Kansainvälinen Harmonikkaliitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Confédération Internationale des Accordéonistes
CIAAccordionsLogo.jpg
Perustettu 1935
Toimiala Harmonikkamusiikki
Kotipaikka Ikaalinen
Puheenjohtaja Raymond Bodell
Jäsenmäärä 34 kansallisten järjestöjen johtajaa, 4 kunniajäsentä
Sivusto http://www.accordions.com/cia/

Kansainvälinen Harmonikkaliitto (ransk. Confédération Internationale des Accordéonistes, CIA) on harmonikkamusiikin kansainvälinen kattojärjestö, UNESCOn kansainvälisen musiikkineuvoston (IMC) jäsenjärjestö. Sen päämaja on ollut Suomessa, Ikaalisissa vuodesta 2007.

Organisaatio ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen järjestön johdossa on kahdeksan henkilön hallitus ja sen jäseninä on maakohtaisia harmonikkamusiikin harrastajien ja ammattilaisten alajärjestöjä. Järjestön presidenttinä toimii brittiläinen Raymond Bodell ja pääsihteerinä/varainhoitajana suomalainen Kimmo Mattila.[1] Päämaja ja järjestön keskusarkisto sijaitsevat Suomen Harmonikkainstituutin tiloissa.[2]

Järjestö vastaa muun muassa vuosittaisen harmonikan maailmanmestaruuskilpailuiksikin kutsutun Coupe Mondiale -kilpailun järjestämisestä. Kilpailuun kuuluvat sen arvostetun pääsarjan, varsinaisen Coupe Mondiale -kilpailun, lisäksi omat sarjansa viihdeharmonikkavirtuooseille, pianoharmonikan soittajille, kamarimusiikille, sekä nuorten sarjat taidemusiikille ja viihdemusiikille.[3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestö perustettiin vuonna 1935 Pariisissa, jolloin se sai nimekseen Association Internationale des Accordeonistes. Järjestön perustaneet maat olivat Ranska, Saksa ja Sveitsi.[5]

Nykyisen nimensä järjestö sai toukokuussa 1948 Toisen maailmansodan jälkeen pidetyssä "uudelleenperustamiskokouksessa" Sveitsin Lausannessa, jolloin mukana olivat perustajamaiden lisäksi Belgia, Iso-Britannia, Alankomaat, Italia ja Puola. CIA:n ensimmäisessä hallituksessa olivat Francis Coderay (Sveitsi, presidentti), Max Castelli (Iso-Britannia, varapresidentti), professori Luigi Oreste Anzaghi (Italia, varapresidentti), Max Francy (Ranska, pääsihteeri), Frans van Cappelle (Alankomaat, avustaja), Charles Demaele (Belgia, varainhoitaja), herra Crzybek (Puola, apulaisvarainhoitaja) ja Ernst Ditzuleit (Saksa, arkistonhoitaja). Samassa tapahtumassa pidettiin myös sotien jälkeen ensimmäinen Coupe Mondiale -kilpailu, jonka voitti nuori ranskatar Yvette Horner, josta myöhemmin tuli maailmankuulu viihdetaiteilija.[5]

Coupe Mondiale -kilpailu onkin tuon vuoden 1948 jälkeen (yksi kilpailu pidettiin vuonna 1938, jonka voitti ranskalainen Freddy Balta), pidetty säännöllisesti järjestön eri jäsenmaissa[3] ja siitä on tullut eräs tunnustetuimmista areenoista, joilla harmonikkataiteilija voi hankkia kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 1961 kilpailussa alettiin jakaa kulta-, hopea- ja pronssimitalit. Junior Coupe Mondiale -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa Slovakiassa, johon otti osaa 20 nuorta harmonikkataiteilijaa. Viihdeharmonikansoitto sai oman Virtuoso Entertainment -kategoriansa Coupe Mondialeen vuonna 1989 ja se on myöhemmin myös saanut oman nuortensarjansa. Omia alakilpailuja on järjestetty myös pianoharmonikalle ja kamarimusiikille. Coupe Mondiale -kilpailu on korostanut harmonikan roolin kehittämistä instrumenttina eri musiikinlajeissa ja vaatinut osallistujilta yhden erityisesti harmonikalle sävelletyn teoksen sisällyttämistä kilpailurepertuaariin.[5]

1970-luvulla järjestö alkoi ajaa tutkintovaatimusten kehittämistä harmonikalle kansallisten jäsenjärjestöjensä kautta eri maiden musiikkikorkeakouluihin. Toiminnan tuloksena harmonikka onkin jo vuosia hyväksytty monen maan johtavien musiikkioppilaitosten opetusohjelmaan omana instrumenttinaan.[5]

Vuonna 1975 CIA:sta tuli ensimmäinen soitinkohtainen jäsenjärjestö, joka hyväksyttiin Unescon alaiseen kansainväliseen musiikkineuvostoon (engl. International Music Council (IMC)).[5]

Joulukuussa 2006 järjestön pääsihteeriksi valittiin suomalainen Kimmo Mattila[6] ja järjestön päämaja siirtyi Ikaalisiin, jota ennen se oli sijainnut 30 vuoden ajan Wienissä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Accordions worldwide: CIA Executive Committee www.accordions.com. 2011. Ikaalinen, Finland: CIA. Viitattu 2. joulukuuta 2011. (englanniksi)
  2. a b Leena Kallio: Haitari niin haikeesti soi Lalli, Viikkosanomalehti. 2007. Lalli. Viitattu 22. syyskuuta 2007.
  3. a b Accordions worldwide: CIA Prize Winners Menu www.accordions.com. 2007. Ikaalinen, Finland: CIA. Viitattu 6. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  4. 60th Coupe Mondiale 2007. Viitattu 22. syyskuuta 2007. (englanniksi)
  5. a b c d e Accordions worldwide: History of the CIA www.accordions.com. 2007. Ikaalinen, Finland: CIA. Viitattu 6. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  6. Finland Convention Bureau: MeetInFinland (pdf) (Uutiskirje) 2006. FCB. Viitattu 22. syyskuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]