Gerhard Munthe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gerhard Munthen kuvitusta Snorren norjalaisiin kuningassatuihin, tuntomerkkeinä tyylitellyt ja koristeelliset viivat ja pinnat muinaisnorjalaisen tekstiili- ja puunleikkaustaiteen inspiroimana. Tämä kuva on sadusta Olavi Pyhä.
Toinen kuvitus Snorren norjalaisiin kuningassatuihin. Munthen koristeellinen viiva on osoitus kirjankoristelutaidosta.

Gerhard Peter Franz Wilhelm Munthe (19. heinäkuuta 18491929), oli norjalainen taiteilija, kuvittaja, kirja- ja tekstiilitaiteilija.

Elämä ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerhard Munthe syntyi Heradsbygdissä, Elverumin kommuunissa. Isä Christian Pavel Munthe oli lääkäri. Gerhardilla oli yhteensä kaksitoista sisarusta, muiden muassa kirjailija Margrethe Munthe heidän joukossaan. Hän aloitti J. F. Eckerbergin taiteilijakoulussa Kristianiassa (nyk. Oslo) vuonna 1870, sitten Norjan valtakunnallisessa Taide- ja Käsityökoulussa, ja vuodesta 1874 vuoteen 1876 hän opiskeli maisemamaalaajan ja sukulaisensa Ludvig Munthen luona Düsseldorfissa. Gerhard Munthe debytoi Syystaidenäyttelyssä 1882.

Gerhard Munthe oli ensimmäinen maisemamaalaaja, joka otti käyttöön tummat värit, mutta siirtyi akvarelleihin 1890-luvulla. Hän aloitti kuvakudonnan työstämisen 1888 ja ornamenttien työstämisen 1890. Naturalistisen kauden jälkeen hän kehitti oman tyylinsä kansantaiteen ja jugendin inspiroimana. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muiden muassa kuvitukset Snorren kuningassatuihin vuodesta 1896 vuoteen 1899. 1904 ilmestyi hänen kuvitettu painoksensa Draumkvedetistä, keskiaikaisten norjalaisten balladien ja tarujen kokoelmasta. Kirjaintyyppi jonka hän suunnitteli tätä kirjaa varten, tuli käytetyksi uudelleen vuoden 1910 tienoilla saksalaisessa valimossa (Gebr) nimellä "Munthekirjasin".

Munthe haki usein aiheensa muinaisnorjan historiasta, ja niin hänet liitettiin, ja liitetään yhä kansallisromantiikkaan. Hänen töitään on esitelty useissa ulkomaalaisissa kaupungeissa, muiden muassa Tukholmassa, Pariisissa, New Yorkissa ja Chicagossa. Nykyään useat hänen töistään ovat näytillä Norjan Kansallismuseossa.

Gerhard Munthe kirjoitti myös useita artikkeleita.

Gerhard Munthe avioitui 1886 Sigrun Bjørnsonin kanssa, joka oli Jenny Bjørnsonin tytär, joka puolestaan oli Bjørnstjerne Bjørnsonin miniä. He asuivat Jenny Bjørnson Ring-Stabekin pensionaatissa vuodesta 1895, muuttivat vuonna 1899 itse suunnittelemaansa taloon, Leveldiin, joka sijaitsee Lysakerissa Oslon ulkopuolella, Morskogenin Eidsvollissa. Sigrun hankki kuvakudoskangasta useimpiin miehensä töihin.

Varhaisimpia töitä (valikoidusti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1883: Sateen jälkeen, aihe Eidsvollista, Kööpenhaminan taidemuseo
  • 1887: Omenapuu, Kansallisgalleria

Naturalistisia töitä (valikoidusti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1889: Talonpoikaistarha
  • 1891: Sinivuokko

Koristetöitä (valikoidusti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1893: "Yksitoista fantasiaa norjalaisesta seikkailusta" (Sort-Hvitt-näyttely, Kristiania)
  • 1896-1899: kuvitukset Snorren kuningassatuihin
  • 1897: "Seikkailuhuoneen" kuvitus Holmenkollenin turistihotellissa. Tehtävänanto Axel Heidelbergiltä.
  • 1904: Kuvitus ja käsinkirjailtu teksti Draumkvedetiin
  • 1910-1916: Kuvituksia Bergenin Håkanshalleniin
  • 1916: Bærumin Oukeushuone, jossa on "Munthen huone", jonka seinillä on kuvattu seitsemän kansansatua

Elämäkertoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1904: Munthen monografia
  • 1919: Minder og meninder, omaelämäkerta
  • 1944: Jan Kokin: Gerhard Munthe (1849–1929)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gerhard Munthe.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]