Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lapsihallitsijat[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on ollut edellisin oman maansa hallitsija, joka on valittu maansa hallitsijaksi jo lapsena? Mutta onko tämä virallistettu vasta kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen jolloin virallinen hallinto on ollut tämän vanhemmilla tai isovanhemmilla? Entä kumpi on todistetusti hallinnut pisimpään, Pepi II vai Sobhuza II?--85.134.113.52 21. helmikuuta 2017 kello 10.49 (EET)

Olisikohan eka kysymyksesi vastaus Simeon II, josta tuli Bulgarian tsaari 6-vuotiaana 1952.--Makevonlake (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Pepi II hallitsi väitetysti yli 92 vuotta kahdeksanvuotiaasta satavuotiaaksi. Sobhuza II taas hallitsi todistetusti yli 82 vuotta ja hänestä tuli kuningas jo neljäkuukautisena.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.55 (EET)
Simeon II:sta tuli Bulgarian hallitsija kuusivuotiaana vuonna 1943. Egyptin Fuad II nousi hallitsijaksi vuonna 1952 vain kuuden kuukauden ikäisenä. Lapsihallitsijat yleensä saavat todellisen vallan vasta kun heidät julistetaan täysi-ikäiseksi. Sitä ennen valtaa käyttää yleensä virallisesti asetettu sijaishallitsija (usein lähisukulainen) tai holhoojahallitus. Esimerkiksi Simeonin hallitsijakautena Bulgariaan asetettiin kolmihenkinen valtionhoitajakunta. --Risukarhi (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 20.31 (EET)
Toden totta. Eli minä sitten lahjakkaasti sekoitin nuo kaksi asiaa keskenään: Simeonin henkilön ja Fuadin vuosiluvun. --Makevonlake (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.22 (EET)
Kuka valtion asioista päättää, kun lapsi ei osaa edes puhua? Mikä on eri maissa käytäntöinä silloin? --Sullay (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 04.49 (EEST)

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?[muokkaa wikitekstiä]

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?--LCHawk (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 20.35 (EET)

Isä-Veikko Vennamo ja poika-Pekka Vennamo taisivat olla 1970-luvulla yhtä aikaa. Veljekset Yrjö-Koskinen (Yrjö Koskinen Y.-K. ja Eino Sakari Y.-K.) joskus 1900-luvun alussa. --Makevonlake (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.19 (EET)
WP:n mukaan myös Rafael ja Pertti Paasio hiukan aikaa.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (EET)
Veljespareista eduskunnassa ovat olleet yhtäaikaa ainakin Mauno Pekkala ja Eino Pekkala, Wäinö Wuolijoki ja Sulo Wuolijoki, Rafael Erich ja Mikko Erich, Antti Tulenheimo ja Eino Tulenheimo, Paavo Virkkunen ja Artturi Virkkunen sekä Vilhelm Rosenqvist ja Gustaf Rosenqvist, veli-sisar-pareista ainakin Arvid Neovius ja Dagmar Neovius. Yllä mainittuun Yrjö-Koskisen veljessarjaan kuului kolmaskin kansanedustaja Lauri Yrjö-Koskinen, joka oli eduskunnassa yhtä aikaa E. S. mutta ei Y. K. Yrjö-Koskisen kanssa, joten kolmea veljestä ei sentään ollut samanaikaisesti Heimolassa. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 23.26 (EET)
Sattumalta vasta nyt löysin eduskunnan sivulta tämän luettelon kansanedustajina toimineista perheenjäsenistä. Vertasin tuota tässä keskustelussa jo mainittuihin nimiin ja sieltä löytyi vielä muutamia lisää: veljesparit Iisakki Hoikka ja Matti Hoikka, Nestori Kaasalainen ja Väinö Kaasalainen, Erkki Leikola ja Aare Leikola, Heimo Linna ja Lauri Linna sekä Aarno Pesonen ja Yrjö Pesonen; sisarparit Kerttu Saalasti ja Katri Kaarlonen, Leena Rauhala ja Leea Hiltunen sekä Augusta Laine ja Helena Brander. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 16.47 (EEST)
Kysymyksessä ehtona ollut yhtäaikaisuus rajaa listaa näköjään tehokkaasti, koska tuo eduskunnan sivuilta löytynyt lista on huomattavan pitkä. Lisäksi sekään ei ole täydellinen, niin kuin siinä varoitetaankin, puuttuu ainakin näköjään sisaruksaet Janne Viitamies ja Pauliina Viitamies mutta hekään eivät olleet edustajina samaan aikaan vaan eri aikaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 18.08 (EEST)
Siellä myös väitetään virheellisesti – joskin epäilystä ilmaisevan kysymysmerkin kera – että Jonas Castrén ja Zachris Castrén olisivat olleet velipuolia, vaikka itse asiassa he olivat pikkuserkkuja (kuten artikkelista Castrén ilmenee). Tiedot ilmeisesti perustuvat vain edustajamatrikkelissa ilmoitettujen vanhempien nimien vertailuun, ja tässä tapauksessa samannimiset isät ovat aiheuttaneet sekaannuksen. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Latvian asiantuntijaa kaivataan kunta-asioissa[muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittamassa virolais-latvialaisesta järvestä (useita, mutta esimerkkinä Väike-Palkna järv) ja minua kiinnostaa tietää hallinnollisesta järjestelmästä lisää. Ongelmana on, miten ilmoitan järven seutukunnan?--J Hokkanen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Vuonan 2009 Latviassa uudestettiin paikallishallintoa, enää on vain kuntia. Tuo "Veclaicene Parish" on entinen kunnallishallinnollinen yksikkö, mutta noita ei ole enää. En ymmärrä tuota seutukuntajuttua? Pitääkö sellainen ilmoittaa? Kunta on Alūksne, muuta yksiköitä ei ole. --PtG (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 21.08 (EEST)
Käytin seutukunta juttua sen vuoksi, että tuo kokonaiskuva on hakusessa. Näyttä siltä, että suomenkielisessä wikissä on virolaisissa ja latvialaisissa kunta-artikkeleissa kiinnijuoksemisen tarvetta. Jatkossa yritän löytää nuo kunnat laitettavaksi wikidataan ja artikkeliin oikein, jotta ne ilmaantuvat artikkeleiin julkaisun yhteydessä. Teen vain muutamaa rajajärveä, joten ongelma ei olisi ollut kovin suuri.--J Hokkanen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 09.51 (EEST)
Latvian hallinnollinen jako mukaan novads tarkoittaa kuntaa, joita on 110 kappaletta vuonna 2009 tehdyn uudistuksen jälkeen. Entisiä kuntia käytetään ainakin jossain määrin tilastoinnissa (luettelossa entisten kuntien edessä kolme pistettä) ja ainakin Väike-Palkna järv latviankielisessä versiossa mainitaan myös entinen kunta. Latviaksi entiset kunnat ovat pagasts, englanniksi taulukossa parish ja edellä mainitussa Wikipedian artikkelissa ne on käännetty suomeksi pitäjä. Sv-wikissä niistä puhutaan nimellä socken, joka sekin merkitsee pitäjää. Lv-wikissä pitäjiä käytetään luokittelussa (lv:Kategorija:Latvijas pagasti), joten fi-wikissäkin voidaan mainita kunnan lisäksi myös pitäjä, jossa kohde sijaitsee. Tietolaatikossa sen voi laittaa sulkuihin kunnan nimen perään. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.07 (EEST)
Selvyyden vuoksi teen näin. Voidaan ajatella, että siirtymävaiheen pituus on seuraavat 20 vuotta ;-). Olen ollut siinä luulossa, että pitäjällä tarkoitettiin kirkollista jakoa, joka Suomassa muuttui maalisen itsehallintolain mukaan kunnaksi. Eli onko Latvian pagasts eli "pogosta" (karjalaa) samaa perua?--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.33 (EEST)
lv:Pagasts kertoo Latvian osalta tarkemmin, jos joku osaisi kääntää artikkelin. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.53 (EEST)
Olisikohan tuo järkevää linkittää metan EDIT eiku Wikidatan kautta täsmennyssivuun pogosta tai johonkin vastaavaan? --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 05.58 (EEST)
@Käyttäjä:J.K Nakkila, asiantuntemustasi tarvitaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 08.19 (EEST)

Kuri kouluissa?[muokkaa wikitekstiä]

Tuli juteltua tuossa parin ikäihmisen kanssa vanhoista kouluajoista ja siitä heräsi kysymys, onko vielä jossain päin maailmaa sallittu (juridisesti) peruskoulussa (tai vastaavassa instanssissa) samankaltaiset kurinpitosäännöt kuin Suomessa oli joitakin vuosikymmeniä sitten, kuten nurkkaan laittaminen tai karttakepillä sormille lyöminen? Entäs sitten, kun mennään vanhempaan oppilasainekseen, kuten lukioikäisiin? --LCHawk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 16.46 (EEST)

Tässä enwikin artikkelissa on kai tietoa asioista: https://en.wikipedia.org/wiki/Corporal_punishment_in_the_home#Differing_views_about_parental_spanking En jaksanut lukea, kun se on englanniksi. Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 17.00 (EEST)
Kun nyt nimenomaan kouluista oli kyse, niin https://en.wikipedia.org/wiki/School_corporal_punishment#By_country olisi vielä osuvampi linkki. Tuossa on vieläpä aika nopeasti silmäiltävissä oleva maakohtainen luettelo. --Makevonlake (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Fagotti ja fis-pohjaiset sävellajit[muokkaa wikitekstiä]

Fagotin sanotaan olevan f-vireinen, ei-transponoitava soitin. Onko tällaisella helppoa soittaa Fis-duuria tai fis-mollia?--2001:14BB:41:1204:481E:8512:57D8:4844 27. huhtikuuta 2017 kello 22.57 (EEST)

Pystyisiköhän Hartz kommentoimaan?--2001:14BB:41:1204:481E:8512:57D8:4844 27. huhtikuuta 2017 kello 23.00 (EEST)

Fagotin sormitusjärjestelmä on monimutkaisempi kuin muissa puupuhaltimissa, ja pitäisi ehkä sanoa, että sitä ei ole helppoa soittaa missään sävellajissa. Varmastikin Fis-duuriasteikko on vaikeampi kuin F-duuriasteikko, mutta ammattilaiset harjaantuvat soittamaan kaikenlaisia sävelkulkuja ja keksivät hankalimpia varten usein nokkelia apusormituksia. Lisätietoa esim. täältä. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 23.45 (EEST)
Ainakin tässä Youtube-videossa https://www.youtube.com/watch?v=WJ9CYiVOjpM esitetään vaihtoehtoisen F#:n käyttöä. Videon kommenteissa soittaja mainitsee F#:n vaikeaksi, siksi taidetaan käyttää tuota vaihtoehtoista. Täällä http://www.womblewilliams.net/bad-notes-on-the-bassoon.html on kerrottu, että matalimman F#-sävelen voi soittaa peukalolla. Soittimella voi soittaa kolme eri F#-säveltä, joihin on annettu sormitusohjeet kyseisellä sivulla. Yleisesti ottaen soittimella on vaikea soittaa vireessä. --Hartz (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 12.12 (EEST)

Onko sointukierrolla jokin nimi?[muokkaa wikitekstiä]

Esiintyy monissa mollibiiseissä, joissa asteet ovat (luonnollinen molli) I-VI-III-VII, eli esimerkiksi cis-mollissa C♯m—A—E—B, as-mollissa taas A♭m—F♭—C♭—G♭.--2001:14BB:81:6FA9:5726:C90E:C033:6B52 8. toukokuuta 2017 kello 20.04 (EEST)

Ei ole. Englanninkielisessä Wikipediassa ei ole artikkelia aiheesta. Sointukierto tunnetaan noilla roomalaisilla numeroilla. Parhaat vastaukset sointukierron nimitykseksi ovat "Hans Zimmer chord progression" tai "Hans Zimmer power anthem chord progression". Nuo ovat hyvin epävirallisia nimityksiä jotka löysin googlaamalla. Ilmeisesti säveltäjä Hans Zimmer on liikakäyttänyt elokuvien soundtrack-musiikkia tehdessään sointukiertoa tai on yksinkertaisesti tunnetuin sointukiertoa käyttänyt. Sointukiertoa voisi siis ehkäpä kutsua zimmermäiseksi tai zimmeriläiseksi sointukierroksi. --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Help needed[muokkaa wikitekstiä]

I try to change these three sentences so that book will be replaced by work. This will make the template more versatile.

|facsimile=faksista, jolla kirja on lähtetetty
|xerox=kirjasta otetusta valokopiosta
|original|#default=alkuperäisestä kirjasta

The updated translation will be used in this template on Commons: Commons:Template:Scan. Thanks for helping! --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.09 (EEST)

There is a typo, "lähtetetty" should be "lähetetty". "Kirja" need to be changed to "teos" if I understood what you wanted. So, "faksista, jolla teos on lähetetty", "teoksesta otetusta valokopiosta", "alkuperäisestä teoksesta". Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.21 (EEST)
I have to use Google Translator, my FI-language skills are below 0. :-)) The translator still shows book for the first two sentences. Is that just something lost in translation and you read it as original work? --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.41 (EEST)
It's because the Google Translate sometimes totally sucks when translating from Finnish to English. For "teos" it translates "work". Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.59 (EEST)
I assumed that the Google tool doesn't work good with FI, but wasn't sure. Thanks for your patience and for helping out! Much appreciated! --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 23.17 (EEST)
Nobody cared to point out that the translation for facsimile is all wrong and should read "teoksen näköispainoksesta". :( I reported this on Commons' talk page. --PeeKoo 18. toukokuuta 2017 kello 22.04 (EEST)

Surukirja[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on surukirja? --37.136.99.235 16. toukokuuta 2017 kello 01.12 (EEST)

Surunvalittelukirja.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)

Veroja verosta[muokkaa wikitekstiä]

Sain sähkölaskussani asianmukaisen erittelyn siirrosta ja sähkönmyynnistä ja energiaverosta, joka perustuu sähkönmyyntiin. En ole tullut ajatelleeksi että tästä energiaverostakin menee alv 24%. Koskeeko tämä muitakin asioita kuten esimerkiksi haittaveroja? Kysynpä ihan ottamatta kantaa menettelyyn, kun en ole tullut ajatelleeksi. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 10.32 (EEST)

Ainakin arvonlisäverolain 73 b § sanoo: "Veron perusteeseen luetaan tavaran yhteisöhankkijan valmisteveron alaisista tavaroista suoritettava valmistevero." Energia- alkoholi- ja tupakkaverot ym. ovat valmisteveroja. -Ochs (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 18.20 (EEST)
Ok, kiitos. Siis varmaan autoverostakin menee vielä alv, jos se liikkeestä uutena(?) ostetaan. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.13 (EEST)
No autojen verotuksessa ei välttämättä päde mitkään normaalit lait; tunnetusti valtio myös halutessaan rikkoo verotuslakeja täysin suunnitelmallisesti. Uusin innovaatio [1] lienee se, että kun ennen lisättiin ensin autovero ja sitten alv (myös autoverolle), niin nyt päinvastoin ensin lisätään alv ja sitten autovero (joka määräytyy verollisesta hinnasta). Mikä tämän vempautuksen pointti on, en tiedä. Sinänsä aritmeettisesti on ihan sama, pannaanko veron päälle veroa näin päin vai noin päin. Jos prosentit ovat vaikka 20 ja 30, niin kyllä 1,20*1,30 = 1,30*1,20. Kertolasku on vaihdannainen. --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.26 (EEST)
Joo tossa asiassa on paljon propagandaa. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 19.10 (EEST)
Lopputulos ei ole aivan sama riippuen kumpi lasketaan ensin. Viivan alle toki jää sama luku eikä auton ostajan kannalta järjestyksellä ole mitään väliä. Kuitenkin laskemalla autovero vasta arvonlisäverollisesta hinnasta saadaan autoverotuottoja nostettua merkittävästi (viidenneksellä?). Toki summa alv-tuotoista menetetään. Vaikutelma on kuitenkin kohonnut autoveron tuotto. 91.152.226.244 8. kesäkuuta 2017 kello 17.42 (EEST)

Tunnistatko linnun[muokkaa wikitekstiä]

Näin Helsingissä linnun. Kiinnitin huomioni siihen sen laulun voimakkaan äänen ja todella poikkeuksellisen monimutkaisen sävelkulun takia. Näin sen lennossa vilaukselta. Hieman varista pienempi. Enimmäkseen musta, siipien takasulat valkoiset ja pyrstössä mustat etureunat ja valkoinen V-muotoinen takakuvio. Ei muita värejä kuin musta ja valkoinen. Yritin luontoportti.fi:stä värien perusteella mutta en oikeín näe mitään mikä natsaisi. Ehdotuksia mikä voisi olla? 91.155.195.247 30. toukokuuta 2017 kello 21.36 (EEST)

Suomessa ei hirveästi ole pelkkiä mustavalkoisia lintuja. Kyseessä saattoi olla meriharakka, tosin se ei ole pelkästään mustavalkoinen, vaan sillä on muun muassa oranssi nokka ja jalat. Kyseessä saattoi olla myös kirjosieppo, jolla on melko monimuotoinen laulu. Kirjosieppo on tosin paljon pienempi kuin varis. Kyseessä saattoi olla myös avosetti, mutta se ei pesi vakituisesti Suomessa. Siispä veikkaisin, että kyseessä oli harakka. Se on suunnilleen variksen kokoinen, pelkästään mustavalkoinen ja sillä on melko voimakas ääni. Terveisin --Mäntysato (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 09.47 (EEST)
Monimutkainen sävelkulku puhuu kyllä harakkaa vastaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.00 (EEST)

Fair use -laista[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Olen harkinnut videoarvostelun tekoa elokuvasta Mamma Mia! (tuotettu Yhdysvalloissa; joten siihen varmaankin pätee Fair use -laki). Mikäli teen kyseisen arvostelun, teen sen englanniksi ja tulisin käyttämään klippejä elokuvasta, mutta pystynkö tekemään tätä laillisesti Suomessa? Päteekö Fair usen käyttö ainoastaan Yhdysvalloissa, vai voiko lakia soveltaa myös Suomen sitaattilakeihin? Lämpimästi kiittäen, --Hedelmätiski (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 20.38 (EEST)

Fair use -laki on tosiaan amerikkalainen juttu, mutta Suomen tekijänoikeudessa annetaan lupa ottaa "kuvia" (koskee myös videopätkiä) "arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen". Eli saa ottaa, tätähän on muutenkin tehty esimerkiksi suomalaisen television elokuva-arvioissa. Tietenkin pitää muistaa, että sitaatteja voi ottaa vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. --PtG (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)
Tässä asiasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 23.05 (EEST)

Henkilöitä kuvissa?[muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmailumuseo julkaisi joukon kuvia Aero Oy:n menneiden vuosien matkustajista, ja kysyisin, onko kuvista tunnistettavissa joitakin Wikipedian kannalta merkittäviä henkilöitä?

--MsaynevirtaIMG (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 13.46 (EEST)

EIkös tuo neljäs vasemmalta ole Wuolijoki? Tallentamasi WUolijoen kuva on lähes identtinen, ja yksittäisiä kasvonpiirteitä vertaamalla mielestäni on sama mies. Hattu on sama, vähän toisella tavalla muokattu jne. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.17 (EEST)
Ja näköjään kuvasta 2. vas. on rajattu se tallentamasi Wuolijoen kuva. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.19 (EEST)
Toisessa kuvassa Wuolijoella on tunnusomainen pukinparta, mutta neljännen kuvan miehellä on viikset ilman partaa. En muista nähneeni kuvia Wuolijoesta tuollaisen viiksimallin kanssa, joten veikkaisin eri mieheksi. --Risukarhi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.48 (EEST)
Työväen arkistossa on pukinparrattomia kuvia [2] [3] -Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 15.37 (EEST)
Äskeisen Helismaa-muokkauksen innoittamana tutkin Helismaan kuvia, ja vaikka lentoemännälle hammastahnahymyn väläyttävä mies näyttää amerikkalaiselta filmitähdeltä, hän on kyllä kovasti nuoren Helismaan oloinen. --Abc10 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 08.38 (EEST)
Ei minusta oikein näytä Helismaalta. Hänen hymynsä vaikuttaa Google-kuvahaun kuvissa aina jompaan kumpaan suuntaan vinolta, vähän riippuen miten päin negatiivi on milloinkin sattunut suurennuskoneeseen... –Kotivalo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 15.18 (EEST)
Taas pitää oikaista: esimerkiksi tässä kuvassa jossa Topi ja Repe ovat nenäkkäin, hymy ei ole vino. Siinä näkyy muuten jakaus, jonka voi ylläolevasta kuvasta aavistaa jos suurentaa maksimiinsa, ja leuka on niin luonteenomainen, ettei siitä voi erehtyä. En ole Helismaata koskaan nähnyt elävänä, joten tunnistaminen ei käy yhtä hyvin kuin Kärjen. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 10.20 (EEST)

Halla-aho[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Halla-aho toisti linjapuheessaan "arvoisa puheenjohtaja"? Eikö hän ole itse puolueen puheenjohtaja? --188.67.90.211 11. kesäkuuta 2017 kello 18.33 (EEST)

Jostain syystä en Halla-Ahon linjapuhetta katsonut, enkä tiedä missä yhteydessä sen piti, mutta olisiko kokouksella tms. ollut oma puheenjohtaja? --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 18.36 (EEST)
Missasin myös kyseisen puheen, mutta voi olla myös niinkin, että edellisen puheenjohtajan kausi katkeaa vasta kyseisen puoluekokouksen loputtua eikä heti äänestyksen päätyttyä, jolloin häntä puhutellaan puheenjohtajaksi.--Htm (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 07.42 (EEST)
Kokouksella oli erillinen puheenjohtaja, joka oli Toimi Kankaanniemi ja yleensä kokouspuheissa arvoisalla puheenjohtajalla viitataan kokouksen puheenjohtajaan.--LCHawk (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 17.56 (EEST)

Skunkin spray[muokkaa wikitekstiä]

Osaako joku kertoa, mitä aineita skunkin spray sisältää? Erityisesti kiinnostaisi, mikä aiheuttaa sen pistävän, erittäin epämiellyttävän hajun?--37.33.154.216 11. kesäkuuta 2017 kello 19.08 (EEST)

Yksinkertaisesti sanottuna skunkin tuottama neste sisältää erilaisia rikkipitoisia yhdisteitä, kuten tioleita. Englanninkielinen Wikipedia osaa kertoa, että yleisimmät yhdisteet ovat 2-buteenitioli, 3-metyylibutaanitioli, ja 2-kinoliinimetaanitioli sekä näiden yhdisteiden asetaattitioesterit. –Samoasambia 12. kesäkuuta 2017 kello 00.15 (EEST)

Psykiatrisen sairaanhoidon pakkokeinot[muokkaa wikitekstiä]

Miksi nykyisin käytetään väkivaltaisten potilaiden sitomiseen lepositeitä eikä esimerkiksi pakkopaitaa? Eikö pakkopaita olisi siinä mielessä inhimillisempi, että se mahdollistaisi myös muiden ihmisten tapaamisen, kun ei estäisi liikkumista, mutta lepositeet käytänössä pakottavat sänkyyn ja yhteen huoneeseen pois muiden ihmisten kommunikaatiomahdollisuuksien ulottuvilta?--LCHawk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 08.36 (EEST)

Pakkokeinojen aikana ei varmaan kommunikaatiomahdollisuuksia ole muutenkaan. Erona tulee mieleen että lepositeissä oleva henkilö ei voi vahingoittaa itseään. Pakkopaidassa voi päätään hakata johonkin ja potkia. --Seeggesup? 14. kesäkuuta 2017 kello 17.00 (EEST)
Artikkelin Pakkopaita mukaan sen käytöstä on luovuttu potilasturvallisuuden ja epäinhimillisyyden vuoksi kun mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Lähteeksi annetaan joku opinnäyte. --Jmk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 20.15 (EEST)
Joo, luin sen, että siellä lukee noin. Kyse onkin siitä, mitä tuo täsmällisesti tarkoittaa. Miksi esimerkiksi lepositeet ovat inhimillisemmät ja turvallisemmat kuin pakkopaita? --LCHawk (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 21.39 (EEST)
Ilmeisesti tuon opinnäytteen tiedot ovat kovin epätäsmällisiä. Mielenterveyslaissa ei puhuta erikseen rajoitusvaatteista (pakkopaidan nykyaikaistettu muoto) mutta säädellään melko tarkoin, missä tilanteessa potilaan voi sitoa. Erityisesti sidottua potilasta ei saa jättää yksin (22f §). Euroopan kidutuksen vastainen komitea CPT suositti Suomelle 2015, että rajoitusvaatteista luovuttaisiin "keskipitkällä aikavälillä", eli jossain määrin niitä on vielä ainakin Niuvanniemessä käytetty. -Ochs (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 00.28 (EEST)
Rajoitusvaate ja leposide ovat turhaa asioiden kaunistelua. Ne ovat silti käytännössä pakkopaita ja remmit. Pakkolääkitys (piikkiä perseeseen) on sitten vielä oma asiansa. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.06 (EEST)
P.S. En sinänsä vastusta psykiatrisen pakkohoidon kehittämistä inhimillisempään suuntaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.22 (EEST)
lepositeet on myös osaltaan potilaan rankaisukeino. jos esimerkiksi heittää mielenterveyshoitajaa kengällä ja hoitaja tuosta närkästyy, laitetaan potilas rankaisuksi lepositeisiin. sitä remmeissä olemista voidaan sitten perustella sillä, että ei lentele kengät enää, mutta syy voi olla ihan hoitajan närkästyminen. potilaalle voidaan antaa myös tainnuttava annos lääkettä, jos välit hoitohenkilökuntaan ovat erityisen huonot. --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 00.54 (EEST)

Onko tuntoasti ainoa kaikille eläimille yhteinen aisti?[muokkaa wikitekstiä]

Tiedän, että on olemassa esimerkiksi sokeita ja kuuroja eläimiä, mutta onko niin, että ei ole olemassa "tunnotonta" eläintä eli toisin sanoen tuntoaisti löytyy kaikilta eläimiltä? --LCHawk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 06.19 (EEST)

elämä on kehittynyt meressä ja meressä eliöiden on jotenkin havaittava veden paine. tuntoaisti on varmaankin kehittynyt meren eliöille paineen aistimiseen, jotta eliö ei sukeltaisi/vajoaisi liian syvälle ja rusentuisi paineen vaikutuksesta kuin alumiinitölkki --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 01.09 (EEST)
Eli tällä perusteella voitanee päätellä, että näin on. Onko olemassa eläinlajia, jolla ei olisi tuntoaistia?--LCHawk (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 09.43 (EEST)
Asiahan riippuu vähän miten asiat määritellään. Ilmeisesti kaikilla eläimillä, jolla on keskushermosto, on myös tuntoaisti. Keskushermostomattomatkin eläimet (esim. sienieläimet) kyllä reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin, mutta onko se sitten varsinaisesti tuntoaisti. Kun kuitenkin myös kasvit reagoivat "tuntoärsykkeisiin". Täällä on kattavahko esitys asiasta. --PtG (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 11.41 (EEST)

George Washington ja nro 23[muokkaa wikitekstiä]

Miten numero 23 liittyy George Washingtoniin, vai liittyykö mitenkään? Wikidatassa George Washingtonin tunniste on ilmiselvästikin tarkoituksella Q23 (kts. [4]), esim. Jack Bauer on Q24, Douglas Adams Q42 ja Tim Berners-Lee Q80 jne, joten miksi Yrjö on 23? --Anr (keskustelu) 17. kesäkuuta 2017 kello 19.09 (EEST)

Jos pelkästään Wikidatassa häneen liittyy tuo numero 23, niin tuskin mitenkään. Ainakaan kukaan ei ole hoksannut mainita sitä sivulla d:Wikidata:Humour#Aptly_numbered_items. Stryn (keskustelu) 17. kesäkuuta 2017 kello 19.23 (EEST)

Bartolini E-90D[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan että minä vuonna Bartolini E-90D -kitaramikrofonin valmistus lopetettiin, vai jatkuuko se edelleen? Mistä vuodesta lähtien ko. mikrofonia valmistettiin? Kysyn koska omassa kitarassani on sellainen... --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 11.40 (EEST)

Valmistus on kait loppunut jossain välissä mutta nyt sitä taasen tehdään, tuossa olisi myynnissä http://www.bartolini.net.au/guitar-pickups/e90d-bartolini-guitar-humbucker-active-bridge-position --Seeggesup? 21. kesäkuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

Halotaani[muokkaa wikitekstiä]

Satuin näkemään eläinlääkärissä käydessäni pullollisen nestemäistä halotaania. Mihin sitä käytetään eläinlääketieteessä nestemäisenä ja mikä on annostelureitti? --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 11.43 (EEST)

Samaan tarkoitukseen mihin ihmisilläkin eli inhalaatioanestesiaan. Huoneenlämpötilassa halotaani on nestettä, joka hyörystyy inhalaattorissa ja nukutettava ihminen tai muu eläin hengittää sitä. --MiPe (wikinät) 20. kesäkuuta 2017 kello 20.34 (EEST)
Kiitos tiedosta! Tosiaan luulin että halotaani on huoneen lämmössä kaasu. --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 21.18 (EEST)

Ruumisarkku istuntosalissa[muokkaa wikitekstiä]

Saksan liittokansleri Helmut Kohlille pidettiin muistotilaisuus, jonka yhteydessä hänen ruumisarkkunsa tuotiin Euroopan parlamentin istuntosaliin. Onko tällainen traditio ollut aiemmin olemassa jossain? En muista ainakaan kuulleeni, että kenenkään ruumisarkkua olisi koskaan missään tuotu parlamentin istuntosaliin. Muistaako kukaan yhtään aiempaa tapausta Euroopasta tai muualta? Suomen eduskunnassa tällaista ei kai ainakaan ole tehty? --Risukarhi (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

Stalinin arkku Neuvostojen talon pylvässalissa. Eiköhän tuo liene ihan eurooppalainen tapa. --Esamatti1 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 07.20 (EEST)
No juu, tuo osuu aika lähelle. Ei tosin ole aivan verrannollinen tapaus, sillä se liittojen talon pylvässali ei ilmeisesti ollut neuvostoaikanakaan pelkkä istuntosali, vaan hyvin monikäyttöinen tila.
Ilmeisesti monissa maissa on tapana pitää erityisen tärkeän valtiollisen henkilön hautajaisten edellä arkkua nähtävillä parlamenttitalossa, mutta tyypillisesti jossain muussa tilassa kuin varsinaisessa istuntosalissa. Britannian parlamenttitalossa arkkuja (mm. Churchill ja useat kuninkaalliset) on nähtävästi pidetty esillä Westminster Hall -salissa ja Yhdysvaltain Capitolissa rotunda-salissa. En-wikin artikkeli en:Lying in state mainitsee, että Kanadassa kenraalikuvernöörien arkut olisivat esillä senaatin istuntosalissa. Siellä mainitaan myös mm. Titon, Nelson Mandelan sekä Eva ja Juan Perónin arkkujen olleen esillä parlamenttitalossa, mutta rakennuksen osaa ei tarkennettu (veikkaisin, että esim. tuo ei ole istuntosali). --Risukarhi (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 12.38 (EEST)
Thatcherin arkku oli esillä St Mary Undercroftin kappelissa parlamentin kellarissa. --Silvonen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 13.09 (EEST)
En tiedä Euroopan parlamentin rakennuksista mitään, mutta jos sen muut tilat ovat teknokraattisen kliinisiä käytäviä, joiden varrella on kokoustiloja ja vessoja, voipi olla niin, että istuntosali on ainoa riittävän arvokas ja juhlava tila parlamenttirakennuksessa. Suomen eduskunnassakin on istuntosali ja valtiosali. Joku voisi selvittää, millaisia nuo EU-rakennukset ovat sisältä. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 13.16 (EEST)
Seikkailin kolme vuotta sitten Strasbourgin parlamenttirakennuksessa Wikimedia Sverigen ystävällisellä kustannuksella. Linnanmäen Vekkulan jälkeen sekavin rakennus jossa olen käynyt, portaita jotka yllättäen ohittavat kerroksen johon aioit mennä. Ison ovaalin plenumin lisäksi muut tilat lähinnä asiallisia neukkareita valtavine, usein kiinteine kokouspöytineen. Kappelia tms. en nähnyt jos kohta en etsinytkään. –Kotivalo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Iisalmen Iijärvi ??[muokkaa wikitekstiä]

Monissa teksteissä olen kuullut Iisalmessa olevasta Iijärvestä, jolla viitataan kohtaan, missä Kansalaisen karttapaikassa ovat Iso-Ii -järvi ja Pikku-Ii -järvi. Näiden järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla. SYKE eli Suomen Ympäristökeskus kohtelee näitä saman järven osina, mutta on luetellut ne nimellä Iso- ja Pikku-Ii. Ilmeisesti paikallisilla on nimikäytännöstä vaihtelevia käytäntöjä. Voisiko paremmin tietävä valaista asiaa kansanperinteen tai lähteiden valossa? Tai vihjasta eteenpäin iisalmelaisille? Olisi artikkeli tulossa, mutta hakusana on nyt hakusessa.--J Hokkanen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 16.56 (EEST)

Ei siellä "pohjoisessa" ole ketään? Kokemäeltä ... --J Hokkanen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 15.51 (EEST)

pystyykö kasvi yhteyttämään varsilla[muokkaa wikitekstiä]

usein varret / tuoreet oksat ovat vihreitä. tapahtuuko niissä yhteyttämistä? vai vain kasvin lehdissä? --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 00.47 (EEST)

Yhteyttämistä tapahtuu kaikissa kasvin vihreissä osissa. --MiPe (wikinät) 8. heinäkuuta 2017 kello 20.06 (EEST)

Pisimmät kaupungin piiritykset sodassa[muokkaa wikitekstiä]

Deir-ez-Zorin kaupunki Syyriassa on 14. heinäkuuta ollut ISISin piirittämänä tasan kolme vuotta. Mitkä ovat olleet jos Leningradin piiritystä ei lasketa pisimmät sodanaikaiset kaupunkipiiritykset, jossa vihollinen on onnistunut lopulta valtaamaan kaupungin itselleen?--93.106.134.122 8. heinäkuuta 2017 kello 21.59 (EEST)

Leningradia ei valloitettu. --raid5 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 20.35 (EEST)
Osmanit piirittivät Venetsialle kuulunutta Candiaa 21 vuotta 1648–1669, kunnes kaupunki kukistui (ks. myös en:Siege of Candia). Ceutan ensimmäinen piiritys kesti vielä pitempään, mutta siinä piirittäjä epäonnistui (ks. en:Sieges of Ceuta (1694–1727)). --Silvonen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 21.13 (EEST)

Paras tapa löytää vuokramökki mahdollisimman korvesta, mutta järven rannalta[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on paras tapa löytää vuokralle mökki kesäloman ajaksi mahdollisimman korvesta, mutta kuitenkin niin, että mökki on järven rannalla? Ideana olisi siis viettää kesälomasta ainakin 1-2 viikkoa mahdollisimman kaukana "sivistyksestä" ja myös naapureista, mutta järvi olisi uimisen ja kalastamisen takia tarpeen. sillä, missä päin mökki sijaitsee, ei ole mitään väliä. Kaikki Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin käy. Jos siellä kuitenkin toimisi kännykän avulla netti, olisi se hyvä, niin lomaa voisi jatkaa pidempään tekemällä etätöitä. Mistä siis löytää mökki mahdollisimman hyvällä "täällä ei kukaan häiritse"-takuulla?--LCHawk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 14.50 (EEST)

Uskoisin että se vanha kunnon Google-haku on paras tapa löytää. Haulla löytyy varmasti useita sivustoja, joista voi hakea haluamansalaisia mökkejä haluamastaan sijainnista. Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 16.05 (EEST)
Booking.comin kautta voi etsiä majoitusta rajaamalla hakualueeksi Suomen sekä asettamalla Property type chalet ja Fun things to do Private beach area. Esim näin. Naapureita siinä ei voi valita. --Kulmalukko (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 18.49 (EEST)

Läppärin näytön piuhat[muokkaa wikitekstiä]

Tietäisikö joku että onko tuo läppärin sisällä kulkeva rungosta näyttöön menevä johtosarja sellainen että jos sen katkaisee ja kolvaa kiinni vga-kaapeliin niin tuon vga kaapelin kytkee irralliseen monitoriin niin saisiko siitä senverran kuvaa näkyviin että käyttiksen asennus onnistuisi? Mulla on siis läppäri josta näyttö hajalla ja se toimii 'mediaserverinä' joka on hdmi:llä kiinni telkkarissa ja nyt pitäisi asentaa siihen käyttis uusiksi. --Seeggesup? 14. heinäkuuta 2017 kello 01.21 (EEST)

Se johto mikä yhdistää näytön emoon on yleensä sellainen, ettei sitä oikein pysty alkaan kolvailemaan. Jos tiedettäisiin, että minkälaista signaalia siinä kaapelissa kulkee, niin voitaisiin tietää että onnistuisiko tuollainen viritys, jos kaapeli saataisiin kolvattua. Se taas voitaisiin ehkä saada selville näytön lcd-ohjaimen datasheetista. Epäilisin että kaapelissa kulkee digitaalista signaalia, mutta eroaako se signaalista mitä lähetetään ulkoisille näytöille, sitä en tiedä. En ole perehtynyt sen kummemmin tähän aiheeseen, että tuo edellä oleva arvuuttelu ei välttämättä pidä täysin paikkaansa, mutta joku asiasta tietävä voi sitä oikoa. --4shadoww (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 10.55 (EEST)

Atraimen käyttöön liittyviä kysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]

A. Mistä voidaan ostaa atraimia?
B. Tarvitaanko atraimen hallussapitoon lupa?--2001:14BB:51:C7B9:6491:3D01:8683:C8D2 17. heinäkuuta 2017 kello 22.29 (EEST)

A. Google atrain hinta
B. Googleatrain lupa --raid5 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.40 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.43 (EEST)
Ja B ihan suoraankin: Ei tarvita. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.01 (EEST)

Kirjoitetaanko kuulua-verbi yksikössä vai monikossa seuraavassa lauseessa?[muokkaa wikitekstiä]

"Projektinäkymät kuuluvat Premium-ominaisuuksiin" vai "Projektinäkymät kuuluu Premium-ominaisuuksiin" --37.33.155.249 19. heinäkuuta 2017 kello 18.13 (EEST)

Riippuu siitä, onko "projektinäkymät" jonkin yksittäisen premium-ominaisuuden tai -ominaisuuskokoelman nimi vai viitataanko sillä projektinäkymiin yleisesti. Ensin mainitsemassani tapauksessa verbiä on oikein käyttää yksikössä, jälkimmäisessä monikko on ainoa asiatyylinen vaihtoehto. --85.76.149.143 19. heinäkuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Aaltojen nopeus vedessä[muokkaa wikitekstiä]

Onko aaltojen etenemisnopeus tietyn syvyisessä vedessä vakio, vai vaikuttaako niiden nopeuteen muutkin asiat kuin syvyys? --37.136.102.255 21. heinäkuuta 2017 kello 21.08 (EEST)

Minulla on sellainen käsitys, että aallonnopeus on väliaine sidonnainen ominaisuus eli aikalailla vakio, mihin en kuitenkaan ainakaan fi-wikipedian veden aaltoja käsittelevästä artikkelista löytänyt vahvistusta. Nopeuteen voisi vaikuttaa veden lämpötila ja suolapitoisuus pintajännityksen ja tiheyden kautta, mutta artikkelin merkitsevä aallonkorkeus-mukaan ne eivät juuri vaikuta aallonkorkeuteen ja ehkä niiden merkitys veden aaltojenkin nopeuteen on marginaalinen. Veden syvyys sen sijaan vaikuttaa aallonkorkeuteen, jos vedensyvyys on pienempi kuin puolet aallonpituudesta. Toisin sanoen lähellä rantaa aallot murtuvat. Fi-wikistä puuttuu paljon aaltoteoriaan liittyviä artikkeleita. Aalto (fysiikka)-artikkelista pääsee eteenpäin. Vilkapi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 22.37 (EEST)
Tokikaan aallonnopeutta ei saa sekoittaa virtausnopeuteen. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.02 (EEST)

Kakoilu muilla lajeilla[muokkaa wikitekstiä]

Kakoileeko muutkin eläimet kuin ihminen, vai onko kyseessä ainoastaan ihmiselle tyypillistä käytöstä? --87.95.199.7 23. heinäkuuta 2017 kello 10.58 (EEST)

Jos kakoilulla tarkoitat samaa kuin Kielitoimiston sanakirja kakoa-verbillä eli rykiä, kakistella, niin kyllä koirani ainakin usein kakoo Kakolanmäkeä kiertäessämme. Syynä milloin liian kireälle kiristyvä panta, milloin sopimaton tienvarsieväs, milloin kurkkuun lentävä höntiäinen. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 17.35 (EEST)
Tästä voisi rohkeasti päätellä, että hapensaannin varmistaminen saattaisi olla tärkeä prioriteetti myös muilla eläinlajeilla. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Karvinen sarjakuva[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli viimeinen Karvinen-sarjakuva, jossa Eskon ystävä Viiksi esiintyi ennen lähtöään lehdestä? Mikä oli lähdön syy?--93.106.18.243 26. heinäkuuta 2017 kello 20.37 (EEST)