8-vuotiaan Eerikan surma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

8-vuotias Vilja Eerika Heleen Tarkki[1][2] (200413. toukokuuta 2012)[3][4] kuoli tukehtumalla Helsingissä toukokuussa 2012 hänen äitipuolensa ja isänsä käärittyä hänet lakanaan ja pressuun nippusitein ja pakkausteipillä sidottuna. Tytön kuolema johti laajaan julkiseen keskusteluun lastensuojelun tilasta[5][6] ja käynnisti laajan selvitysten sarjan, joihin kuuluu muun muassa lastensuojelun toiminnan tutkiminen epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena.[7][8][9][10]

Eerika siirtyi vuonna 2010 äidiltään asumaan tästä aiemmin eronneen isänsä ja isän uuden naisystävän luokse. Tytön asuessa heidän luonaan häntä pahoinpideltiin ja kuritettiin fyysisesti. Poliisin esitutkinta paljasti, että tyttö oli kärsinyt kotonaan päivittäisestä rääkkäämisestä, nöyryyttämisestä sekä julmasta väkivallasta ja vapaudenriistoista.[11] Hänen kaltoinkohtelunsa oli pitkäaikaista, ja tapahtumat etenivät lopulta hänen kuolemaansa.[3][12] Ennen tytön kuolemaa niin hänen äitinsä, naapurit kuin koulukin olivat olleet yhteydessä lastensuojeluun ja huomanneet merkkejä kaltoinkohtelusta.[13]

Maaliskuussa 2013 Eerikan isä Touko Päiviö Tarkki ja tämän naisystävä Sirpa Helena Laamanen todettiin syyllisiksi murhaan ja heidät tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[14]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eerika syntyi vuonna 2004. Samana vuonna hänen isänsä jäi kiinni alaikäiseen sekaantumisesta. Isä tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vanhemmat erosivat ja Eerika jäi asumaan äitinsä luokse. [11] Vuonna 2010 äiti ei enää ollut kykeneväinen huolehtimaan lapsesta ja isä sai huoltajuuden.[3][15]

Kuusivuotias Eerika siirtyi asumaan yksiöön isänsä ja tämän naisystävän kanssa.[11] Sosiaaliviranomaisille isä vakuutti hankkivansa pian isomman asunnon.[3] Isän ja äitipuolen luona asuessaan tyttö koki jatkuvaa kotiväkivaltaa. Poliisin esitutkinnan mukaan isän naisystävä oli selkeästi aloitteellinen väkivallassa ja syytti isää siitä, ettei tämä laita lastaan kuriin.[11] Naisystävällä on taustalla mielenterveysongelmia, joista hän on omien sanojensa mukaan täysin tervehtynyt. Hän esiintyi keksityllä henkilöllisyydellä, ranskalais-marokkolaisena lääkärinä,[16] vaikka olikin täysin suomalainen eikä lääkäri, ja vasta poliisikuulusteluissa isälle paljastui asian oikea laita.[11][17] Lisäksi naisystävä oli kahden ja puolen vuoden ajan kertonut olleensa raskaana.[16]

Kotietsinnässä poliisi löysi tietokoneelta kuvia ja videoita, joissa itkevää Eerikaa nöyryytettiin.[11] Videolla muun muassa kuvattiin itkevän ja oksentavan tytön pakkosyöttöä.[18] Äitipuoli uhkaili ja nimitteli lasta sekä tuhosi tämän koulukirjoja ja -tarvikkeita[16]. Eerika pakotettiin juoksemaan pihalla ympyrää. Kuulusteluissa isä kertoi tytön juosseen ylipainon takia, äitipuolen mukaan tyttö pakotettiin juoksemaan, koska häntä ei saatu muuten ulkoilemaan.[19] Tytön naapurit ihmettelivät ulkona juoksevaa nuutuneen näköistä tyttöä ja koulussa ihmeteltiin tytön kasvojen mustelmia ja pään kaljuja kohtia. Äiti kiinnitti huomiota samoihin asioihin. He olivat kaikki yhteydessä sosiaaliviranomaisiin, mutta Eerikasta tehdyt useat lastensuojeluilmoitukset johtivat tuolloin vain neuvotteluihin isän kanssa.[11][20]

Loppuvuodesta 2011 äiti nosti Helsingin käräjäoikeudessa kanteen tyttärensä huoltajuudesta. Isä kuitenkin vastusti äidin vaatimusta saada huoltajuus ja laajemmat tapaamisoikeudet, ja käräjäoikeus määräsi tytön jäämään asumaan isälleen. Marraskuussa 2011 isä otti yhteyttä viranomaisiin ja väitti tytöllä olevan lukuisia käytöshäiriöitä. Tyttöä tutkittiin, mutta hoidon tarvetta ei ilmennyt. Tämän jälkeen tyttö sijoitettiin asumaan perhetukikeskukseen, jossa käytöshäiriöistä ei näkynyt merkkiäkään. Muutaman kuukauden sijoitusjakson jälkeen lastensuojeluviranomaiset päättivät palauttaa hänet isälleen, vaikka tyttö itse vastusti palauttamista. Kotiinpaluun jälkeen hänellä alkoi näkyä jälleen vammoja, ja tytön koulusta oltiin useaan otteeseen yhteydessä lastensuojeluun.[20][21][22]

Eri tahot tekivät Eerikasta kaikkiaan 11 lastensuojeluilmoitusta ennen hänen kuolemaansa.[23]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8-vuotiaan Eerikan kuolemaan johtanut väkivalta yltyi äärimmäiseksi keväällä 2012, kun sosiaaliviranomaiset palauttivat hänet isälleen. Syytteen mukaan ainakin 25 kertaa tyttö sidottiin ja paketoitiin yöksi.[24] Isä kertoi uskoneensa naisystävää kun tämä kertoi, että menetelmä on tavallinen lastenkodissa, jossa tämä on työskennellyt.[11]

Ennen äitienpäivää 2012 edeltävä iltana isä ja äitipuoli sitoivat tytön kädet teipillä ja nippusiteillä, käärivät hänet lakanaan ja laittoivat vuodesohvalle. Isä sai ajatuksen kääriä lapsi vielä pressuun. Tytön liikehdinnän vuoksi äitipuoli löi tyttöä nyrkillä vatsaan ja sähköjohdolla jalkapohjiin. Tytön kasvot peitettiin lakanalla ja suun ja nenän päälle vedettiin pakkausteippiä. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella tyttö kuoli lopulta tukehtumiseen, joka kesti 4–6 tuntia. Tytöllä oli vielä kuollesaan päässään tiara.[16]

Isä ei kertomansa mukaan ajatellut, että lämpötila voisi nousta pressun sisällä. Kuulusteluissa naisystävä kertoi ajatelleensa, että ilmaa saa avoimen päälaen kautta.[12][18][19][25][16]

Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isää ja tämän naisystävää syytettiin pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja murhasta. Tämän lisäksi isän naisystävää syytettiin väärän henkilöllisyyden antamisesta. Syyttäjä vaati molemmille elinkautista vankeusrangaistusta.[3]

Asian käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 30. elokuuta 2012. Käräjäoikeus vangitsi henkilöt ja määräsi heidät mielentilatutkimukseen.[26] Syytetyt myönsivät teonkuvaukset, mutta kiistivät syyllistyneensä murhaan. Mielentilatutkimus valmistui tammikuussa 2013 ja epäillyt todettiin syyntakeellisiksi. Tapauksen pääkäsittely pidettiin 5. maaliskuuta 2013.[27][28] Isä Touko Päiviö Tarkki ja äitipuoli Sirpa Helena Laamanen tuomittiin murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen Helsingin käräjäoikeudessa 19. maaliskuuta 2013. Heidät tuomittiin myös vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä. He myönsivät oikeudessa törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen mutta eivät murhaa.[29] Molemmat tuomitut valittivat tuomiostaan hovioikeuteen.[30]

Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa 16. lokakuuta 2013.[31] 15. marraskuuta 2013 antamallaan päätöksellä hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan eikä muuttanut sitä miltään osin.[32] Tuomitut valittivat korkeimpaan oikeuteen.[33] Helmikuussa 2014 Korkein oikeus katsoi, ettei valitusluvan myöntämiselle ollut aihetta. Näin ollen Sirpa Laamasen ja Touko Tarkin elinkautiset vankeusrangaistukset jäävät voimaan ja he voivat anoa ehdonalaiseen vapauteen pääsyä aikaisintaan 12 vuoden kuluttua kiinniottamisestaan, eli vuonna 2024.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemantapaus nosti lastensuojelutyön puutteet keskusteluun ja herätti useat viranomaiset selvittämään lastensuojelun toimintaa.[34][7]

Poliisi päätti aloittaa 3. syyskuuta 2012 esitutkinnan Helsingin lastensuojelun toiminnasta. Tämän lisäksi valvontavirasto Valvira aikoo selvittää Helsingin lastensuojelun toimintaa tapauksessa.[35][36] Poliisi aloitti lastensuojelutyöntekijöiden kuulustelut tammikuussa 2013. Heitä epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta.[37]

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vaati laajaa tutkintaa tytön kuolemasta. Hänen mukaansa rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn lisäksi on arvioitava laajemmin eri viranomaisten toimintatapoja sekä heidän yhteistyönsä toimivuutta. Hän kertoi vertauskohdan Englannista, jossa vuonna 2000 kuoli 8-vuotias lapsi viranomaisten virhearvioiden seurauksena. Tapauksesta tehty tutkinta johti Englannissa laajoihin uudelleenarviointeihin myös lainsäädännössä, palveluiden rakenteissa ja johtamisessa.[38]

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi 13. syyskuuta asettavansa puolueettoman tutkintaryhmän selvittämään tytön kuolemaa. Tutkintaryhmä tekee selvityksen kaikkien asiaan osallistuneiden henkilöiden ja viranomaisten toimista. Kyseessä on niin sanottu poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta, joka on tehty myös koulusurmista.[39] Myös Onnettomuustutkintakeskus käynnisti lasten kuolemia käsittelevän teematutkinnan.[40]

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson asetti työryhmän tutkimaan lastensuojelun tilaa. Työryhmä selvittää lastensuojelulain toimivuutta, toimintakäytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.[5][41] Sisäministeri Päivi Räsänen vaatii parempaa tiedonkulkua viranomaisten välille lastensuojelutapauksissa.[42] Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman mukaan lakia on muutettava,[43] sillä monissa tapauksissa lasten huono kohtelu ei tule koskaan lastensuojeluviranomaisten tietoon kun työntekijät pelkäävät rikkovansa salassapitosäännöksiä.[44] Lastensuojelun keskusliiton mukaan tiedonkulun ongelmat lastensuojelussa on selvitettävä.[45] Lastensuojelussa lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa saumattoman tiedonsiirron viranomaisten välillä, sillä käytännössä lastensuojeluperheillä ei ole tietosuojan suomaa yksityisyyttä.[46]

Tapaus aiheutti ankaraa keskustelua myös yhteisöllisissä viestimissä. Netissä levitettiin syytetyn isän ja tämän naisystävän kuvaa, ja vaadittiin kostoa. Vantaan vankilassa isä joutui syksyllä 2012 pahoinpitelyn kohteeksi.[47][48][49]

25. lokakuuta 2012 Suomen valtioneuvosto asetti riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään tytön kuolemaan johtaneen tapahtumaketjun kulkua. Tutkintaryhmään kuuluu Suomen Punaisen Ristin edustaja, sosiaali- ja terveys- sekä opetuspuolen ammattilaisia sekä poliisin edustaja.[50] Tutkintaryhmä selvitti, miten vastaavanlaiset tapaukset voitaisiin estää.[51] Työryhmän selvitys valmistui kesäkuussa 2013. Sen mukaan lasten pahoinpitelyn tunnistamiseksi tulisi laatia valtakunnalliset ohjeet, lastensuojelun osapuolten yhteistyötä tulisi parantaa ja kaikki lapsen kuolemaan johtanut perheväkivalta tulisi tutkia perusteellisesti sen arvioimiseksi, miten teot voitaisiin estää.[52]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mäkinen, Rami: 8-vuotiaan surma: Äiti yritti kaikkensa, mutta häntä ei uskottu Ilta-Sanomat. 31.8.2012. Viitattu 3.9.2012.
  2. Haastehakemus kertoo Eerikan kärsimyksistä
  3. a b c d e Heikkilä, Mika: Eerika eli perhehelvetissä. 7 päivää, 36/2012, s. 6-9.
  4. Penttinen, Noora: 8-vuotias tyttö löytyi kuolleena – isä ja naisystävä vangittu Helsingin Sanomat. 16.5.2012. Viitattu 8.9.2012.
  5. a b Työryhmä alkaa selvittää lastensuojelun tilaa Helsingin Sanomat. 5.9.2012. Viitattu 8.9.2012.
  6. Viranomainen puuttuu herkimmin. Helsingin Sanomat, 6. syyskuuta 2012, s. A4.
  7. a b Kahdeksanvuotiaan kuolema käynnisti selvitysten sarjan Helsingin sanomat. 16.12.2012. Viitattu 5.9.2012.
  8. Tourinen, Jari: Ei laki eikä resurssipula Savon Sanomat. 8.9.2012. Viitattu 8.9.2012.
  9. Jämsä, Augustina: Viitsitkö sinä tehdä lastensuojeluilmoituksen? YLE Uutiset. 6.9.2012. Viitattu 8.9.2012.
  10. Pääkirjoitus: Lastensuojelun toimet poliisin esitutkintaan Ilta-Sanomat. 5.9.2012. Viitattu 8.9.2012.
  11. a b c d e f g h Mäkinen, Rami: 8-vuotiaan surma: Kukaan ei pelastanut. Ilta-Sanomat, 31.8.2012, s. 6-9.
  12. a b Mäkinen, Rami: Järkytys oikeudessa: 8-vuotias tyttö surmattiin karmealla tavalla Ilta-sanomat. 30.8.2012. Viitattu 3.9.2012.
  13. Surmatun tytön naapurit: Kantelimme monta kertaa viranomaisille Helsingin Sanomat. 3.9.2012. Viitattu 8.9.2012.
  14. http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/vilja-eerikan-murhasta-elinkautiset/2013/03/1724197
  15. Rikosoikeuden professori ei käsitä, miksi 8-vuotiaan tytön isä sai pitää huoltajuuden Aamulehti. 2.9.2012. Viitattu 1.11.2012.
  16. a b c d e Tiarapäinen tyttö Mirka Heinonen, Seura 16.12.2012
  17. Mäkinen, Rami: 8-vuotiaan surma: Äitipuolena hirviö. Ilta-Sanomat, 1.9.2012, s. 8-9.
  18. a b Kauranen, Anne & Lassi, Teija: Näin isä kertoo Eerikan kuolinillasta Iltalehti. 5.3.2013. Viitattu 8.9.2012.
  19. a b Heinonen, Mirka: Tiarapäinen tyttö Seura. 3.9.2012. Viitattu 8.3.2013.
  20. a b Näin isä sai lapsen. Ilta-Sanomat 5.9.2012 s. 6-7.
  21. Mäkinen, Rami: Ilta-Sanomat paljastaa: Lastensuojelu palautti 8-vuotiaan isälle ennen surmaa Ilta-sanomat. 30.8.2012. Viitattu 3.9.2012.
  22. Kauranen, Anne: 8-vuotiaan murha: Tyttö itki joutuessaan takaisin isänsä luo Iltalehti. 30.8.2012. Viitattu 3.9.2012.
  23. http://www.hs.fi/kaupunki/Syytt%C3%A4j%C3%A4+Kuolleen+8-vuotiaan+koko+el%C3%A4m%C3%A4+oli+onnetonta/a1362451089799
  24. Mäkinen, Rami: Surmatun Eerikan äitipuoli syytti lasta kaikesta mahdollisesta Ilta-Sanomat. 3.9.2012. Viitattu 25.11.2012.
  25. Alibi 10/2012.
  26. Ranta, Niko: Syyttäjä: 8-vuotias tyttö surmattiin julmalla tavalla MTV3 Uutiset. 30.8.2012. Viitattu 3.9.2012.
  27. Ranta, Niko: 8-vuotiaan tytön murha: Tytöstä 500 sivua sosiaalipapereita ennen kuolemaa MTV3 Uutiset. 9.1.2012. Viitattu 9.1.2013.
  28. 8-vuotiaan tytön murha: Oikeudenkäynti alkaa maaliskuussa MTV3 Uutiset. 6.2.2013. Viitattu 6.2.2013.
  29. Vihavainen, Suvi: Kahdeksanvuotiaan tytön murhanneet saivat elinkautisen tuomion 19.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.3.2013.
  30. Ranta, Niko: Vilja Eerikan murhaa puidaan varmuudella hovioikeudessa MTV3 Uutiset. 19.4.2013. Viitattu 13.6.2013.
  31. Vilja Eerikan murha hovissa nyt - MTV3.fi seuraa hetki hetkeltä MTV3 Uutiset. 16.10.2013. Viitattu 22.11.2013.
  32. Vilja Eerikan isän ja äitipuolen murhatuomio pysyi hovissa MTV3 Uutiset. 15.11.2013. Viitattu 22.11.2013.
  33. 8-vuotiaan tytön surmasta tuomitut hakevat valituslupaa Yle Uutiset. 14.1.2014. Viitattu 6.2.2014.
  34. Köngäs, Päivi: Lastensuojelutyöhön ennakoidaan ryhtiliikettä YLE Uutiset. 3.9.2012. Viitattu 8.9.2012.
  35. Myös Valvira alkaa selvittää kahdeksanvuotiaan murhajuttua Helsingin Sanomat. 3.9.2012. Viitattu 3.9.2012.
  36. Vuohelainen, Juha: Helsingin sosiaalijohtaja: Lastensuojelutoimien tutkiminen perusteltua YLE Uutiset. 3.9.2012. Viitattu 3.9.2012.
  37. Ranta, Niko: 8-vuotiaan tytön tapaus: Laajan lastensuojelujutun kuulustelut alkoivat MTV3 Uutiset. 18.1.2013. Viitattu 18.1.2013.
  38. Lapsiasiainvaltuutettu haluaa kunnon tutkinnan 8-vuotiaan kuolemasta Kansan Uutiset. 3.9.2012. Viitattu 3.9.2012.
  39. Oikeusministeri Henriksson: 8-vuotiaan tytön kuolemasta perusteellinen selvitys Helsingin Sanomat. 13.9.2012. Viitattu 19.9.2012.
  40. Y2012-S1 Lasten kuolemat turvallisuustutkinta.fi. 12.9.2012. Viitattu 19.9.2012.
  41. Työryhmä selvittämään lastensuojelun toimintakäytäntöjä 5.9.2012. Valtioneuvosto. Viitattu 8.9.2012.
  42. Haavisto, Mari: Räsänen vaatii parempaa tiedonkulkua lastensuojelutapauksissa MTV3 Uutiset. 3.9.2012. Viitattu 5.9.2012.
  43. Puhemies Heinäluoma järkyttyi 8-vuotiaan tapauksesta: Lakia muutettava MTV3 Uutiset. 4.9.2012. Viitattu 5.9.2012.
  44. Hjelt, Yrjö: Salassapitosäännökset vaikeuttavat lastensuojelutyötä YLE Uutiset. 4.9.2012. Viitattu 5.9.2012.
  45. Lastensuojelun Keskusliitto: Tiedonkulun ongelmat lastensuojelussa selvitettävä Verkkouutiset. 3.9.2012. Viitattu 3.9.2012.
  46. Syvälä, Maria: Lastensuojelun myytit: Tietosuoja on este - ”viranomaiset eivät saa vaihtaa tietoja” Suomen Kuvalehti. 31.10.2012. Viitattu 1.11.2012.
  47. Sipilä, Jarkko: MTV3:n Sipilä: Lynkkausmieliala on turhaa MTV3 Uutiset. 5.9.2012. Viitattu 5.9.2012.
  48. Tyttären murhasta syytettyä isää riepotellaan netissä Iltalehti. 5.9.2012. Viitattu 11.9.2012.
  49. Poliisi: Eerikan isä ei halua puhua pahoinpitelystä Iltalehti. 11.9.2012. Viitattu 11.9.2012.
  50. SPR:stä johtaja 8-vuotiaan tytön kuoleman tutkintaan Helsingin Sanomat. 25.10.2012. Viitattu 25.10.2012.
  51. Tutkintaryhmä selvittämään 8-vuotiaan kuolemaa 25.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 1.11.2012.
  52. Huuskonen, Matti: Pikkutytön kuoleman tutkijat: Huoltajien koteihin pakkotarkastukset Helsingin Sanomat. 11.6.2013. Viitattu 11.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]