Dumarillumarei
| Dumarillumarei Tuomari Nurmio | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 28. huhtikuuta 2017[1] | |
| Formaatti | CD, LP | |
| Tyylilaji | blues, jenkka, soul, humppa, rap[2] | |
| Kesto | 36.26 | |
| Levy-yhtiö | Sony | |
| Tuomari Nurmion muut julkaisut | ||
| Ihmemaassa 2016 |
Dumarillumarei 2017 |
Usvaa putkeen 2019 |
Dumarillumarei on Tuomari Nurmion 24. studioalbumi, joka julkaistiin 28. huhtikuuta 2017 levymerkillä Sony Music.[1] Albumin vinyylipainos julkaistiin 12. toukokuuta 2017.[2] Levy nousi Suomen virallisella listalla parhaimmillaan sijalle 6.[3]
Rockmusiikkilehti Soundin toimittajat valitsivat albumin vuoden 2017 neljänneksi parhaaksi kotimaiseksi albumiksi.[4]
Sisältö ja tyylilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levyn nimikappale viittaa rillumareikulttuuriin, joka 1950-luvulla aiheutti kulttuurisotia. Levyn tyylilajeina ovat mm. blues, surumarssi, humppa ja rap, joista viimeksi mainittua edustaa levyn nimiraita. Levyllä esiintyvät nistit, sotilaat, raivotautiset ja elämän nurja puoli muutenkin:[5]
»Tuon aihepiirin käsittely on jollain tavalla mulle aika luontevaa. Mun on vaikea sanoa, onko se rappioromantiikkaa vai onko se naturalismia, mutta en mä ajattele sitä niin, että mun pitäisi tai kuuluisi käsitellä sitä. Tätä levyä tehdessä tuntui välillä siltä, että ei enää spurgukamaa, mutta se oli kuin jonkun pakon sanalemaa.»
Levy käsittelee Suomea “about kolmen sukupolven ajalta”. “Joutavia jorinoita” käsittelee netin nimettömiä vihapuheenvuoroja: “Toi on käsittämättömästi päässyt handusta toi paskanjauhanta.” Kappale “Tsaari“ käsittelee nyky-Venäjää.[5]
Levylle on haluttu hieman leveämpää soundia, ja siksi mukana on iso bändi, mikä tarkoittaa Spuget-yhtyeen lisäksi puhallinsoittajia eli Stadin slangilla blosareita.[5]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muutaman sisäsiistiksi ja romanttisiksi sanotun levyn jälkeen Tuomari Nurmion sanotaan tällä levyllä kuulostavan jälleen itseltään: levy on rujo, raavas ja raateleva. “Dumarillumarei ei pidättele, se on porttikongeissa suihkuavaa rappioromantiikkaa. Kohtalot ovat koruttomia, kuolema on kuski ja Manala määränpää”, kirjoittaa Suomen Kuvalehti. “Tuomari ei todellakaan ole jäähdyttelemässä. Hänellä on paljon annettavaa.[6]
Helsingin Sanomien arvostelu oli niin ikään positiivinen: [7]
»Kitarat kirskuvat, rytmit muljahtelevat ja puhaltimet pauhaavat, kun hän rusikoi uuteen uskoon niin hiphopia, bluesia, rockia kuin vaikka iskelmää. […] Yhdistävää teemaa ei tällä kertaa ole edes teksteissä, vaan Nurmio suhaa rintamamiesten kauhutarinoista laitapuolen kulkijoiden rappioromantiikkaan ja paksusta stadin slangista rikkaan kirjalliseen suomeen. Sanankäyttö on niin runsaasti rönsyilevää, että se jaksaa riemastuttaa, vaikka tarina olisi epämääräistä hölynpölyä. […] Sisällöstä viis, kunhan teksti svengaa!»
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanat ja sävelmät Tuomari Nurmio, sovitukset Dumari ja Spuget, paitsi kappale 1.[8]
| A-puoli | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Sovitus | Kesto | |||||||
| 1. | Dumarillumarei | sov. Tuomari Nurmio, Juho Viljanen, Jyri Riikonen | 3.29 | |||||||
| 2. | Joutavia jorinoita | 2.13 | ||||||||
| 3. | Jokainen meistä | 3.22 | ||||||||
| 4. | Tsaari | 3.03 | ||||||||
| 5. | Suuri ja rento ote | 1.18 | ||||||||
| 6. | Tää kama kolisee | 3.16 | ||||||||
| 16.45 | ||||||||||
| B-puoli | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Kesto | ||||||||
| 7. | Takaisin Kongoon | 2.36 | ||||||||
| 8. | Valitettava ampumavälikohtaus | 2.26 | ||||||||
| 9. | Raivotautinen | 4.32 | ||||||||
| 10. | Vauhtivaunu | 3.18 | ||||||||
| 11. | Kivinen kehto | 3.24 | ||||||||
| 12. | Virsi 666 | 3.29 | ||||||||
| 19.47 | ||||||||||
Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dumari ja Spuget:
- Tuomari Nurmio: laulu, kitara
- Mitja Tuurala: basso, piano
- Miikka Paatelainen: kitara, lapsteel, mandoliini, ukulele
- Markku Hillilä: rummut (A1, A2, A6 ja B1)
- Blosarit:
- Juho Viljanen: rummut (A3, A4, A5, B2, B3, B4, B5, B6), pasuuna, tuuba, perkussiot
- Janne Toivonen: trumpetti
- Antti Hynninen: saksofonit
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyri Riikonen, äänitys
- Risto Hemmi, miksaus
- Pauli Saastamoinen, masterointi
- Jussi Karjalainen, layout
- Perttu Saksa, valokuvat
- Gabi Hakanen, vastaava tuottaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b iTunes: Tuomari Nurmio – Dumarillumarei
- ↑ a b Levykauppa Äx: Tuomari Nurmio – Dumarillumarei
- ↑ Musiikkituottajat: Suomen virallinen lista — Albumit 18/2017 Suomen virallinen lista. Arkistoitu 23.6.2017. Viitattu 1.6.2017.
- ↑ Vuoden 2017 parhaat kotimaiset levyt – Soundin toimittajien valinnat soundi.fi. 15.12.2017. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ a b c Kaisu Tervonen: Kadun varjoisalla puolella. Voima, , 2017. vsk, nro 4, s. 22–24.
- ↑ Antti Karkiainen: Määränpäänä Manala. Suomen Kuvalehti, , 2017. vsk, nro 20, s. 65. Otavamedia.
- ↑ Jarkko Jokelainen: Rujo, raavas ja raateleva Tuomari Nurmio sättii uudella levyllään netin puskistahuutelijoita. Nurmio kuulostaa Dumarillumarei-levyllä taas itseltään, eikä kesyyntymisen merkkejä näy.. Helsingin Sanomat, 26.4.2017. Sanoma Oyj.
- ↑ a b c Dumarillumarei, vinyylin sisäpussi/CD:n tiedot.