CoCom

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

CoCom eli Coordinating Committee for Multilateral Export Controls oli länsiliittouman perustama tuonti- ja vientialan järjestö, joka perustettiin viiden vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen[1] juuri kylmän sodan alkuvaiheissa ja jonka päämääränä oli säädellä huipputeknologian vientiä SEV:n ja Varsovan liiton maihin. CoCom lopetettiin kylmän sodan jälkeen 31. maaliskuuta 1994 ja se korvattiin Wassenaarin sopimuksella.

Laki ja säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa CoComin toiminta perustui 1960-luvulla säädetyn AECA-lain (Arms Export Control Act) nojaan, jota valvottiin Yhdysvaltain ulkoministeriön ITAR-osaston kautta (International Traffic in Arms Regulations). Tämä organisaatio toimii yhä edelleen.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CoComissa oli 17 jäsenvaltiota: Australia, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Japani, Luxembourg, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja, Turkki, Britannia ja Yhdysvallat.

CoComin ulkopuolelle jäivät seuraavat valtiot, jotka kuitenkin tekivät sen kanssa yhteistyötä: Itävalta, Suomi, Irlanti, Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Sveitsi.

Suomi ja CoCom[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi ulkopoliittisesti puolueettomana maana ei osallistunut Neuvostoliiton vastaiseen teknologiavientikieltoon, mutta vientikieltoluetteloa ylläpiti yksityinen Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, koska Suomen valtio ei voinut puolueettomuutensa vuoksi hallinnoida neuvostovastaisen vientikieltojärjestön toimintoja. Käytännössä vientikiellossa oleville laitteille tai tuotteille, joissa oli käytetty vientikielto-osia, ei myönnetty kauppa- ja teollisuusministeriön alaisesta lisenssivirastosta vientilupaa.

Kun joitain UNIX-tietokonelaitteita vietiin Neuvostoliittoon, langetti siitä oikeus Suomessa tuomion. Myöhemmissä oikeusasteissa tutkittiin, oliko kauppa merkinnyt tosiasiassa sitä, että Neuvostoliittoon olisi viety jotain sellaista, mitä sillä ei todella olisi ollut tai voinut olla ja tuomio muutettiin vapauttavaksi Suomen lain vastaisena.

Suomen valtiosopimuksiin perustumaton osallistuminen COCOMin oli Nokian toimintaedellytys, koska jos Suomi ei olisi osallistunut COCOMiin, olisi suomalaisilta yrityksiltä voitu kieltää yhdysvaltalaisen teknologian hankkiminen tai olisi vaikeutettu niiden kauppaa Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloille oli yllätys Rauma-Repola Oceanicsin valmistamien tutkimussukellusveneiden korkea taso, minkä vuoksi Rauma-Repolaa uhattiin vaikeuksilla, mikäli se jatkaa MIR-1 ja MIR-2 -kaltaisten sukellusveneiden valmistamista Neuvostoliitolle.

Rikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19821984 japanilainen Toshiba ja norjalainen Kongsberg toimitti kahdeksan tietokoneohjattua potkuriturbiinia Neuvostoliittoon, joka oli CoComin vastainen. Yhdysvaltain viranomaiset katsoivat kaupan laittomaksi, sillä syyllä, että ne paransivat neuvostosukellusveneiden kulkua. Yhdysvaltain kongressi antoi Toshiballe sanktiot ja esti yhtiön joidenkin vientituotteiden viennin Yhdysvaltoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yasuhara, Y.. "The myth of free trade: the origins of COCOM 1945–1950". The Japanese Journal of American Studies 4. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:CoCom