Havaijinkitara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Havaijinkitara
SamKuWest.jpg
Soitinryhmä Kielisoittimet
Alkuperämaa / -alue Havaiji, 1880-luku
Soittimen ääniala
Liittyvä musiikin tyylilaji havaijilainen musiikki
Samankaltaisia soittimia ukulele, steel-kitara

Havaijinkitaraksi kutsutaan Havaijilla 1880-luvulla syntynyttä kitaran soittotyyliä, jossa kitaraa pidetään lappeellaan sylissä ja sen kieliä liu'utetaan metallitangolla tai -putkella. Soittotyylin keksimisen jälkeen alettiin valmistaa erityisesti tähän tarkoitukseen soveltuvia kitaramalleja.[1] Termiä käytetään englanninkielisissä sanakirjoissa usein myös havaijinkitaroista edelleen kehitettyjen steel-kitaramallien[2] synonyymina[3].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitara rantautui Havaijille 1800-luvun alussa eurooppalaisten merimiesten mukana ja havaijilainen kitaramusiikki sai alkunsa vuoden 1832 tienoilla, jolloin kuningas Kamehameha III palkkasi meksikolaisia ja espanjalaisia karjapaimenia.[4]

Havaijinkitaran steel-soittotyylin keksijästä on useampia tarinoita. J. D. Bisignanin mukaan tyylin keksi 1890-luvun puolivälissä havaijilainen koulupoika Joseph Kekuku kävellessään rautatiekiskojen vierellä portugalilaisen kitaransa kanssa. Tarinan mukaan hän löysi radalta pultin ja alkoi liu'uttaa sitä kitaransa kieliä pitkin. Myöhemmin hän opetteli soittamaan kitaraansa liu'uttaen veitsen terää kielillä. Hän myös vaihtoi kitarankielet metallisiin kieliin ja korotti ne, etteivät ne osuisi kaulan kohoumiin. Muina kandidaatteina tyylin keksijöiksi pidetään intialaista merimiestä Gabriel Davionia vuoden 1885 tienoilla tai portugalilaislähtöistä James Hoaa. Kekukun kerrotaan kuitenkin kiertäneen Yhdysvaltoja ja jopa Eurooppaa aina kuolemaansa asti vuonna 1932 opettaen ja popularisoiden havaijilaisen steel-kitaran soittoa. Soitinta alettiin sähköistää 1930-luvulla, jolloin alunperäisen havaijinkitaran akustinen koppa jäi tarpeettomaksi ja aiheutti itse asiassa äänen kiertämisongelman. Sähköistettyä, kaikukopatonta versiota alettiin sittemmin kutsua steel-kitaraksi (true lap steel).[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steel-kitara

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Selaa hakusanoja - H Kirjastot.fi-tietokanta. 2007. Viitattu 16. maaliskuuta 2008.
  2. Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 37. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  3. Hawaiian guitar Random House Unabridged Dictionary. 2006. Dictionary.com Unabridged (v 1.1). Viitattu 16. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  4. a b John Fischer: Hawaiian Steel Guitar gohawaii.about.com. 2008. About, Inc. Viitattu 16. maaliskuuta 2008. (englanniksi)