Kirjopikarililja
Sivulta puuttuu | Kirjopikarililja | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Fritillaria meleagris L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kirjopikarililja Wikispeciesissä |
Kirjopikarililja (Fritillaria meleagris) on monivuotinen, Euroopassa esiintyvä näyttäväkukkainen liljakasvi. Suomessa laji on rauhoitettu vakituisella esiintymisalueellaan Ahvenanmaalla.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Kirjopikarililja kasvaa 15–30 cm korkeaksi. Sipuli on maansisäinen. Kasvilla on neljä tai viisi lehteä, jotka ovat kierteisesti varren ympärillä. Litteän lehden lapa on 3–6 cm leveä ja muodoltaan tasasoukka. Nuokkuva, 3–4 cm pitkä kukka on yksittäin varren latvassa. Helposti tunnistetavan kukan kehä on leveän kellomainen ja väriltään vaaleanpunaisen ja punaruskean kirjava ja ruututäpläinen. Joskus harvoin kukka saattaa olla väriltään kellanvalkoinen. Kirjopikarililja kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Laji on myrkyllinen.[1][2]
Kirjopikarililja on Ruotsin Uplannin maakuntakukka. Uplannin luontoon lajin kerrotaan levinneen Uppsalan kasvitieteellisestä puutarhasta, jonne kirjopikarililjoja tuotiin Hollannista 1600-luvulla.[3]
Levinneisyys [muokkaa]
Kirjopikarililja on eurooppalainen laji. Sitä tavataan Espanjasta ja Keski-Ranskasta Hollantiin, Englantiin, Saksaan, Puolaan, Pohjois-Balkanille, Unkariin ja Romaniaan saakka. Levinneisyysalue jatkuu edelleen itäänpäin läpi Ukrainan ja Etelä-Venäjän Uralille saakka. Pohjoisessa lajia tavataan Etelä-Tanskassa, -Norjassa ja -Suomessa, sekä Etelä- ja Keski-Ruotsissa. Pohjoismaissa laji on harvinainen lukuunottamatta Uplannin maakuntaa, jossa sitä kasvaa paikoin runsaana.[3] Suomessa kirjopikarililjaa kasvaa lähinnä Ahvenanmaalla, jonne laji lienee levinnyt itsestään Ruotsista. Paikoitellen se on myös levinnyt luontoon puutarhoista. Ahvenanmaalla sitä kasvaa eniten Getan, Lemlandin ja Finströmin kunnissa. Ahvenanmaalta laji löydettiin ensimmäisen kerran Getasta vuonna 1887.[1] Manner-Suomesta kirjopikarililjasta tunnetaan yksi vanha havainto Etelä-Satakunnan rannikolta sekä 1990-luvulta yksi havainto Kaakkois-Suomen sisämaasta.[4]
Elinympäristö [muokkaa]
Kirjopikarililja kasvaa kosteilla lehto- ja rantaniityillä.[2]
Käyttö [muokkaa]
Kirjopikarililjaa viljellään koristekasvina puutarhoissa ja puistoissa. Toisinaan sitä myydään myös ruukkukasvina.[3]
Lähteet [muokkaa]
- Kurtto, Arto: Kirjopikarililja. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 156.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Kurtto 1997, s. 156.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 490.
- ↑ a b c Den virtuella floran: Kungsängslilja (ruots.) Viitattu 15.11.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Kirjopikarililjan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 15.11.2010.
