Gazan avustussaattueen välikohtaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gazan avustussaattueen välikohtaus
Komoreille liputettu[1] turkkilaisen humanitäärisen IHH (İnsani Yardım Vakfı) -kansalaisjärjestön omistama Mavi Marmara oli yksi avustussaattueen laivoista
Komoreille liputettu[1] turkkilaisen humanitäärisen IHH (İnsani Yardım Vakfı) -kansalaisjärjestön omistama Mavi Marmara oli yksi avustussaattueen laivoista
Paikka kansainvälisillä vesillä Välimerellä lähellä Gazan rannikkoa, koordinaatit 32.64113, 33.56727
Ajankohta 31. toukokuuta 2010
n. 4.00 (IST) (UTC+3)[2]
Kuolleita ainakin 9 matkustajaa[3][4]
Haavoittuneita ainakin 60 matkustajaa[4]
7 sotilasta[4]

Gazan avustussaattueen välikohtaus tapahtui 31. toukokuuta 2010 aamuyöstä kansainvälisillä vesillä Välimerellä, kun Israelin merivoimat tarkastivat Gazaan matkalla ollutta "Gaza Freedom Flotilla" -avustussaattuetta, johon kuului kuusi laivaa. Koska Mavi Marmara oli kieltäytynyt muuttamasta kurssia, merivoimat laski helikoptereista sotilaita sen kannelle. 30. toukokuuta 2010 IHH:n johtaja Bülent Yildirim oli turkkilaiselle televiokanava NTV:lle antanut lausunnon, jonka mukaan vastarintaan ryhdytään, mikäli saattueen aluksia yritetään pysäyttää.[5][6]

Kun Israelin sotilaat laskeutuivat MV Mavi Marmaran kannelle, heidän kimppuunsa hyökättiin. Syntyi yhteenotto, jossa yhdeksän aktivistia kuoli ja kymmeniä haavoittui, mukaan lukien 10 loukkaantunutta israelilaissotilasta.[3][7] Surmansa saaneiden joukossa oli yksi laivoilla työtehtävissä olleista yli 60 toimittajasta.[8] Freedom Flotilla -saattueeseen kuului kuusi laivaa, joissa oli satoja ihmisiä eri maista.[9] Aktivistit yrittivät murtaa vuonna 2007 alkaneen Israelin Gazan saarron. Saattue yritti kuljettaa alueelle humanitaarista apua ja rakennustarvikkeita. [10][11][12] Israelilaislähteiden mukaan aluksilla oli kuitenkin mukana myös improvisoituja aseita, pimeäkiikareita, luotiliivejä, kaasunaamareita että rahaa.[13][14]. Viidellä saattueen laivoista ei sattunut ihmishenkien menetyksiä eikä vakavia henkilövahinkoja.

Freedom Flotilla -saattueen aloitteentekijänä ja yhtenä järjestönä oli Free Gaza -liike, joka vastustaa kolme vuotta kestänyttä Gazan saartoa.[15] Tähän yhdysvaltalaisjärjestöön kuuluu ihmisoikeusjärjestöjä ja yksittäisiä aktivisteja. Saattueen tukemiseen tuli mukaan muita järjestöjä eri puolilta maailmaa, muun muassa Turkista, Kreikasta ja Ruotsista. Mukana oli palestiinalaisjärjestöjä sekä esimerkiksi kristillisten ja islamilaisten järjestöjen edustajia, mutta lisäksi myös ryhmä aktivisteiksi tekeytyneitä islamistitaistelijoita, jihadisteja.[16] Avustuslaivueen pääasiallinen tukija oli islamilainen kansalaisjärjestö IHH, jonka länsimaiset syyttäjäviranomaiset ja tutkijat ovat linkittäneet terrorismiin.[17][18]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avustussaattueen reitti Gazaan

Israel on pitänyt Gazaa tiukassa otteessaan sen jälkeen, kun islamistinen Hamas nousi alueella valtaan kesäkuussa 2007 palestiinalaisten keskinäisen valtataistelun jälkeen. Gazan taloussaarron tavoitteena on ollut lopettaa kotitekoisten aseiden valmistaminen sekä rakettien ampuminen Israelin puolelle. Ulkomailla saartoa on arvosteltu jatkuvasti siitä, että se on pikemminkin kurjistanut tavallisten gazalaisten elämää.[19]

Saartoa murtamaan oli toukokuun lopussa lähdössä Freedom Flotillassa -saattuessa 4 rahti- ja 4 matkustalaivaa, joista jälkimmäisissä palestiina-aktivisteja useista maista. Rahtilaivoissa oli rakennus-, koulu- ja terveydenhuoltotarvikkeita sekä yleisiä avustustarvikkeita kaikkiaan 10 000 tonnia[20], joista osa kuuluu Israelin Gazan vientikieltolistalle.[21] Israel tarjosi alun perin avustustavaroiden viemistä maitse omassa valvonnassaan, mutta aktivistien kieltäydyttyä Israelin ulkoministeriö ilmoitti Israelin tulevan estämään laivojen pääsyn Gazaan.

Israel perusti pidätyskeskuksen Ashdodin kaupungin satamaan, jonne saattueesta kiinniotetut aktivistit vietäisiin. [22]

Freedom Flotillaan kuuluvat laivat kokoontuivat Kyprokselle. Sieltä lähteneiden kuuden aluksen ollessa 130 kilometrin päässä Gazan rannikosta, vielä kansainvälisellä merialueella, Israelin merivoimat ryhtyi aamuyöllä toimiin ottaakseen laivat halliintaansa.[23] Israel pysäytti osan avustuslaivoista sabotoimalla moottoreita jo lähtösatamissa. Osa aluksista ei päässyt matkaan "teknisten vikojen vuoksi".[24]

Laivueen laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki laivueen laivat eivät päässeet matkaan. Israelin armeija on vihjannut "harmaisiin toimiinsa", joilla muutaman laivan matka estettiin etukäteen sabotaasilla. Challenger I ja Challenger II joutuivat jäämään Kyprokselle. MV Rachel Corrie jäi ongelmien vuoksi Maltalle.[25][26] mutta lähti matkaan, ja Israelin joukot valtasivat sen kansainvälisillä vesillä 5. kesäkuuta, tällä kertaa ilman väkivaltaa.[15]

Yhdysvaltain lippu Challenger 1, järjestö: Free Gaza
Kreikan lippu Sfendoni, järjestö: Ship to Gaza
Turkin lippu MV Mavi Marmara, järjestö: IHH
Turkin lippu Gazze, järjestö: IHH
Turkin lippu Defne Y, järjestö: IHH
Ruotsin lippu ja Kreikan lippu MS Sofia eli Eleftheri Mesogeios, järjestö: Ship to Gaza

Rahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme Flotilla laivaa kuljetti vain matkustajia ja heidän henkilökohtaisia tavaroitaan [27] ja kolme muuta laivaa kuljetti yhteensä 10,000 tonnia humanitaarista apua, arvioidulta arvoltaan 20 miljoonaa dollaria.

Israelin mukaan kaksi kolmasosaa lääkkeistä, joita flotilla kuljetti, oli vanhentunut 6 - 15 kuukautta ennen tapahtumaa[28], joten ne todettiin hyödyttömiksi.[29] Osa muistakin lääkkeistä olisi vanhentunut pian. Lisäksi Israel väittää, että suuri osa lastista, mukaan luettuna sensitiiviset lääketieteelliset välineet, löydettiin sikin sokin kasoina pikemminkin kuin järkevästi pakattuina, mistä syystä ne olivat vahingoittuneita.[27] Leikkausvälineistö, joka oli tarkoitus pitää steriilinä, oli huolimattomasti pakattu. Vanhentuvia ja sensitiivisiä välineitä säilytettiin Israelin puolustusministeriön kylmävarastossa ennen kuin ne toimitettiin Gazaan.[30]

Muut laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin lippu MV Rachel Corrie

Irlantilaisomisteinen alus MV Rachel Corrie ei osallistunut ensimmäiseen saattueeseen teknisten ongelmien vuoksi. Alus on nimetty yhdysvaltalaisen rauhanaktivisti Rachel Corrien mukaan. Corrie kuoli Israelin armeijan puskutraktorin alle vuonna 2003.

Edellisistä tapahtumista huolimatta Rachel Corrie lähti viivästyksen jälkeen kohti Gazaa, jatkaen laivueen alkuperäistä suunnitelmaa. Israel ilmoitti sallivansa laivan kulun vain Ashdodin satamaan.[31] Alus oli ilmoittanut, ettei se vapaaehtoisesti noudattaisi Israelin määräyksiä, mutta noudattavansa mahdollisen valtauksen edessä väkivallattoman vastarinnan periaatetta. Israel valtasi 5. kesäkuuta Rachel Corrien, tiettävästi jälleen kansainvälisellä merialueella ja pakotti aluksen ja sen parikymmenhenkisen miehistön Ashdodin satamaan. Israel aikoi karkottaa koko miehistön välittömästi.[32]

Yhdysvaltain lippu Challenger II

Yhdysvaltoihin rekisteröity Challenger II, Free Gaza -järjestön laiva, ei myöskään pystynyt osallistumaan ensimmäiseen saattueeseen teknisten vikojen vuoksi.[33]

Ennen hyökkäystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin laivat lähtivät Kyprokselta, Israel tarjosi laivueelle mahdollisuutta kuljettaa tavarat israelilaisen sataman kautta turvallisuustarkastuksen jälkeen. Sementtiä ei olisi sallittu, koska Israelin mukaan Gazassa valtaa pitävä Hamas-järjestö käyttäisi sitä bunkkereiden rakentamiseen.[34] Israel suunnitteli pysäyttävänsä laivueen ja vievänsä sen Ashdodin satamaan, jonne oli pystytetty telttoja vastaanottamaan tavarat ja ihmiset. Tavarat olisi sitten viety Gazaan joko Israelin tai humanitaaristen järjestöjen kuljettamana.[35] Aktivistit torjuivat ehdotuksen. Eräs järjestäjistä, Greta Berlin, sanoi, ettei tehtävä ole humanitaaristen tavaroiden toimittaminen vaan Israelin saarron murtaminen. Berlin sanoi, että heillä on oikeus purjehtia kansainväliseltä vesialueelta Gazan vesialueelle. Berlin lisäsi myös, että ainoa vesialueella laittomasti oleva on Israel itse, ei saarron murtamista yrittävä laivue.[36]

Israelin laivasto otti yhteyttä saattueeseen ja ilmoitti että Gaza on suljettu sotilasalue. Laivasto vaati, että saattue siirtyy Ashdodiin tai muuten he valtaavat laivat. Saattue kieltäytyi.[37]

IDF:n julkaiseman tiedotteen mukaan saattueesta vastattiin: ”Hiljaa! Menkää takaisin Auschwitziin", ja: "Autamme arabeja USA:ta vastaan. Muistakaa syyskuun 11.”[38][39] Tiedote perustui IDF:n julkaisemaan lyhyemmäksi muokattuun 26 sekunnin nauhoitteeseen. Aktivistit syyttivät, että Israel on manipuloinut nauhoitetta, jotta aktivisteista välittyisi antisemitistinen kuva. Israel myönsi myöhemmin, että oli muokannut nauhoitetta, ja että keskusteluun käytetystä avoimesta kanavasta johtuen nauhoitteen ääniä ei pystynyt identifioimaan täydellisesti tiettyyn laivaan. IDF perusteli nauhoitteen muokkaamista sillä, että turhat hiljaiset hetket ja radiohälyt täytyi saada pois.[40][41] Aktivistit kielsivät rasistiset kommenttinsa ja lainasivat tiedotteessaan Challenger 1 -laivan kapteenia, jonka mukaan kukaan ei hänen ohjatessaan sanonut niin. Aktivistien mukaan kaikki kapteenit kuulivat radioliikenteen.[42][41]

Uusimmasta 6-minuuttisesta nauhoitteesta ilmenee uutena aiempaan muokattuun nauhoitteeseen verratessa muun muassa se, että israelilainen sota-alus kutsuu lukuisia kertoja avustussaattueen laivoja ja varoittaa niiden lähestyvän saartoaluetta. Israelilainen sota-alus ilmoittaa lisäksi, että kaikki tarvittavat keinot tullaan tekemään laivueen pysäyttämiseksi ja Gazaan rantautumisen estämikseksi. Kolmannen varoituksen jälkeen aktivistien joukossa ollut Huwaida Arraf vastaa, että Israelin ylläpitämä saarto on laiton kansainvälisten lakien mukaan ja että saattue on kuljettamassa ainoastaan humanitaarista apua. "Meillä ei ole lastina mitään mikä muodostaisi uhkan asevoimillenne" sanoo Arraf.[41]

Laivojen valtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mavi Marmara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin puolustusvoimien rauhanlaivueen Mavi Marmara -alukselta löytämikseen ilmoittamia aseina pitämiään esineitä.

Israelin joukkojen nousu Mavi Marmara -alukselle johti väkivaltaisuuksiin. Osapuolilla on erilaiset näkemykset tapahtumista aluksella, etenkin siitä, kumpi osapuoli aloitti väkivaltaisuudet. Sotilaat nousivat myös muihin aluksiin, mutta pahimmat yhteenotot tapahtuivat Mavi Marmaralla. Yhteenotto alkoi ensimmäisen israelilaiskommandon ollessa vasta aloittamassa laskeutumista laivan kannelle.[43] Tapahtumasta otetusta kuvamateriaalista näkyy, kuinka kepein, tangoin, puukoin ja raskain esinein varustautuneet aktivistit kävivät yksitellen köyttä pitkin laskeutuvien kommandojen kimppuun.[43]

Kuolleet ja loukkaantuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksän aktivistia kuoli ja 48 loukkaantui israelilaissotilaiden luodeista. Avustussaattueessa mukana olleen leicesteriläisen Pro-Palestina-ryhmän puheenjohtajan Ismail Patelin mukaan kuusi rauhanaktivistia on edelleen kateissa hyökkäyksen seurauksena.lähde?

Kuolleista aktivisteista kahdeksan oli Turkin kansalaisia ja yksi turkkilaistaustainen Yhdysvaltain kansalainen. [44]

Turkkilaisten viranomaisten suorittamien ruumiinavausten mukaan kuolleista yhdeksästä aktivistista viittä oli ammuttu lähietäisyydeltä päähän, joko otsaan tai takaraivoon. Yhdeksästä kuolleesta löytyi kaikkiaan yhteensä 30 ampumahaavaa. Useita oli ammuttu useita kertoja eri puolille kehoa.[45]

Kahdeksan israilaissotilasta haavoittui hyökkäyksessä, kaksi heistä vakavasti.[46]

Aktivistien näkemys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauhanaktivistien mukaan laivaan nousseet Israelin joukot käyttivät ylimitoitettua voimaa aktivisteja kohtaan hakaten aktivisteja pampuilla ja käyttäen muun muassa kumiluoteja sekä etälamauttimia ja lopulta rynnäkkökiväärejä.[47][48]

Laivalla olleiden rauhanaktivistien mukaan Israelin erikoisjoukkojen toiminta oli mielivaltaista ja uhrien annettiin kitua kuoliaiksi. Brittiaktivisti kertoo, että kameraansa sotilaita kohti osoittanutta turkkilaismiestä ammuttiin suoraan otsaan. Ruotsalaisaktivisti professori Mattias Gardell puolestaan kertoi, että sotilaat käsittelivät pahoin haavoittamiaan aktivisteja siten, että vammat vain pahenivat. Gardellin mukaan aktivisteja on edelleen myös kateissa, sillä aktivisteja sekä heitettiin että heitä heittäytyi hyökkäyksen aikana mereen. Gardellin oman arvion mukaan hän selviytyi paremmin, koska hän oli valkoihoinen. Espanjalaisaktivisti Manuel Tapial kertoi sotilaiden alkaneen heti laivaan noustuaan tappamaan aktivisteja. Tapial kertoo myös nähneensä laivalla jopa 16-20 kuollutta.

Avustussaattueen johdossa olleen IHH:n johtaja Bulent Yildirimin mukaan sotilaat heittivät ruumiita myös mereen. Järjestön johtaja kertoo myös aktivistien siepanneen itsepuolustukseksi sotilailta aseita, mutta hänen mukaansa niitä ei käytetty. Yildirim sanoo lisäksi sotilaiden ampuneen loukkaantuneita sotilaita auttamaan mennyttä, rauhanaktivistien joukossa ollutta indonesialaista lääkäriä viisi kertaa vatsaan.[44][49][50]

Ruotsalaisen Ship to Gaza -järjestön Sofia-laivalla matkustaneen[51] ruotsalaisen kirjailijan Henning Mankellin mukaan Israelin kommandot ampuivat jopa nukkuvia ihmisiä.[48] Sofia-laivalla ei tiettävästi ammuskeltu. Ruotsalaisaktivistit, joita oli Sofia-laivan lisäksi myös muilla laivoilla[52], kiistivät Israelin väitteet siitä, että rauhanaktivisteilla olisi ollut aseita.[53]

Israelilaisten näkökanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IDF:n julkaisema kuva jossa IDF:n mukaan on Mavi Marmaran matkustaja hyökkäämäämässä israelilaissotilaan kimppuun metalliputki käsissään.

»Kun laskeuduin kannelle, kimppuuni hyökättiin välittömästi mailojen, metalliputkien ja kirveiden kanssa»
(Israelin kommandojen kersantin kommentti hyökkäyksestä[54])

Israel ei ole julkisuudessa kommentoinut rauhanaktivistien vastaväitteitä. Israelin mukaan aseelliset rynnäköt laivoihin oli välttämättömiä, sillä laivueen tarkoituksena oli vain Gazan saarron rikkominen, ei humanitäärinen avustus.[55] Israel nimitti aktivisteja terroristeiksi.[49]

Israelilaiskommandot kertoivat, että heidän kimppuunsa hyökättiin välittömästi sen jälkeen, kun he olivat laskeutuneet helikopterista saattueeseen kuuluvan aluksen, Mavi Marmaran, kannelle.[56] Israelin armeijan mukaan kommandoilla oli tuliaseet vain itsepuolustusta varten. Sotilaiden oli ensi sijassa tarkoitus käyttää värikuula-aseita.[57]selvennä Laivaston sotilaita vastaan käymiseen epäillyiltä Mavi Marmaran aktivisteilta löytyi improvisoituja aseita, luotiliivejä, kaasunaamareita sekä suuria määriä rahaa.[58]

Israel puolusti sotilaidensa toimia sanomalla, että nämä ampuivat itsepuolustukseksi.[59] Esimerkiksi eräs sotilas sanoo aktivistien hakanneen häntä kepeillä ja ottaneen hänen kiväärinsä, jonka jälkeen sotilas veti pistoolinsa esiin ja ampui.[57] IDF:n mukaan sotilaita kohti tulitettiin ja kaksi sotilasta haavoittui luodeista. Merivoimien kommandojen johto antoi kaikille joukoille luvan avata tuli kaksi minuuttia kriisin puhkeamisen jälkeen. Israelin laivaston mukaan laivaan nousseet sotilaat olivat varautuneet kohtaamaan teräaseita ja saaneet luvan tarvittaessa puolustaa henkeään asein, mutta joukot eivät odottaneet kohtaavansa kymmeniä mellakoitsijoita.[60]

Kansainvälinen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitus Tukholmassa

Isku tuomittiin laajasti ympäri maailmaa. Turkki syytti Israelia valtionterrorismista.[61] Euroopan unioni vaati täyttä tutkimusta tapahtumista. Hamas kehotti muslimeja protestoimaan Israelia vastaan kaikkialla maailmassa. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas kutsui Israelin iskua joukkomurhaksi.[17] Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu pahoitteli kuolonuhreja.[62] Turkin presidentti Abdullah Gül ilmoitti myöhemmin, että hyökkäyksestä johtuen Turkin suhteet Israeliin eivät tule koskaan palaamaan ennalleen.[63] Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama tuomitsi kaikki "tähän tragediaan" johtaneet toimet ja toivoi tapahtuman johtavan sovittelupyrkimyksiin.[64]

Hyökkäys lisäsi vaatimuksia lopettaa Gazan saarto. Yhdistyneet kansakunnat sekä muun muassa EU, Venäjä, Ranska ja Turkki vaativat, että Israelin on lopettava vuosia jatkunut saarto. Egypti avasi väliaikaisesti Rafahin rajanylityspaikan Egyptin ja Gazan välillä hyökkäystä seuraavana päivänä.[65] Israel ilmoitti karkottavansa heti kaikki ulkomaiset aktivistit, jotka pidätettiin laivoista. Karkotettavia ihmisiä oli 680 paristakymmenestä maasta.[66] YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon vaati saarron lopettamista välittömästi verisen hyökkäyksen seurauksena. Ban Ki Moon piti saartoa kestämättömänä ja vääränä. Arabiliitto puolestaan vaati YK:n turvallisuusneuvostoa lopettamaan saarron, joka johti hyökkäykseen.[67]

YK:n ihmisoikeuskomissaarin Navi Pillayn mukaan Gazan saarto on laiton ja se pitäisi purkaa. Pillayn mukaan kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö kieltää siviilien näännyttämisen sodankäyntitapana ja siviileihin kohdistuvat kollektiiviset rangaistukset, joita saarto aiheuttaa. YK:n jäsenmaille toistuvasti saarron laittomuudesta raportoinut Navi Pillay huomautti, että vaikka saarto ei jonkun jäsenmaan mielestä rikkoisikaan kansainvälistä oikeutta, pitäisi Israelin velvollisuus sallia humanitaariset avustuskuljetukset Gazaan tutkia. Pillay väläytti myös mahdollisuutta siitä, että Israelin hyökkäys vietäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tutkittavaksi turvallisuusneuvoston määräyksellä, koska Israel ei ole ICC:n jäsen.[68]

Jerusalemissa toimivan israelilaisten ja palestiinalaisten yhteisen tutkimus- ja tiedotuskeskuksen johtaja, israelilainen tutkija Gershon Baskin kutsui Israelin laivaston iskua avustussaattuetta kohtaan merirosvoudeksi. Tohtori Baskin piti iskua kokonaisuutenaan kansainvälisen lain vastaisena. Baskin muistutti, että esimerkiksi tuliaseiden käyttö tappavana voimana on kansainvälisen lain mukaan aina ylimitoitettua voimaa, vaikka rauhanaktivisteilla olisikin ollut heikkotehoisempia aseita.[69]

Ruotsin satamatyöntekijöiden liitto asetti Israelin merituonnin saartoon kymmeneksi päiväksi 15.–24. kesäkuuta 2010 vastalauseena hyökkäykselle. Satamatyöntekijöiden liitto kehotti myös muita ammattiliittoja ja järjestöjä boikotoimaan israelilaisia tuotteita.[70]

Iran ilmoitti tarjoavansa vallankumouskaarti Pasdaranin eliittijoukkoja suojelemaan sotilaallisesti uusia suunniteltuja avustuskuljetuksia, jolla Israelin merisaarto pyritään rikkomaan. Ajatollah Ali Khamenei ilmoitti asiasta puolivirallisen uutiskanava Mehrin välityksellä. Iranin valtion uutistoimiston IRNA:n mukaan Iran ja Iranin Punainen puolikuu suunnittelee aiempien tapahtumien johdosta myös omia avustuskuljetuksia Gazaan Iranin lipun alla olevilla laivoilla. Iranin ilmoituksia pidetään paljolti provokaationa, koska Israel on syyttänyt Iranin toimittavan aseita Gazaan.[71]

Hyökkäyksen laillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvardin yliopiston lakitieteen professori Alan Dershowitzin mukaan on selvää että Israelin suorittama hyökkäys oli kansainvälisten lakien mukainen. Hänen mukaansa alukselle nouseminen kansainvälisellä vesialueella on laillista mikäli alus yrittää rikkoa merisaarron.[72] Israelin hallituksen edustajan Mark Regevin mukaan San Remon sodankäyntiä merellä koskeva sopimus mahdollistaa kannellenousun saarron rikkomista yrittävälle laivalle[73]. Johns Hopkinsin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Ruth Wedgwoodin mukaan Israelilla on oikeus pysäyttää Gazaan tulevat laivat kansainvälisen humanitäärisen oikeuden mukaan estääkseen puolueettomia valtioita tuomasta aseita Hamasille.[74]

Vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Northwestern University School of Law -yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Anthony D'Amaton mukaan Israelin suorittama hyökkäys kansainvälisellä vesialueella oli kuitenkin selkeästi laiton kansainvälisen oikeuden valossa. D'Amaton mukaan sodan lakeja ei voida soveltaa tässä kyseisessä tapauksessa, sillä konflikti on Israelin ja Hamasin välinen, jonka toinen osapuoli ei ole valtio.[74]

Joukko Israelin syyttäjänviraston asianajajia ja kansainväliseen oikeuteen perehtyneitä israelilaisia asianajajia, kuten Avigdor Feldman, Itamar Mann, Omer Shatz ja Yiftah Cohen, piti heti hyökkäyksen jälkeen Israelin hyökkäystä kansainvälisen lain vastaisena ja Israelia kansainvälisen YK:n merioikeusyleissopimuksen rikkojana. Syyttäjät vaativat, että Israelin on annettava oikeudellinen perustelu hyökkäyksestä, ja että israelilainen oikeusaste toteaa hyökkäyksen välittömästi laittomaksi. Asianajajat pitivät Israelia myös valtiona, joka harjoittaa piratismia ja avustuslaivueen matkustajien kaappausta.[75]

Hastingsin korkeakoulun oikeustieteellisen tiedekunnan ja erityisesti Lähi-idän politiikkaan perehtyneen professorin George Bisharatin mukaan Israelin hyökkäys avustussaattueeseen oli kansainvälisen lain näkökulmasta laiton ja kohtuuton. Bisharatin mukaan Israelilla ei ollut oikeutta hyökätä humanitääristä kuljetusta kuljettaneisiin laivoihin kansainvälisellä vesialueella. Bisharat toteaa myös, että laivan matkustajilla oli oikeus puolustautua Israelin yöllä suorittamaa laitonta hyökkäystä vastaan. Bisharat muistuttaa myös, että Israel kantaa joka tapauksessa oikeudellisen vastuun murhista kansainvälisellä vesialueella, johon sen sotilaat syyllistyivät. Bisharat muistuttaa myös, että laivaan nouseminen oli myös Israelin ylläpitämän Gazan saarron valossa laiton, sillä Gazan saarto perustuu Bisharatin mukaan poliittiseen eikä sotilaalliseen motiiviin, koska vastustaja on poliittinen puolue Hamas, ei valtio. Näin ollen Israelin ylläpitämä saarto ei kohdistu heikentämään Palestiinalaishallintoa sotilaallisesti, vaan Hamas -järjestöä poliittisesti, mikä on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laitonta. Bisharat toteaa laittoman saarron lisäksi rankaisevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kollektiivisesti koko Gazaa, ei vain Hamas -järjestöä ja siten rikkovan räikeästi kansainvälisen oikeuden humanitäärisiä lakeja.[76]

Tapauksen tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon esitti puolueettoman kansainvälisen tutkimusryhmän perustamista. Ryhmän johdossa olisi merioikeuteen perehtynyt Uuden-Seelannin entinen pääministeri Geoffrey Palmer ja tutkimusryhmään kuuluisi edustajia Israelista, Turkista ja Yhdysvalloista. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu keskusteli asiasta Banin kanssa, mutta torjui ajatuksen. Israelin Yhdysvaltain-suurlähettiläs Michael Oren sanoi Israelin neuvottelevan Yhdysvaltain kanssa tutkinnan suoritustavasta.[77]

YK:n ihmisoikeusneuvoston kesäkuussa 2010 asettama kolmihenkinen tutkijapaneeli, joka koostui kansainväliseen oikeuteen perehtyneistä asianajajista ja tuomareista, tuomitsi syyskuussa 2010 julkaisemassaan raportissa Israelin hyökkäyksen avustussaattueeseen ihmisoikeusrikoksena ja kansainvälisen oikeuden humanitääristen lakien vastaisena. Tutkijapaneeli sanoo lisäksi raportissaan Israelin käyttäneen uskomatonta väkivaltaa laivasaattueen ihmisiä kohtaan. Tutkijapaneelin mukaan Israelia voidaan syyttää avustustyöntekijöiden tarkoituksellisesta tappamisesta, kidutuksesta ja epäinhimillisestä kohtelusta. Israel kiistää tutkijapaneelin raportin oikeellisuuden.[78]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Digital Seas: "MS Mavi Marmara" Viitattu 2.6.2010.
  2. Turkey Alliance With Israel May Rupture on Gaza Raid (Update3) 1.6.2010. Business Week. Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)
  3. a b Iranin eliittisotilaat valmiit saattamaan Gazan avustuslaivoja 6.6.2010. Viitattu 6.6.2010.
  4. a b c Amos Harel, Avi Issacharoff ja Anshel Pfeffer: Israel Navy commandos: Gaza flotilla activists tried to lynch us Haaretz. 31.5.2010. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  5. Gazan laivaisku: Israelin tiedustelu teki virheen ja aktivistit suunnittelivat taistelua - lue analyysi tapahtumista Suomen kuvalehti. Viitattu 28.10.2010.
  6. http://www.mfa.gov.il/MFA/Terrorism-+Obstacle+to+Peace/Hamas+war+against+Israel/Flotilla_leaders_violence_premeditated_31-May-2010.htm
  7. Deaths as Israeli forces storm Gaza aid ship. BBC News 31.5.2010
  8. –TT: Gazan avustussaattueessa oli kymmeniä toimittajia, joista yksi kuoli 4.6.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.6.2010.
  9. Q&A: The Gaza Freedom flotilla | World news Viitattu 1.6.2010. (englanniksi)
  10. –REUTERS: Israel: Saattuetulituksessa kuoli yhdeksän 31.5.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.6.2010.
  11. Israelin iskussa kuoli jopa 20, Israel puolustelee tekoaan 31.5.2010. Viitattu 1.6.2010.
  12. Deaths as Israeli forces storm Gaza aid ship 31.5.2010. BBC News. Viitattu 1.6.2010. (englanniksi)
  13. http://www.jpost.com/Israel/Article.aspx?id=177169
  14. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3897667,00.html
  15. a b Kristiina Markkanen ja Tommi Nieminen, Saattue Gazaan, Helsingin Sanomat, 6.6.2010 sivu D 4
  16. http://fullcomment.nationalpost.com/2010/07/13/national-post-editorial-board-the-truth-about-the-gaza-flotilla/
  17. a b Israelin isku tuomittu - turvallisuusneuvosto koolla 31.5.2010. Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2010.
  18. http://fullcomment.nationalpost.com/2010/07/13/national-post-editorial-board-the-truth-about-the-gaza-flotilla/
  19. Tausta: Israel haluaa murentaa Hamasin valtaa Gazan saarrolla Yle Uutiset. 1.6.2010. Viitattu 2.6.2010.
  20. Israel teki rynnäkön avustuslaivaan Gazan rannikolla - katso kuvat ja video MTV3 - Reuters - AFP - DHA - AP. 31.5.2010. Viitattu 3.6.2010.
  21. Pro-Palestinian flotilla sets sail for Gaza. AP
  22. Aktivistien laivasaattue uhmaa Gazan saartoa Yle Uutiset. 25.5.2010.
  23. Israel puolustelee tekoaan Yle Uutiset. 31.5.2010.
  24. Israel pysäytti osan avustuslaivoista sabotoimalla moottoreita 1.6.2010. Viitattu 1.6.2010.
  25. Guardian: Gaza aid flotilla: Israeli sabotage suspected, http://www.guardian.co.uk/world/2010/jun/01/israel-gaza-flotilla-sabotage-suspected (englanniksi)
  26. http://www.cbc.ca/world/story/2010/06/04/f-gaza-ships.html#ixzz0pwc0HvnH
  27. a b Summary of equipment and aid aboard the Gaza flotilla June 7, 2010. Arkistoitu September 2, 2010. Viitattu September 2, 2010.
  28. "Hamas prevents flotilla aid from entering Gaza", 8 June 2010. Archived from the original on 5 September 2010. 
  29. "Death in the Med", BBC News, August 20, 2010. Luettu September 1, 2010. Archived from the original on September 1, 2010.  See also possible alternate availability
  30. http://www.israelnationalnews.com/News/news.aspx/137997
  31. CBC: FLOTILLA RAID, FAQs on the ships trying to reach Gaza, http://www.cbc.ca/world/story/2010/06/04/f-gaza-ships.html#ixzz0pwc0HvnH (englanniksi)
  32. Israeli forces board the Rachel Corrie 5.6.2010. Guardian.
  33. Special Reports: Did Israel tamper with flotilla? 2.6.2010. UPI. Viitattu 6.6.2010.
  34. Fox News: Israeli Officials Claim Aid Flotilla Had Ties to Al Qaeda, PM Gives Military 'Full Support'. Julkaistu 31.5.2010.
  35. The New York Times: Defying Blockade, Cargo and Passenger Vessels Head for Gaza. Julkaistu 27.5.2010.
  36. AFP: Gaza aid fleet undeterred as Israel steps up warnings. Julkaistu 27.5.2010.
  37. Jerusalem Post: Gaza flotilla changes course. 31.5.2010.
  38. Jerusalem Post: Gaza flotilla: Go back to Auschwitz. Julkaistu 5.6.2010.
  39. IDF: Clarification/Correction Regarding Audio Transmission Between Israeli Navy and Flotilla on 31 May 2010. Julkaistu 5.6.2010.
  40. Haaretz: IDF clarifies: 'Go back to Auschwitz' recording edited, but authentic. Julkaistu 6.6.2010.
  41. a b c CNN, Gaza convoy tapes edited, Israel acknowledges http://edition.cnn.com/2010/WORLD/meast/06/06/gaza.flotilla.recordings/index.html, Julkaistu 06.6.2010
  42. Freegaza.org: IDF Admits It Doctored the Audio Tapes. Julkaistu 6.6.2010.
  43. a b Mikko Taavitsainen: Gazan laivaisku: Israelin tiedustelu teki virheen ja aktivistit suunnittelivat taistelua - lue analyysi tapahtumista SuomenKuvalehti.fi. 11.6.2010. Viitattu 12.8.2010.
  44. a b , DPA, AFP, Reuters: Tutkijat: Israelin kommandot ampuivat 9 turkkilaista 3.6.2010. Karjalainen. Viitattu 4.6.2010.
  45. Gaza flotilla activists were shot in head at close range 4.6.2010. Guardian. Viitattu 5.6.2010. (englanniksi)
  46. ynetnews.com, 31.5.2010, Hospitals treat 42 people injured in Gaza sail raid
  47. Ensimmäiset pidätetyt aktivistit kotiin 1.6.2010. Yle. Viitattu 3.6.2010.
  48. a b Mankell: Partahöyläni oli ainoa ase laivalla 2.6.2010. Yle. Viitattu 3.6.2010.
  49. a b , AFP, Reuters: Aktivistit: Israelilaissotilaat antoivat uhrien kitua kuoliaiksi ja heittivät ruumiita mereen 3.6.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.6.2010.
  50. , TT: Ruotsalaisprofessori: Monia yhä kateissa Israelin iskun jälkeen 3.6.2010. Aamulehti. Viitattu 5.6.2010.
  51. http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2010/06/ruotsalaisen_kuvaavat_israelin_hyokkaysta_massiiviseksi_1728591.html
  52. Avustussaattueen laivat pian Israelissa - iskussa kuolleita mahdollisesti 19 31.05.2010. Aamulehti. Viitattu 3.6.2010.
  53. , Uusi-Suomi: Gaza-laivan ruotsalaiset: ”Merirosvoutta!” 2.6.2010. Uusi-Suomi. Viitattu 3.6.2010.
  54. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010060411801817_ul.shtml
  55. Israelin arvostelu kiihtyy, Israel puolustautuu 2.6.2010. Yle. Viitattu 3.6.2010.
  56. Israel julkaisi videon: Näin sotilaitamme hakataan. Uusi Suomi 31.5.2010
  57. a b Israel pysäytti verisesti Gazaan pyrkineen saattueen - Ainakin kymmenen kuoli 31.5.2010. Aamulehti. Viitattu 2.6.2010.
  58. Probe reveals flotilla lynchers have ties to Global Jihad
  59. Israelin uhkaus kirjailija Mankellille: Heti pois maasta tai vankilaan 1.6.2010. Aamulehti. Viitattu 2.6.2010.
  60. Israel Navy: 3 commandos nearly taken hostage in Gaza flotilla raid Haaretz. Viitattu 4.6.2010.
  61. Turkki syyttää Israelia valtioterrorismista, Nato koolle 31.05.2010. Yle. Viitattu 3.05.2010.
  62. Israelin pääministeri pahoittelee iskua 1.6.2010. Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2010.
  63. Turkissa surraan Israelin iskussa kuolleita 3.6.2010. Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2010.
  64. Jerusalem Post: Obama: Use flotilla to resolve conflict, http://www.jpost.com/International/Article.aspx?id=177569
  65. –: Useat maat vaativat Gazan saarron lopettamista – Egypti avasi rajan 1.6.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.6.2010.
  66. Israel karkottaa heti kaikki pidätetyt aktivistit Helsingin Sanomat. Viitattu 1.6.2010.
  67. -Uusi Suomi: Israel ja YK tiukille: Lopettakaa saarto heti 3.6.2010. Uusi Suomi. Viitattu 4.6.2010.
  68. Israelin arvostelu kiihtyy 5.6.2010. Yle. Viitattu 5.6.2010.
  69. TAUSTA: Israelilaistutkija: Israelin laivaisku merirosvousta 3.6.2010. Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2010.
  70. Ruotsalaisahtaajat laittavat Israelin merirahdin saartoon 5.6.2010. Yle. Viitattu 5.6.2010.
  71. Nu ställer Iran sig bakom Gazafartygen 7.6.2010. Aftonbladet. Viitattu 7.6.2010. (ruotsiksi)
  72. Alan Dershowitz: Israel obeyed international law: Legally, the Gaza flotilla conflict is an open-and-shut case 2.6.2010. New York Daily News. Viitattu 4.6.2010. (englanniksi)
  73. Leigh Sales: Israeli government defends raids 31.5.2010. Australian Broadcasting Corporation. Viitattu 4.6.2010. (englanniksi)
  74. a b As Flotilla Inquiry Calls Grow Louder, Legality of Gaza Blockade Examined PBS News hour. Viitattu 4.6.2010. (englanniksi)
  75. Ahttp://www.jpost.com/Israel/Article.aspx?id=177028 31.05.2010. Jerusalem Post. Viitattu 4.6.2010. (englanniksi)
  76. George Bisharat: Israeli raid 'illegal,' its acts 'unconscionable' 4.6.2010. USA Today. Viitattu 5.6.2010. (englanniksi)
  77. Israel rejects multinational inquiry into flotilla attack 6.6.2010. Guardian. Viitattu 7.6.2010.
  78. Israel syyllistyi ihmisoikeusrikokseen 22.9.2010. Yle. Viitattu 23.9.2010.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gazan avustussaattueen välikohtaus.
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: