F-117A Nighthawk

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
F-117A Nighthawk

Lockheed F-117A Nighthawk (suom. amerikankehrääjä) on häiveteknologiaan perustuva Yhdysvaltain ilmavoimien maahyökkäyskone ja kevyt pommittaja. Kone lensi ensilentonsa Tonopahin koealueella kesäkuussa 1981 ja se otettiin käyttöön lokakuussa 1983, mutta valokuva koneesta annettiin julkisuuteen ensi kertaa vasta marraskuussa 1988.

Lentokone on muotoiltu tutkasädettä huonosti heijastavaksi, samoin sen pinta- ja muut materiaalit on valittu tavoitteen mukaisesti. Tutkassa näkymättömyys vaikeuttaa myös tutkaohjautuvien ohjusten kykyä löytää ja lukittua kohteeseen. Johtuen koneen ulkonäöstä, sille on annettu sellaisiakin nimiä kuin lentävä silitysrauta. Lämpöhakuisten ohjusten maalinhakua vaikeuttaa moottorien rakentaminen rungon sisälle, ja suihkusuuttimien suuri leveys, joka jäähdyttää pakokaasut tehokkaasti. Samasta syystä konetta ei ole varustettu jälkipolttimin.

F-117A Nighthawk poistettiin palveluskäytöstä huhtikuussa 2008 ja koneet on varastoitu Groom Laken lentotukikohtaan. Sen korvaa häiveominaisuuksilla varustetut F-35 Lightning II ja F-22 Raptor.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Lockheed oli jo SR-71-tiedustelukoneessa pyrkinyt pieneen tutkaheijastuspinta-alaan. Lockheedin Skunk Works-suunnittelutoimisto sai käännöksen vuonna 1967 neuvostoliittolaisessa tiedelehdessä julkaistusta artikkelista, joka koski tasopinnoista koostuvan kappaleen tutkaheijastusten laskentaa. Tutkaheijastuksen minimointiin tähtääviä tietokoneohjelmia ja muuta tutkimusta tehtiin 1970-luvun alussa. Tasomaisista elementeistä koostuva rakenne oli tällöin tietokoneiden laskentatehon rajallisuuden aiheuttama rajoitus. Koska kone rakennettiin tasomaisista elementeistä, sen aerodynamiikka on erittäin huono, ja kehitysvaiheessa sitä pidettiin pitkään muotonsa vuoksi lentokyvyttömänä. Epävakaan aerodynamiikan vuoksi konetta ei voi ohjata manuaalisesti, vaan sitä ohjaa tietokone, joka tekee jatkuvasti pieniä muutoksia siivekkeiden asentoon pitääkseen koneen ilmassa ja lennon tasaisena. Tätä järjestelmää kutsutaan fly-by-wire-järjestelmäksi ja nykyään sitä käytetään kaikissa uudemmissa lentokoneissa.

Päätös koneen valmistamisesta tehtiin 1978, ensimmäinen koelento tehtiin 1981 ja koneita alettiin ottaa Yhdysvaltain ilmavoimien käyttöön 1982. Konetyyppi oli pitkään valtiosalaisuus, eivätkä sen tarkat tekniset tiedot ole vieläkään julkisia. Koneen virallinen julkistus tapahtui vasta 1988. Sen ensimmäinen varsinainen taistelutehtävä oli operaatio Just Causen aikana Panamassa vuonna 1989. Pääsuunnittelijana toimi Ben Rich.

Koneita rakennettiin 59 kappaletta ja niistä seitsemän tuhoutui.[1]Yksi koneista putosi vuonna 1997 Baltimoren ilmailushow'n aikana kaupungin lähiöön.[2]

Vaikka Nighthawk on luokiteltu hävittäjäksi (F-etuliite), ei se kykene taistelemaan lentokoneita vastaan, vaan sitä käytetään lähinnä maakohteita vastaan, kuten edeltäjäänsäkin F-111. Kuvaavampi tyyppitunnus olisi ollut A (niin kuin Attack), hyökkäys-, tai rynnäkkökone. (vrt. Yhdysvaltain laivaston A-6 Intruder (ei enää käytössä) ja Yhdysvaltain ilmavoimien A-10 Thunderbolt II). F-117:ssä ei ole tykkiä eikä muita hävittäjän asejärjestelmiä, eivätkä sen lento-ominaisuudet ole muutenkaan hävittäjätaisteluun sopivat. Sen pääasiallinen tarkoitus olikin lentää näkymättömissä tehokkaasti puolustetuille alueille ja pudottaa pommilastinsa. F-117 oli tarkoitettu lennettäväksi lähinnä yöaikaan (engl. night). Luokitus on ollut osa koneen kehitysajan salausta, joka oli tyypillistä Lockheedin Skunk Works-suunnittelutoimistolle.

Näköhavaittuna ja matalalla lentäessään se voidaan torjua helpostikin. Lisäksi hävittäjällä on ollut ongelmia maalauksensa kanssa, jonka häiveominaisuudet miltei katoavat jos kone kastuu. Samoin koneen avatuista pommikuilun luukuista, kuilusta ja pommeista tulee voimakas heijastus ja kone näkyy vihollistutkissa selvästi. F-117:ssa ei ole itsessään tutkaa (tutka-antenni lisäisi vihollistutkassa havaittavuutta). F-117 käyttää suunnistamiseen GPS:ää ja inertianavigointia. Maalien paikantamiseen se käyttää infrapunateknologiaa ja laseretäisyysmittausta ja se voi käyttää laserohjattuja pommeja. Häiveteknologian vuoksi sen moottoriteho on 30 prosenttia normaalia pienempi.

F-117-koneita on käytetty sotatoimissa Persianlahden sodassa, Kosovon sodassa ja Irakin sodassa

Ainoan taistelussa tuhoutuneen F-117 pudottivat Jugoslavian liittoarmeijan joukot Isajev S-125 Neva -ohjuksella Kosovon sodassa. Venäjä osti tämän hylyn serbeiltä ja tutki sen avulla koneen ominaisuuksia.

[muokkaa] Teknisiä tietoja F-117:stä

  • Miehistö: 1
  • Voimanlähde: Kaksi General Electric F404 -moottoria
  • Kuljetuskyky: 2 300 kg pommeja
  • Toimintasäde: 1 500 km (ilmatankkaus oli tavanomaista pitkillä lennoilla)
  • Tyhjäpaino: 13 380 kg
  • Paino täydessä varustuksessa: 23 814 kg
  • Pituus: 20,08 m
  • Siipien kärkiväli: 13,20 m

Aseistuksena on ilmasta maahan -ohjuksia, laserohjattuja täsmäpommeja ja bunkkerinmurtajapommeja.

[muokkaa] Katso myös

  • Have Blue Lockheedin varhainen, enemmän tavanomaista hävittäjää muistuttava prototyyppi.

[muokkaa] Lähteet

  1. Air Force's stealth fighters making final flights, CNN
  2. Stealth jet crashes during air show near Baltimore CNN. Viitattu 24.9.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta F-117A Nighthawk.
Henkilökohtaiset työkalut