Ace Combat 2

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ace Combat 2
Kehittäjä Namco
Julkaisija Namco
Julkaisupäivä PlayStation:
JP30. huhtikuuta 1997
NA31. heinäkuuta 1997
EU15. elokuuta 1997
PlayStation 2:
JP21. heinäkuuta 2005
Lajityyppi lentosimulaattori
Pelimuoto yksinpeli
Alusta PlayStation
PlayStation 2
Jakelualusta CD
Gamepad.svg
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Ace Combat 2 (jap. エースコンバット2, Ēsu Konbatto 2) on vuonna 1997 ilmestynyt japanilainen lentosimulaattoripeli, jonka Namco kehitti ja tuotti PlayStationille. Vuonna 2005 Ace Combat 2 ilmestyi PlayStation 2:lle Klonoa: Door to Phantomilen, Mr. Drillerin, Ridge Racerin ja Tekkenin kanssa NamCollection-pelikokoelmassa. Peli kuuluu Ace Combat -sarjaan ja tekee merkittäviä parannuksia edeltäjänsä Air Combatin pelimekaniikkaan.

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ace Combat 2:n pelimekaniikassa on lentosimulaattorin ominaisuuksia, mutta pelin lentomallinnus perustuu todenmukaisen ilmasodankäynnin sijasta suoraviivaiseen toimintaan. Pelaajan ohjaaman suihkuhävittäjän epärealistisia ominaisuuksia ovat muun muassa rajaton jälkipoltin ja yli kuusikymmentä ohjusta. Hävittäjän käyttöliittymässä näkyvät tutka, tähtäin, nopeus, lentokorkeus, koneen kärsimät vahingot sekä ohjusten ja polttoaineen määrä. Kun pelaajan hävittäjä pääsee tarpeeksi lähelle viholliskohteesta, hävittäjä viestittää lukituksesta ja tähtäin muuttuu väriltään vihreästä punaiseksi. Pelaaja pystyy tulittamaan kohdetta hävittäjän ohjuksilla ja konetykillä. Jos pelaajan epäonnistuu tuhota kohde, hävittäjä menettää lukituksen viholliseen ja pelaajan pitää ohjata hävittäjä uudelleen vihollisen lähettyville saadakseen lukituksen takaisin.

Pelissä on yli kaksikymmentä suihkuhävittäjää lähinnä Yhdysvalloista, Venäjältä ja Länsi-Euroopasta. Koneiden ominaisuudet vaihtelevat riippuen niiden roolista, esimerkiksi A-10 Thunderbolt II on erittäin kestävä ja soveltuu maassa sijaitsevien kohteiden torjumiseen, mutta se ei pärjää ilmataistelussa ketteriä ilmaherruushävittäjiä vastaan. Pelaaja pystyy ostamaan uusia hävittäjiä tuhotuista kohteista saaduilla rahoilla, mutta rajallisen varallisuuden takia pelaajan pitää valita ostettavat hävittäjät seuraaviin tehtäviin pelityylinsä mukaan. Osa pelattavista hävittäjistä esiintyy vain Extra-pelimuodossa, jonka pelaaja avaa ensimmäisen läpipeluukerran jälkeen. Hävittäjien ulkonäkö ja tekninen suorituskyky ovat samankaltaiset kuin niiden todellisuuden esikuvilla, vaikka pelin lentomallinnus on epätodenmukainen. Eräissä pelin tehtävissä esiintyy vihollisen "legendaarisia" hävittäjälentäjiä, kuten "Superfly" (F-4 Phantom II), "Stalker" (MiG-31) ja "Death Rave 2000" (kolmen Eurofighter Typhoonin lentue), joiden alas ampumisesta pelaaja palkitaan kunniamitaleilla. Pelissä esiintyvät myös kuvitteelliset hävittäjät XFA-27 ja ADF-01 Falken. Pelaaja voi ostaa XFA-27:n pelin loppupuoliskolla Extra-pelimoodissa, mutta ADF-01 Falken nähdään vain pelin viimeisessä tehtävässä "Fighter's Honor" vihollislentäjän Z.O.E. Commanderin hävittäjäkoneena.

Pelin tehtävissä pelaajalle yleensä annetaan tavoitteeksi tuhota vihollisen lentokoneet, laivasto tai tukikohta. Pelissä on myös erikoisempia tehtäviä, kuten pommittajien suojeleminen tehtävässä "Sledge Hammer", sotalaivojen saattaminen kanavan läpi tehtävässä "St. Elmo's Fire", pilvien yläpuolella lentäminen tehtävässä "Rising High", lentäminen lähellä maan pintaa vihollisen tutkakatveen alapuolella tehtävässä "Dead End" sekä kapeassa kanjonissa lentäminen tehtävissä "Greased Lighting" ja "One Night Stand". Pelin puolessä välissä pelaaja valitsee toisen kahdesta reitistä, jotka avaavat pelaajalle ainutlaatuisia tehtäviä. Pelaaja voi myös päästä vaihtoehtoisiin tehtäviin tuhottua ylimääräisiä maaleja edellisissä tehtävissä, esimerkiksi kahden rahtilaivan tuhoaminen "Sledge Hammerissa" avaa tehtävän "Cuckoo's Nest". Kun pelaaja on päässyt pelin läpi Normal- ja Extra-pelimuodoissa, peli avaa kaikki tehtävät Free Mission -pelimuodossa.

Pelattavat lentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokone Oikea nimi Valmistusmaa Pelimuoto
A-4 Douglas A-4 Skyhawk Yhdysvaltain lippu Normal/Extra
A-6 Grumman A-6 Intruder Yhdysvaltain lippu Normal/Extra
A-10 Fairchild Republic A-10 Thunderbolt II Yhdysvaltain lippu Normal
F-4 McDonnell Douglas F-4 Phantom II Yhdysvaltain lippu Normal
F-14 Grumman F-14 Tomcat Yhdysvaltain lippu Normal
F-15S McDonnell Douglas F-15 Eagle Yhdysvaltain lippu Extra
F-16 General Dynamics/Lockheed Martin F-16 Fighting Falcon Yhdysvaltain lippu Normal/Extra
F-18E Boeing F/A-18E/F Super Hornet Yhdysvaltain lippu Extra
F-22 Lockheed Martin/Boeing F-22 Raptor Yhdysvaltain lippu Normal
F-117 Lockheed F-117 Nighthawk Yhdysvaltain lippu Normal/Extra
EF-2000 Eurofighter Typhoon Euroopan unionin lippu Normal/Extra
KF-C7 IAI Kfir Israelin lippu Normal
MiG-21 Mikojan-Gurevitš MiG-21 Fishbed Venäjän lippu Extra
MiG-29 Mikojan-Gurevitš MiG-29 Fulcrum Venäjän lippu Normal/Extra
MiG-31 Mikojan-Gurevitš MiG-31 Foxhound Venäjän lippu Extra
TND-F3 Panavia Tornado Euroopan unionin lippu Extra
R-M01 Dassault Rafale Ranskan lippu Normal
SF-35 Saab 35 Draken Ruotsin lippu Extra
SF-39 Saab JAS 39 Gripen Ruotsin lippu Extra
Su-25 Suhoi Su-25 Frogfoot Venäjän lippu Extra
Su-35 Suhoi Su-35 Super Flanker Venäjän lippu Normal
X-29 Grumman X-29 Yhdysvaltain lippu Normal/Extra
YF-23 Northrop/McDonnell Douglas YF-23 Black Widow II Yhdysvaltain lippu Normal
XFA-27 ei ole ei ole Extra

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ace Combat 2:n juonen miljöö on Usean manner Maapallon kuvitteellisella vastineella. Vuonna 1998 kapinalliset syöksevät vallasta Usean hallituksen ja ottavat haltuun strategisia pitkänmatkan asejärjestelmiä. Usean hallitus lähettää Special Tactical Fighter Squadron Scarfacen, jolle annetaan tavoitteeksi kukistaa kapinallisten ilma- ja merivoimat. Pelaajahahmo on STFS Scarfacen komentaja ja hävittäjä-ässä Scarface One. Kun Scarface One on saavuttanut ensivoitot kapinallisia vastaan, Usean hallitus käynnistää kapinallisten asevoimien hävittämiseksi suunnittelut operaatiot Alphavillen ja Bellissiman. Molemmat operaatiot huipentuvat kapinallisten pääkaupungin St. Arkin valtaukseen.

Pelin kolme loppuratkaisua riippuvat Scarface Onen tekemistä valinnoista. Tavallisen loppuratkaisun saamiseen Scarface Onelta tarvitaan "Kingpin"-tehtävän läpipeluu. Jos Scarface Onen epäonnistuu ampua alas kapinallisten sukellusvenestä laukaistu risteilyohjus tehtävässä "Last Resort", pelissä nähdään paha loppunäytös, jossa ohjus hävittää St. Arkin maan tasalle. Vaihtoehtoisen loppuratkaisun saamiseen tarvitaan pelin viimeisen tehtävän "Fighter's Honorin" läpäiseminen. Scarface Onen pitää ampua alas vihollislentäjä Z.O.E. General "Kingpinissä" saadakseen "Last Resortin" ja saadakseen "Fighter's Honorin" tuhottava risteilyohjus "Last Resortissa". Tavallisessa ja vaihtoehtoisessa loppuratkaisussa Scarface Onelle lähetetään ilmoitus, jonka mukaan kaikki kapinallisten asevoimat on kukistettu.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ace Combat 2:n soundtrackin sävelsivät Nobuhide Isayama, Kohta Takahashi, Hiroshi Okubo ja Tatsukazu Nakanishi. Pelin dramaattisten rock-sävellysten pidetään kuuluvan Ace Combat -sarjan musiikin onnistuneimpiin kappaleisiin.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Nimi # Nimi
01 Title 16 Fire Youngman
02 Lightning Speed 17 Element Particle
03 Dystopia 18 Blow Away
04 Invoke 19 Aerial Hawk
05 Briefing 20 Into the GEO
06 Lode Stone 21 Night and Day
07 Aim High 22 Sunset Glow
08 El Dorado 23 Dynapolis
09 Fire Away 24 Completion
10 Bear Tracks 25 Failure
11 Rising High 26 A Fresh Youngster
12 On the Sly 27 Hangar
13 Dead End 28 Ending Attract
14 Warning Line 29 Ending
15 Meltdown 30 Another Ending

Aiheesta muualta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]