Koronavilkku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronavilkku
Koronavilkku julkistettiin 31. elokuuta 2020 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Koronavilkku julkistettiin 31. elokuuta 2020 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kehittäjä Solita
Julkaisija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 31. elokuuta 2020
Vakaa versio 2.0 / 7.1.2021
Tiedot
Ohjelmistotyyppi koronavirustartunnan jäljitys
Käyttökielet suomi, ruotsi, englanti[1]
Alusta Android, iOS[1]
Lisenssi Euroopan unionin yleinen lisenssi
Aiheesta muualla
Koronavilkku

Koronavilkku (ruots. Coronablinkern, engl. Corona signal) oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama koronavirustartunnan jäljitykseen käytettävä mobiilisovellus. Sen kautta puhelimen omistaja sai tiedon, jos hän oli oleskellut kahden viimeksi kuluneen viikon aikana sellaisen sovellusta käyttävän ihmisen läheisyydessä, jolla oli koronavirustartunta.[2]

Koronavilkku otettiin käyttöön koronaviruspandemian aikana 31. elokuuta 2020, ja se poistui käytöstä 1. kesäkuuta 2022.[3] Koronaviruksen omikron-muunnoksen seurauksena tartuntamäärät nousivat niin paljon, ettei kaikkia tartuntoja enää pystytty toteamaan terveydenhuollon kautta, eikä koronavilkku voinut ilmoittaa kaikista altistumistilanteista[4]. Parhaimmillaan sovelluksella oli 2 474 900 käyttäjää[5].

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuolto lähetti tartunnan saaneelle kertakäyttöisen koodin. Tartunnan saanut syötti koodin Koronavilkkuun, jolloin sovellus viestitti lähellään olleille muille sovelluksen käyttäjille, että he ovat saattaneet saada tartunnan.[6][7] Lähellä olleilla tarkoitettiin niitä, jotka olivat kolmen viikon sisällä olleet yli 15 minuutin ajan alle kahden metrin päässä sairastuneesta.[8]

Sovellus oli saatavilla suomen- ja ruotsinkielisenä, ja sen käyttö oli maksutonta ja vapaaehtoista.[9] Sovellus ei välittänyt käyttäjän henkilö- eikä paikannustietoja eli se ei kertonut, keneltä ja milloin tartunta oli saatu.[8]

Tekninen toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Avainkoodit ja Exposure Notification -rajapinta ovat teknisesti sovelluksen ydintä, mutta niistä ei sanota mitään.

Paikkatiedon käyttäminen jäljityssovelluksissa on kielletty koko Euroopan unionin tasolla. Jäljityssovelluksissa puhelimien GPS-sijainnin käyttö on myös teknisesti estetty. Siksi jäljityssovellusten toiminnan täytyy perustua läheisyyden arviointiin. Koronavilkku arvioi läheisyyttä bluetooth-yhteyksien kautta.[10] Se käyttää perinteisen Bluetooth Classic -teknologian sijasta Bluetooth Low Energy -teknologiaa (BLE), joka kuluttaa huomattavasti vähemmän virtaa.[11]

Sovellus kerää puhelimeen tietoja muista sovellusta käyttävistä ihmisistä, joiden kanssa puhelimen omistaja on ollut kahden metrin etäisyydellä vähintään 15 minuuttia.[12]

Kehityshistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavilkku tuli ladattavaksi Google Play- ja App Store -sovelluskauppoihin 31. elokuuta 2020[2] ja myöhemmin Huawein AppGalleryyn. Sovelluksen toteutti suomalainen Solita, ja sen lähdekoodi on julkaistu avoimena lähdekoodina Euroopan unionin yleisellä lisenssillä (EUPL).[13] Kehitystyöhön osallistuivat myös Kela, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sotedigi[14].

Sovelluksen kehitystyöhön varattiin 6 miljoonaa euroa, mutta itse ohjelma tuli maksamaan vain 147 000 euroa[15]. Syyskuuhun 2020 mennessä ohjelmaan ja sen tukitoimintoihin oli käytetty kaikkineen 900 000 euroa[15]. Esimerkiksi Saksassa vastaavan sovelluksen hinnaksi on arvioitu yli 20 miljoonaa euroa[15]. Lopulta Koronavilkkuun kului rahaa 5,2 miljoonaa euroa[16]. Ylen mukaan budjetista jäi käyttämättä noin 900 000–1 000 000 euroa[3].

Sovelluksesta julkaistiin 7. tammikuuta 2021 päivitysversio 2.0, joka mahdollistaa tiedonvälityksen Koronavilkun ja useiden muiden eurooppalaisten koronasovellusten välillä.

Yhteensopivat jäljityssovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavilkun käyttäjä voi sovelluksen versiota 2.0 käyttäessään saada ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta toisesta yhteensopivasta eurooppalaisesta koronasovelluksesta. Vastaavasti jos käyttäjällä todettiin tartunta, hän pystyi halutessaan välittämään siitä tiedon myös muiden maiden koronasovellusten käyttäjille.

Tartunnasta ilmoittava käyttäjä päätti itse, antoiko hän luvan rajat ylittävään tietojen vaihtoon. Tiedot luovutettiin EU-komission tuottaman ja tarjoaman tietoturvallisen yhdyskäytäväpalvelun kautta. Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus arvioi järjestelmän tietoturvallisuuden.[17]

Valtio Sovellus
 Alankomaat CoronaMelder
 Belgia Coronalert
 Espanja Radar Covid
 Irlanti COVID Tracker
 Italia Immuni
 Itävalta Stopp Corona App
 Kroatia Stop COVID-19
 Kypros CovTracer-EN
 Latvia Apturi Covid
 Liettua Korona Stop LT
 Malta COVIDAlert
 Norja Smittestopp
 Puola ProteGO Safe
 Saksa Corona-Warn-App
 Slovenia #OstaniZdrav
 Tanska Smittestop
 Tšekki eRouška

Tarkistettu 9.6.2021. Lähde: Euroopan komissio[18]

Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieto altistumisesta: Joissakin tilanteissa Koronavilkun antama ilmoitus oli ensimmäinen tai ainoa tapa, jonka kautta henkilö sai tiedon altistumisestaan. Esimerkiksi vähäoireiset henkilöt voivat saada Koronavilkun ilmoituksesta syyn hakeutua testiin.[10] Näin kuitenkin tapahtui harvoin: esimerkiksi Pirkanmaalla vuoden 2021 alussa vain yksi prosentti tartunnan saaneista oli hakeutunut testiin Koronavilkun hälytyksen seurauksena, ja muissa tapauksissa tieto altistumisesta oli tullut joko tartunnanjäljityksestä tai suoraan tartuttajalta itseltään[12].

Tartunnan jäljitys: Koska Koronavilkku ei antanut altistuksen aika- tai paikkatietoja, pelkästään sen avulla ei pystytty jäljittämään tartuntaketjua.[10] Kun Koronavilkusta altistusilmoituksen saanut otti yhteyttä eteenpäin, tartuntaketjua voitiin lähteä selvittämään.

Koronavilkusta olisi voinut olla enemmän hyötyä, jos siitä saatava tieto olisi ollut tarkempaa. Teknisesti olisi ollut mahdollista kertoa esimerkiksi altistumisen ajankohta ainakin yhden päivän tarkkuudella, mutta tietosuojasäädökset estävät tämän. Paikkatiedon käyttäminen jäljityssovelluksissa on kielletty koko Euroopan unionin tasolla. Ilmoituksen saaneelle käyttäjälle ei saa antaa tietoa altistuksen kestosta, sen ajankohdasta eikä bluetooth-signaalin voimakkuudesta. Jäljityssovelluksissa GPS-sijainnin käyttö on myös teknisesti estetty.[10]

Testiin pääsy: Koronavilkun antama ilmoitus riitti maaliskuusta 2021 alkaen kriteeriksi päästä testiin, mikäli kyseisellä alueella riitti testauskapasiteettia.[10]

Karanteenipäätökset: Pelkästään Koronavilkun hälytyksen perusteella ei voinut tehdä virallista tartuntatautilääkärin karanteenipäätöstä.[10]

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut käyttäjät ovat kokeneet sovelluksen kuluttavan puhelimen akkua ja toimivan epäluotettavasti.[12]

Käyttäjämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksuton sovellus tuli ladattavaksi Google Play- ja App Store -sovelluskauppoihin 31. elokuuta 2020, ja ensimmäisen vuorokauden aikana sitä ladattiin miljoona kertaa[2]. THL tiedotti 15. syyskuuta 2020, että sovelluksen kautta oli siihen mennessä ilmoittanut sairastumisestaan 218 käyttäjää ja että Koronavilkku on ladattu puhelimiin jo kaksi miljoonaa kertaa.[19] Terveysviranomaisten mukaan ihanteena olisi ollut, että sovellus olisi ollut puolella Suomen väestöstä.[6] Kesäkuussa 2021 tämä olisi tarkoittanut noin 2,8 miljoonaa käyttäjää.[20].

Tammi–helmikuussa 2021 Koronavilkku oli ladattuna lähes 2,4 miljoonaan puhelimeen. Sittemmin käyttäjien määrä laski ja lokakuun 2021 alussa se oli ladattuna noin 1,7 miljoonaan puhelimeen. Joulukuun 2021 loppuun mennessä määrä väheni edelleen.[21]

Teknologia- ja riskienhallintajohtaja Aleksi Yrttiahon mukaan sovelluksen käyttäjämäärä pieneni suurelta osin siksi, että uuteen puhelimeen vaihtaessaan käyttäjät eivät nähneet syytä ladata sovellusta uudelleen[16]. Käyttäjämääriin vaikutti myös mediassa esitetty kritiikki sovellusta kohtaan[16].

Myös altistumisilmoitusten määrä väheni: tammi–helmikuussa Koronavilkkuun ilmoitettiin 30–40 prosenttia todetuista tartunnoista, mutta lokakuun alussa Koronavilkkuun ilmoitettiin enää noin 10–15 prosenttia todetuista tartunnoista.[7][5]

THL:n mukaan vuonna 2021 koodin saaneista 75–82 prosenttia syötti koodin sovellukseen[16]. Toukokuussa 2022 niin teki enää 57 prosenttia[16].

Alkaen vuoden 2020 viikolta 37 vuoden 2021 viikolle 29 saakka järjestelmään oli syötetty yhteensä 20 217 avauskoodia, eli sovelluksen kautta oli ilmoitettu tartunnan mahdollisuudesta joka viikko keskimäärin 440 koronapotilaan tapaamille ihmisille[5].

Koronavilkun käytöstä luovuttiin 1. kesäkuuta 2022, ja se poistettiin käytöstä.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Usein kysyttyä Koronavilkku. Arkistoitu 21.12.2020. Viitattu 13.1.2021.
  2. ↑ a b c Koronavilkulla jo miljoona latausta! THL. 1.9.2020. Viitattu 2.9.2020.
  3. ↑ a b c Hevonoja, Jaana: Koronavilkun käyttö päättyy keskiviikkona Yle Uutiset. 31.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
  4. ↑ Hänninen, Sofia: Omikron romutti miljoonien eurojen koronasovelluksen käyttömahdollisuudet Iltalehti. Viitattu 31.5.2022.
  5. ↑ a b c Koronavilkku-kokonaisuuden viikkoraportti www.thl.fi. Viitattu 25.7.2021.
  6. ↑ a b Ikävalko, Kari: Koronavilkun lataaminen lähestyy vauhdilla tavoitetta Yle Uutiset. 1.9.2020. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 1.9.2020.
  7. ↑ a b Malinen, Johanna: Koronavilkku on yhä harvemman suomalaisen puhelimessa Helsingin Sanomat. 13.10.2021. Viitattu 13.10.2021.
  8. ↑ a b Eromäki, Veikko: "Olen vähän skeptinen", näin Koronavilkkua kommentoitiin Helsingissä tuoreeltaan Yle Uutiset. 31.8.2020. Viitattu 6.4.2023.
  9. ↑ Koronavilkku on nyt julkaistu – lataa sovellus puhelimeesi! 31.8.2020. Helsinki: THL. Viitattu 31.8.2020.
  10. ↑ a b c d e f Marttinen, Vesa: Koronavilkku aiheuttaa tartunnanjäljittäjille jopa enemmän haittaa kuin hyötyä Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2021.
  11. ↑ Koronavilkku nuuskii BLE-signaalia Uusiteknologia.fi. 31.8.2020. Viitattu 5.3.2021.
  12. ↑ a b c Martikainen, Annika: Tuplarokotettu Seppo Väyrynen harkitsee Koronavilkun poistoa Yle Uutiset. Viitattu 16.10.2021.
  13. ↑ THL ja Solita julkaisivat Koronavilkun lähdekoodin 25.8.2020. Helsinki: THL. Viitattu 31.8.2020.
  14. ↑ Köykkä, Sami: Koronavilkku tulee! 10 kysymystä ja vastausta koronasovelluksesta 28.8.2020. Solita. Arkistoitu 20.4.2021. Viitattu 5.3.2021.
  15. ↑ a b c Gürler, Eren: Koronavilkkuun on varattu 6 miljoonaa euroa, kehitys maksoi 147 000 mtvuutiset.fi. 4.9.2020. Viitattu 16.10.2021.
  16. ↑ a b c d e Loula, Pihla: Koronavirus | Koronavilkku-sovellus lakkaa toimimasta Helsingin Sanomat. 31.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
  17. ↑ Koronavilkku on nyt yhteensopiva useiden eurooppalaisten koronasovellusten kanssa THL. Viitattu 13.1.2021.
  18. ↑ Mobile contact tracing apps in EU Member States Euroopan komissio. Viitattu 9.6.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Kemppi, Janiko: Koronavilkussa ilmoitettu yli 200 tartunnasta Iltalehti. Viitattu 21.9.2020.
  20. ↑ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8381. Kesäkuu 2021, Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2021 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.7.2021]. https://stat.fi/til/vamuu/2021/06/vamuu_2021_06_2021-07-22_tau_001_fi.html
  21. ↑ Vanhala, Akseli: TS: Sairaanhoitopiirit haluavat luopua Koronavilkun käytöstä Ilta-Sanomat. 11.1.2022. Viitattu 1.6.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronavilkku&oldid=21787619”