Jenkka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jenkka, saksanpolkka, tyyskä tai sottiisi on tasajakoinen paritanssi. Jenkkaa pidetään tyypillisenä suomalaiseen maatalouskulttuuriin kuuluvana tanssina polkan ohella; jenkka on vauhdikas, melko yksinkertainen tanssi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sottiisi tai šottiisi (saks. Schottisch), joka on jenkan vanhempi muoto, on kotoisin Saksasta. Se tuli Suomeen 1800-luvun lopulla, jonka jälkeen se on yleistynyt Suomessa kansanomaisena tanssina. Suomalainen sottiisi muistuttaa paljon jenkkaa, mutta siinä ei ole hyppyjä. Sottiisista kehittyi jenkka n. 1900-luvun alkupuolella, jolloin uusi nimikin syntyi ja jenkkaa ja sottiisia ruvettiin pitää eri tansseina. "Jenkan" etymologiaa ei tiedetä.

Jenkan askelikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jenkka suomalaisessa perusmuodossaan on pareittain tanssittava tanssi, jossa voi olla koreografia. Useimmiten sitä tanssitaan kuitenkin ilman koreografiaa, vapaasti vieden ja seuraten. Tanssisuunta on sama kuin muissakin tansseissa, salissa vastapäivään. Parin osapuolet seisovat lähtöasennossa vierekkäin; viejä sisäpiirissä, seuraaja ulkopiirissä. Ote on avoin tanssiote. Viejän oikea käsi on seuraajan vyötäröllä, seuraajan vasen käsi viejän oikealla olkapäällä. Vapaat kädet pidetään joko vyötäröllä, helmassa tai kannateltuna sivulla. Kumpikin parin osapuoli aloittaa niin sanotulla ulkojalalla; viejä vasemmalla, seuraaja oikealla jalalla.

Perusaskelikko kestää 16 iskua. Viejä aloittaa vasemmalla, seuraaja oikealla jalalla.

Eteneminen:

Iskut # Askel
1 Ulkojalalla juoksuaskel eteenpäin
2 Sisäjalalla juoksuaskel eteenpäin
3-4 Hypähdys yhden jalan varassa ulkojalalla eteenpäin
5 Sisäjalalla juoksuaskel eteenpäin
6 Ulkojalalla juoksuaskel eteenpäin
7-8 Hypähdys yhden jalan varassa sisäjalalla eteenpäin

Pyörintä:

Iskut # Askel
9-10 Ulkojalalla alkaen hyppyaskel (hypähdys yhden jalan varassa)
11-12 Sisäjallalla hyppyaskel
13-14 Ulkojalalla hyppyaskel
15-16 Sisäjalalla hyppyaskel

(Toistetaan alusta)

Pyörintään päästään niin, että viejä sulkee seuraajan tien kulkusuunnassa kääntyen hänen eteensä iskuilla 7-8. Tällöin vaihdetaan ote avoimesta tanssiotteesta vyötäröotteeseen, jossa viejän kädet ovat seuraajan vyötäröllä ja seuraajan kädet viejän olkapäillä. Pyörintä tapahtuu perusmuodossaan myötäpäivään parin yhteisen akselin ympäri, vaikka lattiaa kierretään vastapäivään. Iskuilla 15-16 viejä irrottaa vasemman kätensä seuraajan vyötäröltä ja päästää hänet takaisin ulkopiiriin, jotta voidaan aloittaa askelikko alusta.

Jenkasta on lukuisia muunnelmia, joista osa on tyypillisiä tietylle maanosalle ja osaa tanssitaan kaikkialla. Jenkkaa voidaan tanssia perinteisessä muodossaa parintanssina tai ryhmätanssina, jossa on koreografia. Lisäksi jenkkaa voidaan tanssia modernimpana versiona niin, että paritanssissa on vaikutteita swingtansseista, joissa tanssitaan myös yhden käden otteissa kuvioita, joissa mennään muun muassa käden ali.

Tässä on mainittu vain muutamia esimerkkejä.

  • Sottiisi on samanlainen kuin perusjenkka, mutta hypyt jätetään pois ja liikkeet ovat pehmeämpiä. Asento pyörittäessä on myös matalampi ja takapainotteisempi kuin jenkassa.
  • Vaihtoaskelpyörintä on kuin perusjenkka, mutta pyörittäessä hyppyjen aikana otetaan aina ylimääräinen väliaskel jolloin hyppy muuttuu vaihtoaskeleksi ja askelkuvio muistuttaa hyvin läheisesti humpan askelkuviota. Tämä muunnelma on yleinen Lounais-Suomessa.
  • Kaartojenkka – suoraan menevää osaa ei tanssita suoraan vaan ensimmäisellä askelikolla tanssitaan parista poispäin ja seuraavalla palataan paria kohti. Pyörivä osuus tanssitaan kuten normaalisti.
  • Tavallinen pyörintä + kädenali – Pari pyörähtää ensin yhden pyörähdyksen normaalisti, ja toisen pyörähdyksen sijasta viedään seuraaja kädenalipyörähdykseen. Haluttaessa seuraaja voi pyörähtää myös kahdesti käden ali.
  • Eteneminen vastakkain – suoraan tanssittaessa tanssitaan peräkkäin, kasvot paria kohti eli edellä kulkeva tanssii selkä menosuuntaan.
  • Pyörimäjenkka on kuten perusjenkka, mutta pyörintävaiheessa kumpikin pyörähtää erikseen, viejä vastapäivään ja seuraaja myötäpäivään.
  • Pyörimäjenkka takaperin – kuten edellä, mutta pyöritään toisin päin.
  • Valjakkojenkka on tanssikuvio kahdelle parille. Parit ovat kuviossa peräkkäin, seuraajan vasen käsi oman parin oikeassa. Kumpikin pari tarttuu omasta parista katsoen ulommalla kädellään toisen parin ulompaan käteen. Ensin edetään suoraan kuten perusjenkassa. Perusjenkan pyörimisvaiheen kohdalla tanssitaan hyppyaskelin esimerkiksi:
Iskut # Askel
9-12 Etummaiset irrottavat otteen omasta paristaan ja kiertävät ulkokautta

takimmaisiksi pitäen koko ajan otteen toiseen pariin. Takana tartutaan uudelleen oman parin käteen.

12-16 Taaempi pari nostaa portin ja edessä oleva pari tanssii taaksepäin portin

läpi taaemman parin käsien alta. Kuvion lopussa porttia pitävä pari pyörähtää omien käsiensä alta. Käsiotteet säilyvät koko kuvion ajan.

Letkajenkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Letkajenkka on sekä tanssi että musiikkityyli, ja lisäksi se on myös kappaleen nimi. Letkis-tanssi poikkeaa tavallisesta jenkasta sekä askeltensa että muodostelmansa puolesta. Se on jonossa tanssittava ryhmätanssi, jossa edetään jonossa kädet edessä olevan vyötäröllä tai olalla. Letkajenkka eli Letkis kuuluu tanssina festivaalimarssien tai conga line -jonotanssien joukkoon. Samaan joukkoon kuuluu myös Letkajenkka-tanssin esikuva Bunny Hop.

Bunny Hop -tanssin askelet saapuivat Suomeen ilmeisesti Yhdysvalloista palanneiden vahto-oppilaiden myötä. Tanssityyli kopioitiin Letkajenkkaan. Villitys oli kuumimmillaan 1963-1965. Se levisi myös maailmalle: se tunnetaan Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa, jossa se edelleen on suosittu ja laajalti osattu odori-tanssi.

Vaikka askelet muistuttavat paljon Bunny Hop -tanssin askelia, eivät ne ole samat. Kun amerikkalaiset tanssivat alkaen oikealla jalalla, tanssitaan alkuperäistä Letkajenkkaa alkaen vasemman jalan potkun kaltaisella ojennuksella. Vanhoissa elokuvissa ja aikakauden dokumenttitallenteissa aloitetaan vasemmalla jalalla. Myös Letkis-aallon aikaan käännetyssä versiossa Japanista annetaan ohjeita: "Vasen jalka, vasen jalka, oikea jalka, oikea jalka, hyppy eteen, hyppy taakse, 1-2-3!" sekä "Vasen potku, vasen potku, oikea potku oikea potku, hyppy eteen, hyppy taakse, 1-2-3". Saman tapainen on ruotsinkielinen käännös, jonka laulaa Lill-Babs.

Askelet eli koreografia:

Iskut # Askel
1 Ojenna vasen jalka vasemmalle, kopauta vasemmalla kantapäällä lattiaa
2 Tuo vasen jalka takaisin oikean viereen
3 Ojenna vasen jalka vasemmalle, kopauta vasemmalla kantapäällä lattiaa
4 Tuo vasen jalka takaisin oikean viereen
5 Ojenna oikea jalka oikealle, kopauta oikealla kannalla lattiaa
6 Tuo oikea jalka takaisin vasemman viereen
7 Ojenna oikea jalka oikealle, kopauta oikealla kannalla lattiaa
8 Tuo oikea jalka takaisin vasemman viereen
9 Tasahyppy (kahdella jalalla) eteenpäin
10 Tauko
11 Tasahyppy taaksepäin
12 Tauko
13 Tasahyppy eteenpäin
14 Tasahyppy eteenpäin
15 Tasahyppy eteenpäin
16 Tauko

(Toistetaan alusta)

Sivuaskelia ei siis oteta, vaan jalka aina ojennetaan sivulle, kopautetaan jalalla lattiaa ja siirretään jalka takaisin kehon alle. Painoa ei siirretä sivulle ojennettavalle jalalle.

Letkajenkka ei ole pelkästään tanssi tai musiikkikappaleen erisnimi. Se on myös jenkkamusiikin alalaji. Letkajenkkaan liitettäviä ominaisuuksia ovat "rautalankatyyli", harmonikkaa ja viulua modernimmat soittimet, kuten sähköinstrumentit tai jenkassa harvemmin käytetyt vasket. Letkajenkkakappaleita on siis useita.

Ensimmäisen sävelsi Erik Lindström, ja se kiipesi soittolistoille lokakuussa 1963. Sen nimi on Letkajenkka. Tunnetuimman kappaleen, nimeltään Letkis, on säveltänyt Rauno Lehtinen. Tämä kappale on levytetty vähintään satana eri versiona eri kielillä eri maissa. Se tunnetaan muun muassa nimillä Letkiss, Le Letkis, Finnjenka, Lasst uns küssen, Let's Kiss sekä Let's Kiss Jenka. Myös tanssiaskelia on Lehtisen Letkikseen kuvattu monissa aikakauden elokuvissa, niin suomalaisissa kuin ulkomaisissakin.

Tunnettuja letkajenkkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Letkajenkka elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvassa Mia trelli, trelli oikogeneia (Μια τρελλή, τρελλή οικογένεια) (Hullu, hullu perhe, ohjaaja: Dinos Dimopoulos, 1965, Kreikka) on uima-allaskohtaus, jossa lauletaan letkajenkkaa, jonka on säveltänyt kreikkalainen säveltäjä Mimis Plessas. Tanssi muistuttaa piiritanssia, ei letkajenkkaa, vaikka jenkasta on vaikutteita. Toisessa kohtauksessa tanssitaan letkajenkkavariaatiota paritanssina sisällä. Tanssijat ovat Katerina Gogou ja Alekos Tzanetakos. Koreografiat elokuvaan on tehnyt John Fleryn[6]

Elokuvassa Jamboree 66 (1966, Sampaguita Pictures, Philippines), jonka on ohjannut Luciano B. Carlos, on kohtaus, jossa musiikkina käytetään Letkis-kappaletta.

Jenkan SM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jenkan SM-kilpailuja on pidetty mm. Laihialla, jossa järjestäjänä on ollut Suomen Jenkka ry. Pispalan Sottiisin yhteydessä on pidetty useana vuonna sottiisikilpailuja. Vuonna jenkan SM-kisat 2007 kisat järjestää 22.-23. syyskuuta Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Nivalan nuorisoseuran talolla.

Kilpailussa on seuraavia sarjoja:

  • sävellys- ja sanoituskilpailu on avoin kaikille jenkan tahtiin tehdyille ennen julkaisemattomille kappaleille
  • laulu- ja soittokilpailuihin osallistutaan ennalta määrätyillä kappaleilla edeten karsinnan kautta finaaliin
  • tanssikilpailu on paritanssimuotoinen, ja esitys voi koostua erilaisista jenkan variaatioista

Tunnettuja jenkkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakutulos levymerkille Safir s 107 (45) Suomen äänitearkisto. Viitattu 27.7.2010.
  2. Hakutulos levymerkille Telefunken sle 14370 Suomen äänitearkisto. Viitattu 27.7.2010.
  3. Hakutulos levymerkille Sonet t6502 (45) Suomen äänitearkisto. Viitattu 27.7.2010.
  4. Hakutulos levymerkille Parlophone par 951 (45) Suomen äänitearkisto. Viitattu 27.7.2010.
  5. Hakutulos kappaleelle Minne tuuli kuljettaa Suomen äänitearkisto. Viitattu 27.7.2010.
  6. San Palio Cinema Viitattu 27.7.2010. Kreikka

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]