Viettelyksen vaunu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viettelyksen vaunu
A Streetcar Named Desire
Ohjaaja Elia Kazan
Käsikirjoittaja Tennessee Williams (näytelmä)
Oscar Saul (sovitettu käsikirjoitus)
Tuottaja Charles K. Feldman
Pääosat Vivien Leigh
Marlon Brando
Kim Hunter
Karl Malden
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Ensi-ilta 1951
Kesto 122 min (alkuperäisesitys)
125 min (ohjaajan versio)
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Viettelyksen vaunu (A Streetcar Named Desire) on yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1951. Sen on ohjannut Elia Kazan. Pääosissa ovat Vivien Leigh ja Marlon Brando. Se perustuu Tennessee Williamsin samannimiseen näytelmään.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai aikoinaan kaksitoista Oscar-ehdokkuutta ja voitti neljä Oscaria. Marlon Brando oli neljästä ehdokkaana olleesta näyttelijästä ainoa, joka ei saanut patsasta. Sekä Vivien Leigh että Brando olivat näytelleet roolinsa teatterissa ennen elokuvaa, Leigh Lontoossa ja Brando Broadwaylla. Jessica Tandy esitti Blanchea Broadwaylla, mutta Leigh sai filmiroolin, sillä pääosaan haluttiin suuri tähti.

Viettelyksen vaunun Suomessakin ilmestynyt DVD-painos on ohjaajan versio, jossa on kolme minuuttia elokuvasta alun perin sensuroitua materiaalia. Sensuroituja kohtauksia pidettiin aikoinaan eroottisuutensa takia sopimattomana elokuvaan. Alkuperäisessä näytelmässä käsiteltiin monien muiden Tennessee Williamsin näytelmien tavoin homoseksuaalisuutta. Viittaukset tähän puuttuvat elokuvasta, sillä aihe oli 1950-luvun Hollywoodissa tabu.

Viettelyksen vaunua pidetään Marlon Brandon läpimurtoroolina. Sen ansiosta hänestä tuli yksi aikansa suurimmista miestähdistä ja seksisymboleista. Elokuva toi Brandolle hänen ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa.

Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietokannasta selviää että televisioesityksissä ja videolevityksessä elokuvasta on käytetty myös nimeä Viettelysten vaunu.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Opettajatar Blanche DuBois (Vivien Leigh) matkustaa raskaana olevan sisarensa Stellan (Kim Hunter) luo New Orleansiin. Stella on mennyt naimisiin amerikanpuolalaisen Stanley Kowalskin (Marlon Brando) kanssa. Blanche ja Stanley eivät tule keskenään toimeen. Blanche on menettänyt koko omaisuutensa, myös hänen ja sisarensa perinnön. Stanley ärähtää, sillä Stellan aviomiehenä hän pitää oikeutenaan osuutta vaimonsa perintöön.

Blanche elää haavemaailmassa. Hän aloittaa suhteen Stellan ja Stanleyn tuttavan Mitchin (Karl Malden) kanssa. He suunnittelevat naimisiin menoa. Suhde kariutuu, kun Stanley saa selville ja paljastaa, että Blanchella on ollut suhde alaikäisen oppilaansa kanssa.

Lopulta Stellan synnytys alkaa ja hän lähtee sairaalaan. Stanley, onnellisena isäksi tulostaan, palaa kotiinsa ja ryhtyy juomaan. Blanche, omassa haavemaailmassaan, vieraantuu todellisuudesta yhä enemmän. Humalainen Stanley raiskaa Blanchen. Blanche menettää järkensä lopullisesti ja hänet viedään mielisairaalaan.

Näytelmässä Stella hyväksyy Stanleyn tekemän raiskauksen osana hänen luontoaan, mutta elokuvassa Stella jättää Stanleyn.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Vivien Leigh  … Blanche DuBois  
 Marlon Brando  … Stanley Kowalski  
 Kim Hunter  … Stella Kowalski  
 Karl Malden  … Harold "Mitch" Mitchell  
 Rudy Bond  … Steve Hubbel  
 Nick Dennis  … Pablo Gonzales  
 Peg Hillias  … Eunice Hubbel  
 Wright King  … Keräilijä  
 Richard Garrick  … Lääkäri  

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viettelyksen vaunu.