IHH

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

IHH (saks. Internationale Humanitäre Hilfsorganisation, turk. İnsani Yardım Vakfı, engl. Foundation for Human Rights and Freedoms and Humanitarian Relief) on turkkilainen, Bosnian sodan ja ensimmäisen Tšetšenian sodan myötä 1995 perustettu islamilainen humanitäärinen järjestö. Istanbulissa Turkissa päämajaansa pitävä järjestö kuuluu neuvottelevana jäsenenä Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostoon (2004). Järjestöä on myös syytetty lähes sen koko olemassaolon ajan yhteyksistä islamistisiin ääriryhmiin.

2010 IHH oli mukana Gazan saaron murtamista yrittäneessä avustuslaivastossa nimeltä Freedom Flotilla. Yritys päättyi Israelin hyökkäykseen avustussaattueeseen, jolloin syntyi väkivaltainen yhteenotto aktivistien ja Israelin asevoimien välille.

Epäilyt yhteyksistä terrorismiryhmiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkkilaiset viranomaiset aloittivat rikostutkinnan IHH:sta joulukuussa 1997, jolloin he olivat saaneet tietoonsa järjestön johtajien hankkivan automaattiaseita muilta alueellisilta aseistetuilta islamilaisjärjestöiltä. Järjestön päämaja Istanbulissa tutkittiin tarkoin ja paikalliset johtajat pidätettiin. Turkin turvallisuusjoukot löysivät järjestön hallusta tuliaseita, räjähteitä, pomminrakennusohjeita ja "jihad-lipun". Järjestöltä löydettyjen dokumenttien analyysin perusteella turkkilaisviranomaiset totesivat joidenkin järjestön jäsenten aikomuksena olleen liittyminen Afganistanin, Bosnian ja Tšetšenian taisteluihin.[1]

Ranskan tiedusteluraporttien mukaan IHH:n terrorismimyönteiset yhteydet ulottuivat järjestön johtotasolle asti. Terrorisminvastaisen toiminnan asiantuntija Jean-Louis Bruguieren tutkimusten mukaan IHH:n johtaja Bulent Yildrim oli itse mukana 1990-luvun puolivälissä rekrytoimassa kokeneita sotilaita tulevaa pyhää sotaa, jihadia, varten. Joitakin miehiä lähetettiin muslimimaiden taistelualueille saamaan taistelukokemusta. Järjestö lähetti myös näihin maihin talousapua, tuliaseita, teräaseita ja räjähdysaineita. IHH:n puhelutiedot Istanbulissa osoittivat puheluita soitetun Al-Qaidan vierastaloon Milanoon ja useille algerialaisille terroristeille, jotka oleilivat eri puolilla Eurooppaa. Eräänä esimerkkinä Abu el-Ma`ali, jota yhdysvaltalaiset ovat kutsuneet "Osama bin Laden junioriksi".[1]

Bruguiere todisti Al-Qaidan pommimiestä Ahmed Ressamia vastaan Seattlessa pidetyssä oikeudenkäynnissä. Bruguieren mukaan IHH:lla oli tärkeä rooli Al-Qaidan suunnitelmissa tehdä pommi-isku Los Angelesin kansainväliselle lentoasemalle.[1]

IHH on vastannut nopeasti avuntarpeisiin luonnonkatastrofialueille. Järjestöä on kuitenkin syytetty katastrofien käyttämistä hyväksi myös muihin tarkoituksiin. Elokuussa 1999 Turkissa tapahtuneen maanjäristyksen yhteydessä IHH oli ensimmäisenä auttamassa tuhoalueilla, usein ennen Turkin virallisia avustusorganisatioita. Turkki kuitenkin kielsi lopulta IHH:n osallistumisen, koska sen avustustoimilla todettiin olevan yhteyksiä useisiin fundamentalistisiin organisaatioihin, jotka operoivat salaisten pankkitilien kautta. IHH kieltäytyi myös kertomasta paikallisviranomaisille, miten ja kenelle heidän lähettämänsä apu jaettiin.[1]

Vuosia myöhemmin Bulent Yildrim ja IHH olivat tärkeässä roolissa edistääkseen länsimaiden vastaista asennetta turkkilaisten muslimien keskuudessa vuoden 2003 Irakin sodan alla. Järjestö toimi suurten protestimielenosoitusten alkuunpanijana, jotka vastustivat Saddam Husseinin vallastasyöksemistä. Mielenosoituksissa poltettiin Yhdysvaltojen ja Israelin lippuja. Yhdysvaltojen miehitettyä Irakin IHH on jatkanut katkeraa vastustustaan länsivaltojen joukkoja vastaan Mesopotamiassa. Yildrim antoi vuonna 2004 lausunnon, jossa hän kehotti lopettamaan tiedusteluyhteistyön Yhdysvaltojen, Britannian ja Turkin välillä. Muutoin järjestö jatkaisi aktivismia eri suurlähetystöjen suhteen ja keräisi 50 - 100 000 ihmistä Yhdysvaltojen konsulaatin luokse. Joulukuussa 2004 järjestettyjen mielenosoitusten yhteydessä käytettiin iskulauseita, joissa Yhdysvaltoja sanottiin murhaajiksi ja kehotettiin poistumaan Lähi-Idästä. Vastarintaa tuli jatkaa. IHH on jatkanut toimiaan Irakissa ainakin myös keväällä 2005, jolloin Yildrim ilmoitti järjestön lähettäneen Fallujahiin kaksi rekkakuormaa humanitääristä apua ja aikovansa lähettää lisää. Yildrim ei kuitenkaan kertonut, mikä taho Fallujahissa oli vastaanottamassa IHH:n avustuksia.[1]

Myös Israel on syyttänyt järjestöä Al-Qaidan ja Hamasin tukemisesta. Järjestö on kieltänyt syytökset yhteyksistä ääriryhmiin .[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Evan F. Kohlmann: The Role of Islamic Charities in International Terrorist Recruitment and Financing (pdf) (ISBN: 87-7605-126-9) DIIS Working Paper no 2006/7. 2006. Kööpenhamina: Danish institute for international studies. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)
  2. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/05/israelin_isku_tuomittu_-_turvallisuusneuvosto_koolla_1723153.html