Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Presidentiltä kysyminen[muokkaa]

Presidentti Mauno Koivisto kertoi, että katuu toimintaansa presidentin vallan vähentämiseksi:

http://yle.fi/uutiset/koivisto_presidentin_valtaa_karsittu_liikaa/5052968

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/valtaoikeuksien_karsiminen_kolkuttaa_koiviston_omaatuntoa_5646846.html

Sittemmin hän katui sitä, että katui:

http://www.sermones.fi/2014/06/presidentti-mauno-koivisto-nayttaisi-olevan-serm%CF%8Cnesin-kanssa-samoilla-linjoilla-2/

Kirjoitin wikiartikkeliin hänestä:

"Nykyisin Koivisto katuu toimintaansa presidentin vallan vähentämiseksi. Hän presidenttiaikanaan näki presidentin vallan menneen jo liiallisuuksiin edeltäjänsä Urho Kekkosen valtakaudella ja halusi maltillisesti vähentää presidentin valtaa, mutta nyt vähentämisessä on hänen mukaansa menty jo liiallisuuksiin."

Minä vankkumattomana valtionpäämiehen vallan kannattajana haluaisin kysyä Koivistolta tarkempaa mielipidettä siihen, miksi hän muuttikin mielensä. Onko mitään mahdollisuutta kysyä asiaa häneltä? Onko julkistettu osoitteita, joihin voisi lähettää kirjeen vanhalle presidentille? Uskon, että vaikka Koivisto sittenkin on eri mieltä kanssani tässä valtaoikeusasiassa, hän voisi vastata asialliseen kritiikkiin ja kertoa vastauksen rauhalliseen kysymykseeni, miksi palasi vanhalle kannalleen eli sille, ettei presidentillä saa olla merkittävää valtaa. Jaalei (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

Otat yhteyttä Tasavallan presidentin kansliaan. –Makele-90 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 21.56 (EEST)
Suurkiitos! Jaalei (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 06.10 (EEST)
Ädjutantilta sain vastauksen, että presidentti Koivisto on korkeassa iässä, vetäytynyt viettämään eläkepäiviä eikä valitettavasti enää ota vastaan lausuntopyyntöjä. Tuntui hyvältä, että tuli edes jonkinlainen vastaus edes adjutantilta, tämä ei siis sivuuttanut täysin sähköpostiani. Jaalei (keskustelu) 28. elokuuta 2015 kello 17.54 (EEST)

Turun murteesta[muokkaa]

Saapuessani junalla Helsingistä Turkuun kesäkuun lopussa junassa oli kuulutus: "Juna saapu ny Turkkuse. Kiitämme niimpal kauhiast ja tuus ny toisteki." (Joitain kohtia olen joutunut translitteroimaan.) Miten lähellä tämä on oikeaa Turun murretta? JIP (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 00.16 (EEST)

Jossain oli juuri juttua siitä, että turkulainen sanoisi Turkku, ja muoto Turkkuse olisi syntynyt ulkopaikkakuntalaisten tulkittua illatiivin nominatiiviksi ja taivutettua sitä toisemman kerran. --Pitke (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 00.51 (EEST)
Epäilyttää myös tuo "saapu". Lounaismurteissa imperfekti muistuttaa usein konditionaalia, voisi kuvitella, että "saapus", mutta en ole varma, kun olen natiivi muussa lounaismurteessa kuin Turun murteessa. --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 13.43 (EEST)
Saapu voi hyvin olla preesens tai futuuri eli saapuu. Saapui olisi saapus. Turkkusta olen amatööriturkulaisena (vain 12 vuotta yhteensä) pohtinut tuossa ylempänä osiossa Turuus?, kun JIPiä alkoi viimeksi mietityttää Turun murre. –Kotivalo (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 14.36 (EEST)
Joo, totta, noinhan sen täytyy ollakin: "Vi anländer nu till Åbo. Vi tackar er och ösnkar er en trevlig resa."--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 14.53 (EEST)

Ny juna tul Turkku. Me kiitetä niipal kauhiast, tul ny uuremma kerranki. Olisko turkulaisempaa näin? --Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 19.05 (EEST)

Voipa ollakin, mutta minä olen vain tällainen junantuoma kvasiturkulainen. –Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 19.30 (EEST)
Vaikka en turkulainen ole koskaan ollutkaan, niin tuo kyllä kuulostaa aidommalta Turun murteelta. Mutta siellä junassa ihan oikeasti kuulutettiin juuri niin kuin alun perin kirjoitin. JIP (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 00.55 (EEST)

Maailman loppu[muokkaa]

Onko jossain ennustuksissa tulossa uutta maailman loppua, kun se 2012 ei tullutkaan? --188.67.145.207 16. heinäkuuta 2015 kello 22.11 (EEST)

Vuoden 2012 "maailmanloppu" perustui väärinkäsitykseen, jossa mayalaiskalenterin "mittarin pyörähtäminen nollille" aikakauden lopussa tulkittiin maailmanlopuksi. Joten eiköhän jostain löydy toinen aineisto, jota valikoivasti lukemalla löytyy uusia päivämääriä, joita jäädä odottamaan mielenkiinnolla. --Pitke (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 23.31 (EEST)
Luettelo maailmanlopun päivämääristä. --Vnnen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 00.28 (EEST)
Itse ainakin odotan tätä: Matt. 24:42 --Geohakkeri (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 14.50 (EEST)
Mayojen kalenteri oli itse asiassa maailman paras aprillipila, joka oli asetettu laukeamaan tulevaisuuteen: [1]. --Pxos (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 14.57 (EEST)
Jotkut väittävät - tai ainakin väittivät - UNIX:in ajanlaskujärjestelmän nollaantumisen v. 2038 aiheuttavan maailmanlopun. Lähinnä samaa luokkaa Y2K:lla pelottelun kanssa, koska kukaan tuskin enää käyttää 32-bittistä kelloa 23 vuoden kuluttua. --80.223.182.219 19. heinäkuuta 2015 kello 16.57 (EEST)

Unkarilainen koalitio[muokkaa]

From 2012 this party is called "Party of Hungarian Community" (source: [2]). Can someone change the name? Żyrafał (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 23.42 (EEST)

Done: Unkarilaisen yhteisön puolue. --Abc10 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 08.28 (EEST)
Paljon kiitoksia. Żyrafał (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 14.02 (EEST)

Aaveraja på english[muokkaa]

Mikäs on Teräsmies-sarjakuvissa esiintyvä Aaveraja englanniksi ja onko siitä Wikipedia-artikkelia? --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 16.36 (EEST)

Toivottavasti ei tule turpaan, mutta Aaveraja on Phantom Zone, eikä siitä ole fi.wikissä artikkelia. --Abc10 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 16.52 (EEST)

Musta Saara[muokkaa]

Musta Saara on paitsi pyhimys, myös suomeksi laulettu lasten hengellinen laulu. Siinä lauletaan muun muassa: "'Ei taivahassa kuolon vaaraa, ei kyyneleitä, yötäkään', näin lauloi musta Saara, pien neekerlapsi hyvillään." Ja loppuhuipennuksena: "Jeesuksen veri valkoiseksi sai mustan Saaran kokonaan". Vaikka täällä ei ehkä hyväksytä galluppeja, niin voisin nyt tehdä uskontoetnografisen kyselytutkimuksen. Eli milloin muistat viimeisen kerran kuulleesi laulun vakavissaan laulettuna? Oma viimeinen havaintoni on jostain 1970-luvulta, mutta en saa vuotta tarkemmin mieleeni. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 19.20 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 19.20 (EEST)

En ole kuullut koskaan, kuulostaa tosi antiikkiselta, --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. heinäkuuta 2015 kello 19.33 (EEST)
En ole tainnut kuulla edes piloillaan laulettuna. Hottentottilaulu ja ”Zulu ei oo pulu” sen sijaan raikasivat 1970-luvulla. --Silvonen (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 20.08 (EEST)
"En koskaan" olisi kiinnostavampi tieto, jos olisi tiedossa, miten pitkä aika kunkin käyttäjän kohdalla on kyseessä. --Pitke (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 20.53 (EEST)
Ensimmäiset muistikuvani ovat 1970-luvun alusta, mutta olisiko tässä ratkaisevampaa se, onko käynyt pyhäkoulua tai osallistunut herätysliikkeiden toimintaan? Ruut Lemmetyisen gradun Musta Saara -laulu lähetysaatteen symbolina mukaan laulu poistettiin Suomen Pyhäkouluyhdistyksen laulukirjasta 1980-luvulla. --Silvonen (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 21.11 (EEST)
Oma muistikuvani on valtavirran evankelilaisluterilaisen seurakunnan lapsi- ja nuorisotoiminnasta 1970-luvulta, olin kai vierailijana jollain lasten tai nuorten leirillä. Itse täysin herätysliikkeiden ulkopuolisena en osaa sanoa, oliko ko. seurakunnan toiminnassa silloin tai onko siellä nyt edustettuna joitain herätysliikkeitä vai ei. --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 01.58 (EEST)
Mutta tuo linkki on hyvä. En ehtinyt vielä itse googlata, mutta tuosta saisi luultavasti ihan kelpo artikkelin.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 01.58 (EEST)
Yksi opiskelukaverini tuli tässä muutama vuosi takaperin erään herätysliikkeen iltamista hieman hämmentyneenä kun kyseinen laulu oli veisattu siellä. --Vnnen (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 14.33 (EEST)
Ja nopealla konsulloinnilla sain selville että kyseinen laulu löytyy edelleen Siionin kanteleesta, joskin hieman uudistettuna. --Vnnen (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 14.43 (EEST)
Sley.fi --Abc10 (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 19.10 (EEST)
En ole koskaan kuullut koko laulun olemassaolosta. Hottentottilaulun kyllä tiedän, ja olen aina pitänyt sitä ajalleen sopineena kuriositeettina, en mitenkään tietoisesti rasistisena. JIP (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 00.53 (EEST)

Artikkeli aloitettu nimellä: Musta Saara (laulu).--Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 21.45 (EEST)

Missä voi syödä hevosta?[muokkaa]

Kävin kesä-heinäkuun vaihteessa Ljubljanassa, Sloveniassa, ja kävin heti ensimmäisenä päivänä ravintola Hot' Horsessa syömässä hevoshampurilaisen. En ollut koskaan aikaisemmin maistanut hevosta, mutta se maistui saman tien todella hyvältä, lihaisemmalta kuin nauta. Saako tätä jostain Suomesta, lähinnä pääkaupunkiseudulta? En siis halua ostaa hevosenlihaa jostain kauppahallista ja valmistaa sitä itse vaan saada valmiin hevosenpihvin pöytään. JIP (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 00.42 (EEST)

Ainakin muutama vuosi sitten Weeruska Alppilassa myi myös hevosannoksia. 88.114.160.62 21. heinäkuuta 2015 kello 22.03 (EEST)
Eipä näytä ravintolan nettisivun mukaan ruokalistalta hevosannoksia löytyvän. JIP (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 00.25 (EEST)
Minähän en asiasta mitään tiedä, mutta kuukkeli haravoi esiin pari hevospihvipaikkaa: Oklahoma Vantaan Tikkurilassa ja Tehdas Orimattilassa (ESS:n juttu toukokuu 2015). --Jmk (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 07.20 (EEST)
Täytyypä käväistä joskus tuolla Oklahomassa Tikkurilassa. Orimattila on vähän turhan kaukana yhden ravintolan vuoksi, vaikka tuo Cajun Blackened Steak kuulustaakin houkuttelevammalta kuin Big Hero -pihvi. Jos muuten joskus käytte Ljubljanassa, kannattaa ehdottomasti käydä Hot' Horsessa. Niitä on siellä kaksi, toinen Tivoli-puistossa, toinen BTC Cityssä. Tivoli-puistoon pääsee kävellen keskustasta, BTC Cityyn kannattaa ottaa bussi. Hevoshampurilaisateria maksaa alle 7 €. JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.10 (EEST)
Tuli sitten käytyä tuolla Oklahomssa Tikkurilassa. Ihan hyvä annos oli. Pihvi näytti kauhean pieneltä mutta oli loppujen lopuksi varsin täyttävä. Ja maistui yhtä lihaisalta kuin Ljubljanassa. Ainoa huono juttu oli että kasvikset olivat liian yksitoikkoisia. Ravintola Tehdas Orimattilassa kiinnostaisi enemmän mutten jaksa sinne asti lähteä yhden ainoan ravintola-annoksen vuoksi. JIP (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 00.44 (EEST)

Poliisin tunnusten käyttö jos ei ole poliisi?[muokkaa]

Tämän vuoden Helsingin sambakarnevaaleissa Império do Papagaion ensimmäiset tanssijat olivat pukeutuneet poliisiunivormua muistuttaviin pukuihin, mutta ne olivat enemmänkin naisten samba-asuja kuin oikeita poliisin haalareita. Asuissa luki vatsan kohdalla sinisellä taustalla valkoisella tekstillä "POLIISI" ja tanssijat kantoivat läpinäkyviä mellakkakilpiä, joissa oli valkoinen poliisin miekkatunnus, jossa tosin ei ollut miekan kahvana leijonan päätä vaan papukaijan pää. Kukaan ei kai koskaan luullut että he olisivat oikeasti poliiseja, eikä asuja ollut siihen tarkoitettukaan. Mutta jos tuossa miekkatunnuksessa olisi ollut leijonan pää eikä papukaijan päätä niin olisiko se ollut edes sallittua? JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

"Poliisin virkapukua tai virka-asustetta saa käyttää vain poliisimies. Kenelläkään ei ole oikeutta käyttää virkapukua tai -asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta. Myös poliisin tunnuskuvan tai sitä muistuttavan merkin käyttö on kiellettyä. Poliisipäällikkö voi antaa luvan poliisin virkapuvun käyttöön teatteriesityksessä tai muussa vastaavassa tilaisuudessa."Poliisi.fi--RicHard-59 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.35 (EEST)
Eli siis käsittääkseni jos miekkatunnuksessa olisi ollut leijonan pää se ei olisi ollut sallittua. Mutta kyllä kai tuo papukaijapäinen tunnus oli sallittu, kun kukaan ei kuitenkaan vakavissaan usko että poliisin miekkatunnuksessa on papukaijan pää? Vai miten on? JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.37 (EEST)
En tiedä etenikö tämä ja uutisessa mainittu toinen tapaus syytteeseen asti:[3]. --Otrfan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 05.58 (EEST)
Tämä monikasvoinen kyselijä voisi etsiä myös vastaukset Googlella. --24. heinäkuuta 2015 kello 03.40 (EEST) –Kommentin jätti Kielimiliisi (keskustelu – muokkaukset)
Monikasvoinen? En ole koskaan kirjoittanut tänne kysymyspalstalle mitään muuten kuin tällä nimimerkillä. Jos epäilette minua joksikin toiseksi joka täällä on kysellyt asioita, niin en ole kukaan muu. Myönnettäköön, että olisin voinut etsiä vastaukset Googlella. JIP (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 00.41 (EEST)

Alasti tanssiminen?[muokkaa]

Saako jossain Helsingin klubilla tanssia pöydällä alastomana? Ystäväni näyttäisi häviävän vedon ja pian hänen pitäisi.. --188.67.77.107 25. heinäkuuta 2015 kello 11.53 (EEST)

Sulla niitä ystäviä riittää ja käyntipaikkoja ja ongelmia. Lopeta jo, please. --85.76.167.112 27. heinäkuuta 2015 kello 14.13 (EEST)
Ystävänikin sanoi että kysyn liikaa. Täytyy siis lopettaa vaikka tämä koukuttaa. --188.67.177.228 27. heinäkuuta 2015 kello 14.32 (EEST)

Menkää siitä, пожалуйста[muokkaa]

Olikos mielikuvani oikea, että venäjän kielessä ei ole varsinaisia rakenteellisia kohteliaisuusmuotoja käytössä vaan kehotukset muotoillaan imperatiivissa, jonka perään laitetaan "olkaa hyvä"? Siis "kauppa suljetaan, poistukaa olkaa hyvä" ja bussissa voi sanoa kanssamatkustajalle "kulkekaa ripeästi ovesta, olkaa hyvä". Vai onko tämä jostain iltasanomalehdestä luettua yksinkertaistusta? --Pxos (keskustelu) 27. heinäkuuta 2015 kello 13.31 (EEST)

Vähän niin kuin englannissa, että perään tulee pleaese, niin mikä tahansa on kohteliasta? Haista paska, ole hyvä. --85.76.75.225 27. heinäkuuta 2015 kello 14.11 (EEST)
Arvasin, että kysymys on muotoiltu huonosti. Tarkoitan sitä, että riittää imperatiivi + ole hyvä, jotta muodosta tulee kohtelias pyyntö tai kehotus siinä missä englanniksi pitää muotoilla "Could you open the window, please" tai suomessa "Laitathan ostoskärryt telineeseen, kiitos." Hankala vissiin selittää, hankala näköjään ymmärtää. Etsin ymmärtäjää, joka vastaa. --Pxos (keskustelu) 27. heinäkuuta 2015 kello 14.31 (EEST)
Näin opetetaan etälukiossa. --80.186.19.243 27. heinäkuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
Etälukiosivuston toinen sivu valaisee asiaa ehkä paremmin. Venäjässä ei siis kohteliaissa pyynnöissä yleensä käytetä konditionaalia samaan tapaan kuin suomessa, vaan esim. kielteistä indikatiivia. -93.106.76.53 1. elokuuta 2015 kello 02.42 (EEST)

Kuolleen hiustenkasvu[muokkaa]

Onko totta, että hiukset kasvavat omistajansa kuoleman jälkeenkin vielä jonkin aikaa? Jaalei (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 02.41 (EEST)

Ei. --Anr (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 02.42 (EEST)
Luin, että tuo käsitys perustuu epäilemättä siihen seikkaan, että pian kuoleman jälkeen iho kiristyy, päänahka vajoaa hiuksiin nähden niin, että hiuksesta on näkyvillä suurempi osa kuin kuolinhetkellä. Olisiko noin? Jaalei (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 02.57 (EEST)
Näin se on. Iho painuu kasaan, joten esim. miehelle voi ilmestyä parran sänki. Jos pilkkua viilataan, niin riippuu kuoleman määritelmästä. Aivokuoleman jälkeen se on mahdollista. Sydämen pysähtymisen jälkeen kasvu lakkaa niin pian, että kasvua tuskin voi havaita. --87.95.163.171 31. heinäkuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Keisarinnan pissapysähdys[muokkaa]

Muistelen kauan sitten kuulleeni anekdoottina, että Suomessa olisi jokainen Keisarin ja Suuriruhtinaan käynti ollut sen verran suuri ihme, että jossain kylässä muistellaan sitä, kun keisarinna pysähtyi helpottamaan oloaan tien varteen. Olikohan vielä puhetta siitä, että paikalle olisi pystytetty muistokivi. Onko joku muu kuullut tällaista tarinaa joko totena tai vitsinä? --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 14.28 (EEST)

Lähinnä mieleen tulee Kurikan Kusikivi, mutta yksityiskohdat eroavat: pissalla kävi Ruotsin kuningatar, ja kivi oli paikallaan jo silloin ja toimi (silloin korkeammalla seisseenä) näkösuojana. --Pitke (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Nimikirjaimet[muokkaa]

Onko esim. M. A. Numminen ainoa kieliopillisesti oikea tapa kirjoittaa nimikirjaimet? Toisinaan näkee muotoa M.A. Numminen (ilman välilyöntiä pisteen jälkeen) onko tämä yksiselitteisesti virheellinen kirjoitusasu? --87.95.163.171 31. heinäkuuta 2015 kello 21.25 (EEST)

Maallikkona ja ilman kirjallisuutta sanoisin että suomen kielessä tuo on ainoa oikea tapa. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 21.36 (EEST)
(laahus)Kyseisen lyhenne tarkoittaa etunimiä Mauri Antero. Sanaväli ei häivy mihinkään lyhennettäessä. Eli vastaus: M. A. on ainoa kieliopillisesti oikea tapa.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

Aineet, jotka ovat nesteenä tiheämpiä kuin kiinteinä[muokkaa]

Joskus televisiossa kerrottiin, että vesi on ainoa tunnettu aine, joka on nesteenä tiheämpää kuin kiinteänä, mutta myöhemmin kuulin, että on löydetty toinen semmoinen aine. Mikä tuo toinen on? Jaalei (keskustelu) 2. elokuuta 2015 kello 04.00 (EEST)

On niitä useampia. Alkuaineistakin löytyy [4] viisi, ja yhdisteistä lisää. --Jmk (keskustelu) 2. elokuuta 2015 kello 07.39 (EEST)

Veikkausten raha-arpojen päävoitot[muokkaa]

Mega-arvan päävoitto miljoona euroa pelattiin taannoin Tikkakosken Tikkatuvalla. Missä päin Suomea on pelattu viime kuukaisina tai vuosina Casino-arvan, Ässä-arvan, Breikki-arvan, Massi-arvan, Luonto-arvan, Onnensanat-arvan (10 euron ja 5 euron), Laivanupotus-arvan (10 euron ja 5 euron arpojen) tai Euroarpojen päävoitto?--62.72.228.251 2. elokuuta 2015 kello 20.57 (EEST)

Special Olympics-tapahtuman taso[muokkaa]

Huomasin, että kehitysvammaisten Special Olympics-kilpailut ovat nyt monossa. Osaako joku kertoa, mikä noiden kilpailijoiden taso on "normaalisarjoihin" verrattuna? Siis minkä ikäisiä junioreita vastaan nuo Special Olympics-kilpailijat voisivat kilpailla tasaväkisesti?--LCHawk (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 00.12 (EEST)

Kilpailijoiden taso vaihtelee suuresti, siksi kisoissa järjestetään ensin varsin mittavat arviointikierrokset, joista kilpailijat jaetaan eri sarjoihin. Minkäänlaista yleisarviota ei voi siis antaa. Teoreettinen tasaväkisyys vammatonta junnua vastaan riippuu tietty suuresti myös lajista. --Pitke (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 18.01 (EEST)
Jos otetaan parhaat noista kisoista ja valitaan jokin sekunttikellolla mitattava laji, vaikkapa juoksu tai uinti. Miten pärjäisivät vammatonta junnua vastaan? Oletetaan tilanne siis heidän kannaltaan mahdollisimman hyväksi.--LCHawk (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 18.29 (EEST)

Apua kasvintunnistuksessa?[muokkaa]

Oletko tuttu tällaisen rantahiekalla kasvavan valkokukkaisen kasvin kanssa? Löydettu Tammelan Pyhäjärven rantahiekassa kasvamassa heinäkuussa 2015. Valokuva: Pyhäjärvi (Tammela) --J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Valokuva on ilmeisesti tässä. Vai onko? --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 16.25 (EEST)

Ettei olisi puutarhakarkulainen. En nyt saa mieleeni mikä se on, mutta muistan nähneeni. Kasviasiantuntijoita varmaan läytyy illemmalla.--85.76.149.99 3. elokuuta 2015 kello 17.54 (EEST)
Nurmikohokki tai joku sen sukulainen. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 17.58 (EEST)
Kiitos, Tappinen kun kerroit. En ole eläissäni sellaista tavannut. --J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 23.35 (EEST)
Taidat sitten olla sisämaan lapsi ? Meillä merenrannalla noita paukuteltiin pienenä kiusaksi asti. Nurmikohokin siemeniä on myös monissa niittykasvisekoituksissa; mun kodista lähimpänä Katsi Valan puiston jyrkimmillä rinteillä. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 23.43 (EEST)
Kyllä olen. Soittelin kyllä pillikkeitä huulten ja vingutin heinää sormien välissä.--J Hokkanen (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 10.20 (EEST)

Onko kiitos uusi näkemiin?[muokkaa]

Olen ennenkin ajatellut asiaa, mutta tänään tuli pohjat: kävin erikoisliikkeessä noutamassa tavaran ja sanoin myyjälle "kiitos" kun sain tavaran ja kuitin, mihin hän ei vastannut mitään. Poistuessani liikkeestä sanoin "hei hei", mihin myyjä vastasi "kiitos!". Kävin sitten ruokakaupassa, jossa kortilla maksamisen jälkeen jäin odottamaan kuittia, jonka saatuani sanoin myyjälle "kiitos". Hän sanoi iloisesti "ole hyvä ja kiitos!". En uskaltanut hyvästellä myyjää enää uusien kiitosten pelossa. Nämä tapahtuivat Helsingissä. Itse höpisin kiitoksia, kun poliisi puhallutti minut maantiellä pari viikkoa sitten Hämeessä. Hän sanoi: "iltaa, pitkä puhallus" johon minä vastasin "kiitos" ja puhalsin. Sitten poliisi sanoi: "Kaikki kunnossa, hyvää illanjatkoa!" johon minä vastasin "kiitos" ja lähdin pois. Pitäisiköhän alkaa sanoa "kiitos" kun astuu sisään kauppaan, varmaan ei tuntuisi omituiselta enää muutaman vuoden päästä? --Pxos (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Se on sitä small talkia eli joutavanpäiväistä lätinää. --Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 21.27 (EEST)
Jos soittaa johonkin ja sanoo päivää, tulee pitkä hiljaisuus ennen kuin vastaaja yrittää änkytää päiväänsä. Pitäisi kai sanoa nuorekkaasti Moi! Usein ei kyllä ehdi tehdä sitäkään kun jo vaaditaan asiaa: "Miira, kuinka voi auttaa". Olenkin päättänyt jälkimmäiseen kysymykseen tosiaan jättää sitten esittelemättä itseni kun ei sitä kerran kaivata. Toisaalta sukunimettömälle vastaajalle ei oikeastaan muutenkaan tarvitsis sanoa kuin "Mikko, moi! Olis sellasta asiaa, että" Vanhat hyvät tavat vain istuvat meikäläisen selkäytimessä sitkeästi. --85.76.23.118 5. elokuuta 2015 kello 10.37 (EEST)
Asiakaspalvelutilanteessa ihan normaalisti asiakaspalvelija toistaa joka väliin "kiitos". Viimekädessä voi ajatella palvelijan kiittelevän siitä että yleensä palveltava teki ostoksia/käytti palveluita. Se on sitten jokaisen ihan oma asia mitä vastaa kiittelevälle palvelijalle. Itse kiitän kuitista/vaihtorahoista, mutta muuten jätän kiittelyn vähälle. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.21 (EEST)

Aurinko ja aivastelu[muokkaa]

Minulla on kokemusta: Kun katsoo riittävän pitkään Aurinkoa, tulee kolme aivastusta. Ensimmäinen ja toinen tulevat peräkkäin ja kolmas tulee yleensä pienellä viiveellä toisesta aivastuksesta. Kyaymyksiä:

  • Miksi Aurinko laukaisee aivastusmekanismin?
  • Minkä vuoksi kolmas aivastus tulee viiveellä?

--85.76.20.70 7. elokuuta 2015 kello 11.51 (EEST)

Kyseessä on perinnöllinen foottinen aivastelu jos nyt oikein muistan. Kaikilla ihmisillä ei ole sellaista. Tapahtuman syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta näköhermon impulssit aiheuttavat aivastuksen. --Vnnen (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 15.26 (EEST)
Myös suklaa, seksi ja alkoholijuomat saattavat aivastuttaa (ks. aiempi keskustelu Makeisyliherkkyyttäkö? Suklaa aivastuttaa). --Silvonen (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)

Homo §[muokkaa]

Hello, is there anybody who can tell me where I can find information about the finnish performance group Homo §? I saw them in Stockholm 1985 and was very impressed. If you want you can answer on my swedish discussion page: [5]. Best regards! /Ascilto (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 01.21 (EEST)

Vastattu parilla linkillä. Löytyy myös googlauksella Homo S.--Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 20.58 (EEST)

Voiko Kielitoimiston sanakirjaan tehdä muutosehdotuksen?[muokkaa]

Olen hieman tyytymätön sanakirjassa olevaan määritelmään termille pyörätuoli. Mihin tästä voi valittaa? Soitanko maanantaina neuvontapuhelimeen. --Memasa (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 16.45 (EEST)

Sanakirjan yhteystiedoista löytyy tällainen osoite: kielitoimistonsanakirja@kotus.fi --PtG (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 17.04 (EEST)
Kiitos --Memasa (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 17.37 (EEST)

Miten auringossa mitataan aikaa?[muokkaa]

Pyöriikö se myös ympäri vai onko siinä joku oma aikajärjestelmä? --37.136.35.195 10. elokuuta 2015 kello 01.41 (EEST)

Aurinko pyörii kyllä ympäri (ks. artikkeli), mutta koska ihmiset eivät oleskele Auringossa, eivät ihmiset ole kehittäneet sitä varten omaa aikajärjestelmääkään. Tähtitieteellisissä havainnoissa käytetään ihan meidän tavallisia aikajärjestelmiä (UTC). --Jmk (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 09.10 (EEST)
Mutta kun on "marsin vuosi" tai joku sen tapainen, niin mitataanko silti Marsissakin aikaa meidän tavallisella aikajärjestelmällä? --87.93.82.123 13. elokuuta 2015 kello 13.36 (EEST)
No sehän on ihan käytännön järjestelykysymys, millä tavoin aikaa halutaan mitata. Marsiin on lähetetty iso liuta luotaimia (Luettelo Mars-luotaimista) ja jossain vaiheessa on todettu käteväksi käyttää paikallista aurinkoaikaa, ts. Marsin pyörimiseen perustuvaa vuorokautta (ks. en:Timekeeping on Mars). Tämä siksi, että Marsin pyöriminen vaikuttaa auringonvaloon pinnalla, ja se taas vaikuttaa ihan käytännössä luotaimen toimintaan, eli operaatiot tarvii suunnitella sen mukaan mikä Marsin vuorokaudenaika on menossa. --Jmk (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 15.59 (EEST)

Cronaburg[muokkaa]

Tällainen vanhojen karttojen ystävä tutki Mercatorin karttaa Svecia et Novergia ja törmäsi Suomen kohdalla linnaan nimeltä Cronaburg. Kartta ei nyt kovin luotettava olekaan ja mittasuhteet ja sijainnit vähän vinksallaan mutta paikka näyttäisi olevan Piente lac (Päijänne?) -vesistön juurella siitä Sastamalaan virtaavan vesireitin alussa. Mikä tämä Cronaburg voisi olla? --Vnnen (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Vähän samanlainen kysymys, kun pohjoisempana sijaitseva "Palio Kylä" taai Suomenlahden pohjukassa sijaitseva "Castrum". Eli oliskohan kyseessä vain ihan yksinkertaisesti "kruunun linna". Eli esim. Hämeenlinna, tai joku muu sisämaan linna. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.32 (EEST)
Hämeenlinna vrt. Hämeen linna ;D. --85.76.20.197 11. elokuuta 2015 kello 02.13 (EEST)
Miksi kirjoitetaan Olavinlinna eikä Olavin linna? Kuusiston linna taas kirjoitetaan erikseen, vaihtelun vuoksi Sipoonlinna yhteen. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 15.31 (EEST)

Lasten oikeus pitkiin tai lyhyisiin hiuksiin[muokkaa]

Tästä ei ole varmaan laissa säädetty, mutta minkä ikäisenä lapsella on oikeus päättää hiustensa pituudesta? Onko asiasta ollut esim. oikeudellisia ennakkotapauksia? Onko esim. päiväkoti- tai alakouluikäisellä oikeus kasvattaa pitkät hiukset vastoin vanhempien suostumusta tai saako hiukset sitä vastoin leikata siiliksi tai kaljuksi vastoin lapsen suostumusta? Onko sukupuolella väliä tällaisissa tapauksissa? Vai onko asiasta noussut ikinä ongelmia missään? --37.136.21.136 11. elokuuta 2015 kello 00.47 (EEST)

Ei mitään selvää vastausta. En usko, että tällainen asia olisi koskaan oikeudessa, paitsi ehkä yhtenä esimerkkinä muiden joukossa aineistossa, jossa kuvataan ylipäätään lapsen kaltoinkohtelua. Lapsen vaalimien asioiden tärvely tai mollaus on henkistä väkivaltaa riippumatta siitä, onko kyseessä tukkatyyli, harrastus tai vaikka uskomus. Lapsensa suojelijana ja etujen valvojana vanhemmalla on velvollisuus tehdä tämän puolesta moninaisia päivittäistä ja poikkeuksellista menoa koskevia päätöksiä tämän etujen mukaan. Ainainen ongelma on pitää jokin roti siinä, mikä on tarpeellista tai jopa välttämätöntä suojelutoimintaa ja mikä tarpeetonta, ehkä alistavaa ja haitallistakin sekaantumista ja päsmäröintiä. Mitä vanhempi lapsi on, sitä tärkeämpää on, että vanhempi perustelee päätöksiään loogisesti ja ymmärrettävästi: tarkoitushan on, että lapsi varttuessaan alkaa ymmärtää syyn ja seurauksen suhteita ja maailman realiteetteja. Kasvatuksessa on tärkeää kunnioittaa lasta ihmisenä, jolla varsin rajoittuneesta elämänkokemuksestaan huolimatta on kyky varsin järkevään ajatustoimintaan jo pikku koululaisena ja varsinkin siitä alkaen. Kasvatuksessa vanhempi tulee väistämättä törmäämään omien ajatusmalliensa aiemmin ehkä näkymättömiin seiniin. Joitain asioita on vaikea selittää, jos ne ovat aina olleet itselle itsestäänselvyyksiä. Miksei lapsella saisi olla pitkä tukka tai lyhyt tukka? Miksei hän saisi ajella sitä sängelle jos haluaa kokeilla? Hiusten pituudesta ei ole mitään suoria terveysseurauksia. Niiden leikkaaminen tai leikkaamatta jättäminen ei ole pysyvä muutos mutta voi aiheuttaa merkittävääkin henkistä ja/tai sosiaalista kärsimystä. Vanhemmalla voi olla siis kunnollisia syitä hiusten pituuden saneluun. (Kesto)värjääminen taas on eri asia, koska kyse on voimakkaista kemikaaleista, jotka voivat laukaista rajuja reaktioita ja joita ei ylipäätään suositella nuorten (alle 16-vuotiaiden?) käytettäväksi.

Monissa perheissä on aivan kelvollinen perustelu normista poikkeaviin asuvalintoihin, että Perttu-Kaalevi haluaa pitkän tukan niin kuin prinsessa Ruususella tai Meemu-Alviina haluaa pukeutua pikkujouluihin vain mustaan ja viittaan koska "PÄTMÄÄÄÄÄÄN". Toisissa perheissä taas neuvotellaan niin, että PK:n oma tukka leikataan, mutta hän saa peruukin, jota voi pitää kotona, ja MA saa viitan ja mustaa ja tonttulakkiin laitetaan lepakkotarra. Sitten on niitä perheitä, joissa vanhemmat syystä tai toisesta kieltävät tällaisen meiningin kokonaan. Päätöksen kumoamisen ehdot ja perusteluja annetaan tahi ei. Sitten on vielä niitä perheitä, joissa tehdään selväksi, että meillä ei olle pitkätukkahippejä ja nuori neiti pukee heti mekkonsa ja ulina saa kanssa loppua nyt (ja annetaan ymmärtää, että lapsi ei ole tervetullut kotiinsa, jos samankaltaista vielä ilmenee).

En ihan ymmärrä mitä kysyjä ajaa takaa. Jos hän on lapsi tai nuori, joka haluaisi tukkatyylin, jota vanhemmat vastustavat, niin suosittelen yrittämään järkiperäistä neuvottelua aiheesta. Varoitus mutta myös vinkki: lapsi voi sanoja sanaa vastaan asetellessa joutua olemaan se kypsempi osapuoli kun vanhempi kiukuttelee, väistelee, inttää, ärhentelee jne. Tällainen taito on erinomainen eväs elämää varten ja voi mahdollisesti parantaa keskustelukulttuuria kotona kun vanhempi hoksaa, että lapsesta on tullut 'jären ihminen'. Jos taas ei onnistu (vanhempi on jääräpää, ylen vanhanaikainen, pelkää muiden arvostelua tms.) niin ei muuta voi kuin neuvoa puremaan hammasta jos mikään reilu keino ei auta.

Jos kysyjä on vanhempi kasvatusetiikkakysymysten äärellä, suosittelen pureutumaan asiaan avoimuudella, myötätunnolla ja lapsen omavaltaisuutta arvostaen. Mieti tarkkaan, miksi olet lapsen valintaa vastaan. Jos pelkäät, että lasta kiusataan hiustyylin muutoksen takia, kerro se lapselle. Ehkä hän haluaa luopua kokeilusta tai sitten ei, mutta tietää mitä voi olla vastassa. Jos pelkäät, että lastasi luullaan poikkeavaksi--miksi? Onko tuntemattomien mielipiteillä niin väliä? Vai onko lähipiirissä joku sellainen, joka ei epäröisi kohdella lastakaan rumasti omien ennakkoluulojensa vuoksi? Asiasta on taas syytä puhua lapsen kanssa.

Jos et ole kumpikaan, miksi kysyt asiaa? Seuraatko tällaista tilannetta sivusta? Jos jälkimmäinen, voit asemastasi riippuen koettaa osallistua asiaan keskustelemalla järkiperäisesti ja kunnioittavasti molempien osapuolien kesken, tai jos asia vaikuttaa lukkiutuneelta tai tiettyyn suuntaan ajautuvalta, vain tarjota sympatiasi ja henkisen tukesi.

Tai jos kysyit vaan lämpimiksesi, niin tässä pitkä vastaus. --Pitke (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 14.23 (EEST)

Pähkinänkuoriversio: alaikäisellä ei ole mitään oikeusjärjestelmän suojaamaa oikeutta valita tukkansa pituutta, vaatteidensa väriä, ruokansa koostumusta tai muuta sellaista. Vanhemman laillinen ja moraalinen velvollisuus on pitää lapsensa syötettynä, vaatetettuna ja ruokottuna. Lastensuojelulaki suojaa lapsen oikeutta elää vapaana fyysisestä ja henkisestä väkivallasta sekä määrällisestä tai laadullisesta puutteesta. Lapsenkasvatuksessa tulee poikkeuksetta vastaan tilanteita, joissa lapsi pahoittaa mielensä (erityisesti omavaltaisuuden radikaaleimmissa harjoitteluvaiheissa taaperona ja teininä). Riidat ja kiistat ovat tavallisia ja varsin normaaleja. --Pitke (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 14.38 (EEST)
Pitke kirjoitti: "alaikäisellä ei ole mitään oikeusjärjestelmän suojaamaa oikeutta..." Yhyy. Suomen perustuslain 6 § 3. momentti kuuluu näin: "Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti." Pitken maailmanjärjestyksen mukaan alaikäisen (ilmeisesti myös 16-vuotiaan) on pakko sopeuttaa olemuksensa, ruokavalionsa, vaatetuksensa ja ajatuksensa holhoojahallituksen tahtoon. Nastaa. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 18.10 (EEST)
Satuin kuulemaan junassa keskustelua, jossa isoäiti oli leikannut pojan pitkät hiukset vastoin äidin, isän ja lapsen tahtoa, kun "pojilla pitää olla lyhyt tukka tai muuten niitä kiusataan". Mutta olen ajatellut asiaa laajemminkin esim. sen kannalta reagoisiko opettaja siihen, jos alakouluikäisellä tytöllä pidettäisiin siilitukkaa, koska se on vanhemmille helpompi hoitaa. Muistan itse, kun alakouluiässä (olisinkohan ollut toisella tai kolmannella luokalla?) koulun terveyssisar kysyi, että pitäisiköhän minun (poikana) leikkauttaa hiukseni (jotka olivat ehkä hartioille asti) lyhyemmäksi. Tämä oli siis joskus 90-luvulla. Ja ajattelin yleensä sitä, suhtaudutaanko tällaisissa asioissa poikiin ja tyttöihin eri tavoin. Ja kuinka paljon asenteet ovat muuttuneet ajan saatossa. Myös sitä, olisiko asiaan liittyen ollut jotain tapausta, josta olisi uutisoitu. --176.93.31.198 11. elokuuta 2015 kello 14.45 (EEST)
Minä aloitin 10-vuotiaana hiusten kasvattamisen enkä ole sitä sen jälkeen leikannut kertaakaan lyhyeksi. Minä olen sentään vasta 18 ja minä sain armeijasta vapautuksen, mikä myöskin tarkoittaa, ettei minun tarvitse leikata poikatukkaa. Ja minä oletan, että minulle käy samalla lailla kolmannessa iässä kuin vaarille eli hiukset harvenevat selvästi. En minä niitä silti lyhennä. Jos hiuksiini halutaan järjestys, minä pistän ne haluttaessa kiinni.--85.76.147.172 15. elokuuta 2015 kello 18.51 (EEST)
Tai pyydän jotakuta taitavaa letittämään ne. Rockarina kuitenkin minut tunnetaan lukiossa.--85.76.147.172 15. elokuuta 2015 kello 18.52 (EEST)

Ketä tuo on?[muokkaa]

Olen asunut nyt puolisen vuosikymmentä pääkaupunkiseudulla ja puheessa on ilmiö, joka särähtää ainakin omaan korvaani aika pahasti. Nimittäin pronomien kuka tai joka korvaaminen sanalla ketä tyyliin "Ketä tuo setä on?" tai "Se, ketä tekee sitä sun tätä". Ketä tietää mistä tämä tämmöinen on saanut alkunsa ja onko se laajempikin ilmiö? --MiPe (wikinät) 12. elokuuta 2015 kello 20.43 (EEST)

Olen huomannut saman jo muutaman vuoden ajan ja itsekin ihmetellyt. Ainakin BB:ssä jonakin vuonna pari henkilöä käytti jatkuvasti "ketä"-muotoa "kuka"-muodon sijaan (olisiko ollut pääkaupunkiseudulta). --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.45 (EEST)
Kielikello. Sitä esiintyy siellä sun täällä.--Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.49 (EEST)
Yksi forssalainen kaveri käyttää aina ketä-muotoa. Olen kuvitellut sen olevan jotain paikallista murretta. ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)
Ikivanha suomalainen murresana, jonka käyttäjät ovat vasta hiljattain joutuneet syrjinnän kohteeksi. Samaan tapaan kuin he, jotka rohkenevat vielä sanoa mie ja sie. J.K Nakkila (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.55 (EEST)
Aina kuulostaa niin väärältä korvaan. En ole kyllä ikinä kehdannut sanoa ketättelystä mitään. ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.58 (EEST)
Minä en kehdannut hakata halkoja, kun laiskotti. --Jmk (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.00 (EEST)
Tuotakaan sanamuotoa en kerta kaikkiaan ymmärrä. :D ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.12 (EEST)
Se on savoa: en kehtaa (savoa) = en viitsi (suomea).--Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.20 (EEST) - Tuttavapiiriini kuuluu sekä vorssalaisia että loimaalaisia, ketä kuuluu joidenkin heistä sanastoonsa. Savoa olen oppinut työtovereiltani ja kummitädiltäni, joka asui Savossa 50 vuotta. --Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.23 (EEST)
Kuten suomen kielen asiantuntijat tässä sanovatkin, ilmiö on normaali eikä uusi. Yleensäkin kaikenlaiset kieli-ilmiöt, niin murteelliset kuin muista kielistä peräisin olevatkin, ovat vanhoja elleivät ole peräisin englannista, mikä on kohtuullisen uusi ilmiö. --85.76.42.196 12. elokuuta 2015 kello 21.31 (EEST)

Paras grillimakkara Suomessa?[muokkaa]

Isäni haluaisi viedä siskonsa mökille jotain hyvää grillimakkaraa jota saa Suomessa ruokakaupoista. Mikä olisi paras vaihtoehto? JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 10.21 (EEST)

Sinisen Lenkin kevytversio kylmänä ja lämmin olut maukkaan aterian kera. Jos haluaa herkutella, niin makkarat mikroon ja lisää sopivasti oluen määrää. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 15.44 (EEST)

Presidenttien lempinimet[muokkaa]

Jos Urho Kekkonen oli Urkki, Mauno Koivisto on Manu, Martti Ahtisaari on Mara ja Sauli Niinistö on Sape tai Sale, niin mikä on Tarja Halosen lempinimi? Tare?

Ja oliko presidenteillä ennen Kekkosta mitään lempinimiä? Lauri Kristian Relander oli Reissu-Lasse, mutta se johtuu hänen tavastaan vierailla ulkomailla, ei hänestä itsestään. Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Marski, mutta se tulee hänen sotilasarvostaan (tai teknisesti ottaen arvonimestään, koska marsalkka ei ole Suomessa aktiivinen sotilasarvo), ei hänen omasta nimestään. Muiden presidenttien lempinimiä en edes tiedä. JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.04 (EEST)

Entisten presidenttien lempinimistä erityisen tunnettu myös Ukko-Pekka (Svinhufvud). Halosella ei käsittääkseni tällaista mediassa erityisen usein kuultua lempinimeä ole (ellei presidenttiyden alkuaikojen pilkkanimeä "Muumimamma" lasketa), mutta nettikeskustelujen ihmeellisessä maailmassa hänelle kehitetty vaikka mitä nimiä, muun muassa Tartsa ja Haloska. On tuota Tareakin nähtävästi käytetty, itselleni entuudestaan täysin vieras lempinimi. --Nironen (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.34 (EEST)
Ukko-Pekkaan vielä palatakseni, täällä nähtävästi myös täsmennyssivu Ukko-Pekka. --Nironen (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.37 (EEST)
Ahtisaaresta käytettiin (hänen nimikirjaintensa mukaan) myös pilkkaavaa nimitystä "MOKA", ainakin hänen presidentinkautensa lopulla. Sape-nimeen en ole törmännyt. Tuolla noita on listattu, tosin lista saattaa hyvinkin olla puutteellinen enkä osaa sanoa lähteiden luotettavuudesta. --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 13.49 (EEST)
Minua taas kiinnostaisivat entisten presidenttien ja muiden historian henkilöiden puhuttelunimet, joita ei enää juuri tiedetä. Oletukseni on, että Paasikiveä kutsuivat läheiset Kustiksi, ja kaiketi luin jostain, että Ståhlbergin kutsumanimi oli John. Svinhufvudia ilmeisesti kutsuttiin ainakin poikana Pekaksi, mistä saattaa juontua myös kunnianimi "Ukko-Pekka". Mannerheimin eniten käyttämä etunimi taisi olla Gustaf. Kallion artikkelissa jo mainitaan useampia nimiä. Esimerkiksi Relanderin molemmat etunimet mainitaan nykyään historiankirjoituksessa melkein poikkeuksetta, mutta on epäselvää, mitä niistä käytettiin arjessa. Oliko hän Lauri vai Lasse, kukapa tietää. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 16.25 (EEST)

kielellinen kysymys[muokkaa]

Mitä tarkoitetaan sanalla "alun" lauseyhteydessä "heitä lienee ollut v. 1980 alun toista tuhatta henkeä"? Jos tämä on opetettu koulussa, minulta se on mennyt ohi tai olen jo unohtanut. Olen kyllä törmännyt vastaaviin myös aiemmin. --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 13.37 (EEST)

Se tarkoittaa ”hieman yli”. Kielitoimiston sanakirja: ”Alun [= hiukan] toista viikkoa. Alun kolmatta sataa hieman yli kaksisataa.” –Kooma (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 13.54 (EEST)
Ok, kiitos. --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 14.36 (EEST)

Yhdysvaltain presidenteistä[muokkaa]

Onko Yhdysvaltain presidenteillä ollut intiaanitaustaisia sukujuuria? --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 14.58 (EEST)

Muistelisin epäselvästi, että Obaman äidin puoleltakin löytyisi, mutta en ole varma. --Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.31 (EEST)
Ei kelpaisi artikkeliin lähteeksi, mutta tässä jotain keskustelua aiheesta:[6] --Otrfan (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.32 (EEST)
Tämä se oli: en:Family_of_Barack_Obama#Maternal_relations lainaa tarinaa Obaman omista muistelmista mutta kertoo samalla (ilman lähdettä) että todenperäisyyttä ei ole osoitettu.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.48 (EEST)
Ainakin yhdellä varapresidentillä on ollut (en:Charles Curtis). --Jmk (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.35 (EEST)

Tässä on myös hieman lähteetöntä tietoa Calvin Coolidgesta. --188.67.17.35 15. elokuuta 2015 kello 15.31 (EEST)

Euroopan monarkioista kysymys[muokkaa]

Artikkelista Elisabet II:

" Tähän käytäntöön viitattaessa puhutaan usein kirjoittamattomasta perustuslaista (sillä virallista perustuslakia ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole), jonka mukaan hallinnon katsotaan toimivan. Joka tapauksessa Elisabet joka viikko perehtyy hallituksensa asiakirjoihin sekä tapaa pääministeriään ja diplomaatteja säännöllisesti."

Tapaavatko muutkin Euroopan kuningaskuntien monarkit pääministeriään ja diplomaatteja säännöllisesti vai eivät? Jaalei (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 10.25 (EEST)

Intercity peruuttaa[muokkaa]

Katselin Tampereen rautatieasemalla Helsinkiin lähtevää intercityjunaa. Veturi oli junan peräpäässä. Kuljettajaa en tosin hytissä nähnyt. Ohjataanko junaa lähes sokkona (veturissa ei ulokkeita) vai onko olemassa joku muu tapa saada kuljettajalle näkyvyys eteenpäin? 88.114.160.62 28. elokuuta 2015 kello 23.19 (EEST)

Olisiko ollut ohjausvaunullinen juna? --MiPe (wikinät) 28. elokuuta 2015 kello 23.26 (EEST)

Kasetti-aiheinen kysymys[muokkaa]

Minulla on äänikirja, joka on digitoitu jonkinlaisilta kaseteilta. Yhdellä kasetilla on ollut kuusi kahden tunnin raitaa. Mahtaako kukaan tietää millaisesta kasetista on kyse? --87.95.105.211 29. elokuuta 2015 kello 10.50 (EEST)

Mistä tiedetään ettei kyseessä ole 6 kuudesta kahden tunnin kasetista joista kukin on yksi raita? --Zache (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 13.02 (EEST)
Jos tosiaan yhdellä kasetilla on ollut kuusi noin pitkää raitaa, niin ainoa sopiva formaatti jonka löysin on en:8 mm video format#PCM Multi Audio. --Otrfan (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 16.16 (EEST)

Ihminen vs. eläin pitkällä matkalla?[muokkaa]

Kaikkihan tietävät, että esim. monet kissapedot ovat paljon ihmistä nopeampia juoksijoita lyhyillä matkoilla, mutta miten käy eläinten ja ihmisen välisessä juoksukilpailussa, jos valitaan pitkä matka (esim. 10 km tai marathon tai jokin ultrajouksumatka)? Voitaako ihminen tuolloin kaikki eläimet vai löytyykö joku eläin, joka voittaisi ihmisen tuollaisessa pitkän matkan juoksukilpailussa?--LCHawk (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.17 (EEST)

Muistan lukeneeni tästä aiheesta jostain ihmisen evoluutiota käsittelevästä kirjata, mutta en muista enää mistä (ks. Luokka:Kirjat ihmisen evoluutiosta uusimmasta päästä). Muistelisin että jo joku ihmisen edeltäjälaji (tai viimeistään ihminen itse, en muista varmasti) löysi ekologisen lokeronsa (tai oikeammin tietysti erään niistä) siitä, että juoksemalla tarpeeksi kauan (ja älykkäästi) uuvutti saaliseläimiä uuvuksiin. Lisäksi tätä samaa on taidettu tarkastella jossain Eläinkunnan ennätykset tyyppisessä televisio-ohjelmassa, mutta en muista, mikä oli lopputulos. Ehkä kuitenkaan ihminen ei ole ainoa laji, jolla on ollut tämä lokero.--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.38 (EEST)
Maratonilla ihminen ei välttämättä vielä voittaisi, mutta ultrajuoksumatkoilla kyllä. Todennäköisesti mikään eläin ei selviäisi ultrajuoksusta. Walesissa on muuten järjestetty vuodesta 1980 Man Versus Horse Marathon -tapahtumaa, jossa kilpailee 22 mailin matkalla (n. 35 km) satoja ihmisiä ja ratsastajan ohjaamia hevosia. Sen voitti ensimmäisen kerran ihminen 2004. Eli siis mitä pidempään juoksumatkaan mennään sitä todennäköisemmin ihmisestä tulee voittaja. Sinänsä vaikea arvioitava, koska ihminen on varmasti ainoa eläin, joka lähtee vapaaehtoisesti juoksemaan maratonia. --PtG (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.51 (EEST)
Iditarodin ennätys rekikoirilla on n. 8 päivää 13 tuntia. Vähän lyhyemmällä 1000 mailin matkalla ihmisillä on ennätys n. 10 päivää 10 tuntia[7] ja koirat juoksevat reki perässä lumihangessa. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 10.06 (EEST)
Kuinkas pitkään koira tai susi ravaisi? --Pitke (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 13.00 (EEST)
Eks tässä ole kyse lähinnä ihmisen erityisen kehittyneestä kyvystä lämmönsääntelyyn lämpimässä ilmanalassa? Mitä viileämpään mennään sitä huonommin ihminen pärjää suhteessa eläimiin. Tarpeeksi lämpimään kun laitetaan ihminen ja turkillinen nisäkäs niin ihminen pärjää aina vaan paremmin. Gopase+f (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 13.38 (EEST)