Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Question from Italian Wikipedia[muokkaa wikitekstiä]

Tämä kysymys on siirretty tänne keskustelusivulta Keskustelu:Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, johon se ei kuulu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

Hi all, I'm working on the biography of the late italian general Armando Tallarigo (1864-1952), which was awarded the First Class Commander Cross of the Order of the White Rose of Finland in 1927. Alas, I could not find any motivation whatsoever for this honour, since he had never any relationship with Finland. I tried to ask to the Order, but they told me they cannot disclose the motivations (they hide information to a wikipedian!!). Has anyone any suggestions about: a) the general motivations for bestowing this honour in that historical period; b) a way to find out the motivations to concede this to an Italian general? Thanks a lot in advance.--Ferdinando Scala (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 11.18 (EEST)

Do You mean this person it:Armando_Tallarigo ? --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2016 kello 16.36 (EEST)

Galaksien törmäyksen vaikutukset[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tulee varmuudella tapahtumaan kun Linnunrata ja Andromeda pitkän ajan kuluttua törmäävät toisiinsa ja yhdistyvät yhdeksi isoksi jättigalaksiksi? Voiko esimerkiksi jotkut galaksien tähdistä tai planeetoista kirjaimellisesti törmätä toisiinsa tai imeytyä galaksien keskustoissa oleviin mustiin aukkoihin? Entä mitä auringolle tapahtuisi?--62.80.158.180 15. lokakuuta 2016 kello 16.57 (EEST)

Ei törmää, kaikki menee niin kuin ennenkin. --raid5 (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 02.25 (EEST)

Galaksien törmäykset ovat varsin yleisiä, koska galaksit ovat varsin lähellä toisiaan. Sensijaan tähdet ovat suunnattoman kaukana toisistaan eli galaksien törmätessä tähdet eivät törmää toisiinsa. Sensijaan tähtienvälisen aineen pilvet törmäilevät toisiinsa ja tähtien liikeradat muuttuvat. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 11.29 (EET)

en:Blockhouse suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tälle termille olemassa jotain suomenkielistä vastinetta? Kyseessä on siis eräänlainen pieni linnoitusrakennus.-Henswick (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 00.00 (EEST)

En ole asiantuntija mutta googlauksen perusteella on käytetty ainakin seuraavia ilmaisuja: linnoitusrakennus, linnake, ampumarei'illä varustettu pieni hirsitalo, tukikohta. Lisäksi täällä on artikkeli kenttälinnoitus vaikkakaan ei taida olla ihan sama asia. Lieneekö olemassa edes täsmällistä suomennosta. --85.76.13.238 16. lokakuuta 2016 kello 00.24 (EEST)

Asukasluvultaan isoin kaupunki, jossa ei ole metroa?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on asukasluvuiltaan isoin kaupunki, jossa ei ole metroa, jos mukaan lasketaan vain ne valtiot, joista metro ylipäätään löytyy?--LCHawk (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 13.11 (EEST)

Onkohan täällä sallittua irvailla? No pannaan haisemaan. Se on tietysti Espoo. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 23.59 (EEST)
Kun maailmalla kaikki on suurempaa, niin räiskin villejä arvauksia: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Underground_rapid_transit_in_China vs. https://en.wikipedia.org/wiki/Metropolitan_regions_of_China Jos jaksaa kaivella ja googlata, niin tätä voi tutkia, mutta toki runsaasti suuria kaupunkeja on myös esimerkiksi Intiassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 19.57 (EEST)
Pitäisi kenties aluksi määritellä kaupunki, koska useat suuret asutuskeskukset jakautuvat useisiin hallinnollisiin alueisiin, jolloin väkiluvun arvionti voi olla vaikeaa. Myös metron ja kenties myös valtion määrittelemiseen saattaa ilmetä tarvetta. --87.93.16.96 17. lokakuuta 2016 kello 20.59 (EEST)

Berg-sukunimien suomentaminen[muokkaa wikitekstiä]

Berg tarkoittaa vuorta ja sukunimisuomennoksissa sukunimi Berg onkin suomennettu muotoon Vuori. Samoin valtaosa Berg-sukunimistä (Holmberg=Saarivuori, Lundberg=Lehtovuori, Ståhlberg=Teräsvuori, Bergström=Vuorivirta jne.) Mutta osassa suomennoksia se on virheellisesti muodossa Vaara. (Malmberg=Malmivaara, Nyberg=Nuorivaara, Jernberg=Rautavaara) Miksi Berg on joissakin sukunimissä suomennettu Vaaraksi, vaikkei sitä tarkoitakaan?--85.76.40.0 17. lokakuuta 2016 kello 23.38 (EEST)

Asiasta en mitään tiedä, mutta voisin kuvitella ettei sanatarkka käännös ollut ainoa eikä tärkein prioriteetti nimien otossa, vaan esteettinen sointuvuus eli nimen ns. kauneus. –Kotivalo (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 23.52 (EEST)
Ei se mikään virhe ole. Onhan vaara eräänlainen vuori. Metsäinen berg voidaan hyvinkin suomentaa vaara. --Jmk (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 06.57 (EEST)
Kun tutustuu nimenmuutoksiin, sieltä näkee, mitä on pidetty tärkeänä: Kukkonen > Renqvist > Reenpää, eli alkuperäinen nimi ei ole enää kelvannut, eikä ole käännetty sanojen merkityksiä vaan on haettu jotain muuta. Berg on myös 'kallio', kuten kysyjä varmasti tietää. Lisää nimenmuutoksia täällä. --Abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 09.05 (EEST)
Vuoren ja vaaran ohella Berg voidaan suomentaa myös kallioksi, vrt. Samuli Kustaa Berg, Samoin voisi kuvitella että esimerkiksi sellainen sukunimi kuin Raekallio (ja wikipedia-artikkelin mukaan ainakin joku hagelberg onkin suomentanut nimensä näin) voisi olla suomennos nimestä Hagelberg tai sukunimi Merikallio sukunimestä Sjöberg (joskin wikipediassa esitellyt Merikalliot näyttävätkin olleen Hellmaneja, eli onkin otettu vain väljemmin samaa aihepiiriä oleva nimi) jne. Kirjallisuudesta luultavasti löytyisi tietoja nimen loppuosan "berg" suomentamisesta myös loppuosaksi "kallio". Itse asiassa sanalle berg yleisnimenä vuori tai kallio ovat kai aivan yhtä oikeita suomennoksia asiayhteydestä riippuen eikä vaarakaan ehkä ole mahdoton. (Tätä voisi tutkia, jos vertaisi esim. nimen Jällivaara maasto-olosuhteita samanlaisiin paikkoihinb sellaisissa osissa ruotsia, missä ei ole puhuttu suome, tai esimerksi mitä nimen loppuosia ruotsin suomalaismetsissä on esiintynytr toisaalta suomeksi ja toisaalta ruotsiksi.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 17.44 (EEST)
Ei suoranaisesti vastaa kysymykseen, mutta ennen kuin kirjakauppias Bergh (myöh. Wuori) suomensi nimensä, oli värssy: "'Järki, järki!' sanoi Pärki kun päätä särki." --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 16.51 (EET)

Bachin mollipreludeista ja -fuugista[muokkaa wikitekstiä]

Olen musiikki-ihminen ja harrastan musiikkia (bassokitaran soitto, muisiikin teoria nyt päällimmäisinä). Pianoa en soita, mutta kuuntelen kyllä paljon piano- ja cembalomusiikkia. Kysymyseni koskevat Bachin preludi- ja fuugakokoelmien mollifuugia.
1. Olen oppinut, että Bachin mollissa soitettavista fuugista ykköskirjassa kaikki päättyisivät duurisointuun (ts. Picardin terssiin). Kakkoskirjassa taas vain yksi päättyisi mollisointuun ja se olisi c-mollifuuga (BWV871). Loput kakkoskirjan mollifuugista päättyisivät joko Picardin terssiin (esim. dis-molli, a-molli ja b-molli) taikka kahteen tai kolmeen päällekkäiseen toonikasäveleen (esim. fis-molli ja gis-molli). Olen vertaillut eri soiitajien soittamina näitä fuugia ja edellä mainitulla tavalla soittavat muun muassa Kenneth Gilbert, Vladimir Ashkenazy ja Claudio Colombo (voitte kuunnella esim. Spotifysta tai YouTubesta).
2. Kuitenkin, kun olen vertaillut näitä eri soittajia, esimerkiksi Glenn Gould, Friedrich Gulda ja Sviatoslav Richter soittavat loppuihin soinnut eri tavalla. C-mollifuuga 2-kirjasta lopeteaan Picardin terssiin, vaikka olen oppinut, että se on se ainoa, jonka kuuluu loppua mollisointuun (ilman Picardin terssiä). Sen sijaan mollisointu soitetaan 1-kirjan gis-mollifuugan ja 2-kirjan a-mollifuugan loppuun, vaikka niissä pitäisi olla Picardin terssi.
Kumpi näistä on oikea tapa? (Koska luulen, että sen ykköskirjan gis-mollifuugan "Picardittomuus" johtuu siitä, että kun alunperin fuuga oli g-mollissa, niin kun Bach transponoi sen g-mollista gis-molliin, niin hänen on pitänyt muuttaa tilapäisiä etumerkkejä ja häneltä on saattanut vahingossa unohtua viimeisessä soinnussa (G-duurisointu, G-H-D) palautusmerkin muuttaminen ylennykseksi (H -> His), jolloin ei loppuun ollut tullut tarkoitettua Gis-duurisointua (Gis-His-Dis), vaan on jäänyt vahingossa gis-mollisointu (Gis-H-Dis), mutta tämä vain spekulaatioita.)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. lokakuuta 2016 kello 19.45 (EEST)

Nähdäkseni ensinäkin nuotistoa pitää tulkita itse, ja toisekseen siitä luettu teos pitää tulkita omalla tavalla. Mikä sopii omaan korvaan, tai tilanteeseen. Olet ehkä lukenut imspl/Petrucci -palvelusta Bachin käsinkirjoittaman nuotin, mutta todennäköisemmin jonkun sovittajan ja toimittajan muokkaamaa. Eli rohkeasti kokeilemaan. --(λ (?) (!)) 23. lokakuuta 2016 kello 18.35 (EEST)
Arvostetuin ja luotettavin Bachin teosten nuottilaitos on Bärenreiterin Neue Bach-Ausgabe. Netistä voi sen tilata tai mennä tutustumaan Sibelius-Akatemian kirjastoon Musiikkitaloon. NBA:han liittyvät myös laajat kommentaarit, joissa analysoidaan eri lähteiden eroavaisuuksia. -Ochs (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 23.26 (EEST)

"Debug stack trace" suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

"Debug stack trace" - Miten tämä pitäisi suomentaa? Vianjäljityksen pinojäljitys?

--178.55.95.176 20. lokakuuta 2016 kello 15.19 (EEST)

Pinovedosta (stack trace) olen nähnyt joskus käytettävän [1] --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 15.26 (EEST)
Tampereen yliopiston Ohjelmoinnin tekniikan -kurssin monisteissa näyttäisi lukevan kutsujälki (stack trace) pdf. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 16.55 (EEST)
Ei näitä kukaan oikeasti suomenna. (don't talk secrets) (don't talk) 22. marraskuuta 2016 kello 12.29 (EET)

Mikä masurkka?[muokkaa wikitekstiä]

[2] Katsoin linkin videon ja kuuntelin huolella gramofonista soivan kappaleen ja tunnistin, että se on masurkka. Masurkka oli hieno, mutten kerta kaikkiaan saa mieleeni masurkan nimeä. Nyt kysyisinkin vähän vanhemmilta käyttäjiltä, mikä tuo videon masurkka on nimeltänsä?--85.76.37.34 21. lokakuuta 2016 kello 13.11 (EEST)

Sais olla tosiaan joku wanhempi käyttäjä tai todellinen asianharrastaja. Mutta villi veikkaus on Amerikan-versio jostain skandinaavisesta. Saispas selvää tuosta levymerkistä ees mutta ei pysäytyskuvakaan nyt taida auttaa, kun on 78 RPM. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 14.13 (EEST)

Talitintit tehtaassa[muokkaa wikitekstiä]

Kysynpähän täältäkin, että olisiko ideoita miten tehdashalleihin eksyneet talitintit saisi kiinni ja ulos? Niitä on ollut lentelemässä siellä toista kuukautta. Määrästä ei ole tietoa, mutta enimmillään näkyi neljä kerralla. Sittemmin yksi on ainakin kuollut ja yksi onnistui lentämään ulos avatusta ovesta. En tiedä onko niillä joku reitti, mistä lentävät sisään ja ulos, mutta aikaisempina vuosina ei sinne ole eksynyt kuin yksi lintu kerrallaan. Ja tiedetään, että rauhoitetun eläimen siirtämiseen tarvitaan ELY-keskuksen lupa, mutta jos nyt joku ensin keksisi, että miten ne saisi siirrettyä. --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 16.59 (EEST)

Tiaisten suhteen on niin, että metsien nopea hävittäminen on johtanut niiden keskittymiseen asutuskeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Hömötiaisesta on tullut parissa vuodessa jopa uhanalainen, vaikka tuntuu vaikealta uskoa. Yritän vastata kysymykseen. Ruokintapaikkoja sopivan sanotaan alle 5km etäisyydelle tehtaalta. Tsekattava mikä tinttejä tehtaassa kiinnostaa, epäilen ravintoa. Siis niille sopivan ravinnon poisto hallista, mutta mihis ne pistät en voi sanoa kunnen ole tehtaalla käynyt. Voi ne hakea lämpöäkin, mutta paha on panna kaikkia tuuletusluukkuja kiinni työsuojelullisista syistä. Sanalla sanoen: Yhteys työsuojelupiirin ja luonnonsuojelupiirin, ne löytänevät yhdessä ratkaisut. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 20.08 (EEST)
Eiköhän ne ole ihan itse sinne suunnistaneet. Ovat fiksumpia kuin luuletkaan. Tarkkaileppa seuraavankerran kattoa kohti kun käyt suuremmassa marketissa. Mutta ehkä voit antaa niille eston, varmaan rauhottuvat... --(λ (?) (!)) 2. marraskuuta 2016 kello 02.09 (EET)
Viittaatko tällä ylläpitäjän toteuttamaan tietyn käyttäjän muokkausoikeuksien poistoon väliaikaisesti tai ikuisesti? --raid5 (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 11.21 (EET)
Eivät nuo kuolleet kovin fiksuilta vaikuttaneet. Ja mitä Höyhensin mainitsemiin ruokintapaikkoihin tulee, niin eiköhän viiden kilometrin säteellä muutama sata lintulautaa löydy. --Otrfan (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 18.59 (EET)
Lentävätkö linnut sisälle tehdashallin isoista nosto-ovista? Jos hallista sammuttaa valot ja avaa ison oven josta tulee päivänvaloa, lentää lintu kyllä jossain vaiheessa ulos. Korkeasta tehdashallista talitiaisen pyydystäminen on aika hankalaa. Lintuverkot pitäisi saada ylös tai sitten maahan "lintukatiska" johon ruokaa. Paikallinen rengastaja voisi ehkä tulla pyydystämään linnut, mutta edellä kuvatuilla tavoilla pyydystämiseen voi mennä aikaa. Kannattaa kysyä Pohjois-Karjalan lintutieteelliseltä yhdistykseltä. –Makele-90 (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijät[muokkaa wikitekstiä]

Oliko Pentti Siimes viimeinen elossa ollut alkuperäisen Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijä vai onko vielä joku pienessä sivuosassa ollut näyttelijä elossa?--85.134.113.52 31. lokakuuta 2016 kello 08.02 (EET)

Tässähän sitä näyttelijälistaa on. Eino Lehtonen, Taneli Rinne, Matti Kuusla, Anja Hatakka? --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 08.06 (EET)
Eino Lehtonen on ilmeisesti kuollut vuonna 2010 [3] --85.134.113.52 22. marraskuuta 2016 kello 09.40 (EET)
Voisiko joku kertoa mikä on tuo hänen kuolinpäivänsä hautakivessä?--85.134.113.52 22. marraskuuta 2016 kello 13.00 (EET)
Se on 9. joulukuuta 2010--62.80.158.180 23. marraskuuta 2016 kello 16.34 (EET)

Yhtälö cos(x)=0[muokkaa wikitekstiä]

Erään kirjan mukaan ko. yhtälön ratkaisu radiaaneja käytettäessä olisi π/2+n*2π, jossa n on kokonaisluku. Eikö ratkaisu ole kuitenkin π/2+nπ?  –Kommentin jätti 84.251.112.219 (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 14.05‎

Ensimmäinen on oikea ratkaisu, jos eteen kirjoittaa ±. Toinen on oikea ratkaisu, suoraan.--J Hokkanen (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 17.40 (EET)

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen[muokkaa wikitekstiä]

Tämähän nähdään vuorokauden päästä, mutta en löytänyt vastausta artikkelista Yhdysvaltain ensimmäinen nainen enkä sen en-iw:stä, eli jos presidentti olisi nainen (niin kuin on ollut jo mm. suomessa), niin mikä olisi silloin puolison titteli ja asema? (En nyt vielä googlannutkaan.) --Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 20.45 (EET)

Telkusta tais tulla joku ohjelma hiljattain vai luinko jostain, en muista. No, Bill Clinton on ollut presidentin virassa kaksi kautta ja entiset presidentit ovat edelleen presidenttejä riippumatta siitä, missä asemassa heidän vaimonsa ovat. Joten ilmeisesti rapakon takana on puhuttelu vielä hakusessa. Ongelmia tulee tietysti vain, jos molemmat Clintonit ovat läsnä tai puheenaiheena. Ehkä olisi presidentti Clinton ja entinen preidentti Clinton. Jos Hillary olisi pysynyt Rodhamina, mitään ongelmaa ei olisi.--Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.02 (EET)
Aihetta käsiteltiin pari päivää sitten lukemassani Ylen Johanna Nummisen artikkelissa Melania vastaan Bill – Kisa Valkoisen talon emännyydestä kovenee (julkaistu 9. lokakuuta 2016), ja siinä todettiin tilanteesta, jossa Bill Clintonista tulisi presidentin puoliso: ”Jo se, käytettäisiinkö hänestä first lady -nimityksen sijaan titteliä first husband, first gentleman vai first spouse on herättänyt amerikkalaismediassa hämmennystä.” –Ejs-80 8. marraskuuta 2016 kello 21.06 (EET)
Luettelo Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista -artikkelissa mainitaan First Gentleman.--MAQuire (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.11 (EET)
Löysin tämän [4].--Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.15 (EET)
Muistelin lukeneeni jonkun melko hyvän jutun tuosta aiheesta, joten etsin aluksi Ylen sivuilta. Kyseinen juttu löytyikin Iltalehden sivuilta: Ensimmäinen mies? Herra Presidentti? Miksi kutsua Billiä, jos Hillary voittaa?. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 8. marraskuuta 2016 kello 21.23 (EET)
Eikö kukaan ole vielä ehdottanut sukupuolineutraalia nimitystä Ensimmäinen henkilö? Bill Clintonille sopisi hyvin myös Presidenttipuoliso (vrt. Prinssipuoliso). --Risukarhi (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.49 (EET)
Mitään ongelmaa ei nyt kuitenkaan ilmaantunut, joten tässä on nyt ainakin neljä vuotta aikaa pohtia tätä kysymystä. --194.111.70.137 9. marraskuuta 2016 kello 15.09 (EET)

Kari Suomalaisen kolmonen[muokkaa wikitekstiä]

Löytyisikö jotain lehtihaastattelua tai elämäkertaa, jossa vahvistettaisiin se lukemakseni muistelemani trivaliteetti, että pilapiirtäjä Kari Suomalainen olisi kertonut saaneensa kansakoulussa aikanaan (matematiikasta?) päättöarvosanaksi kolmosen siihen aikaan, kun 3 ja 4 olivat molemmat käytössä hylättyinä arvosanoina? Kolmonen oli vain opettajan keino nöyryyttää Karia. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 15.16 (EET)

https://books.google.fi/books?id=J3fYBAAAQBAJ&pg=PT38&lpg=PT38&dq=kari+suomalainen+arvosana+matematiikka&source=bl&ots=cAMIyxyWF8&sig=d4f0y_fEXwXCw_Xx26hIPogwbMA&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwidqPKgxcHQAhWEPRQKHUmGD3UQ6AEILTAC#v=onepage&q=kari%20suomalainen%20arvosana%20matematiikka&f=false tuolla on ainakin jonkinlainen maininta. --Zunter (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 15.54 (EET)

Onko olemassa ruoka-aineita, joille ihminen ei voi olla allerginen?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa ruoka-aineita, joille ihminen ei voi olla allerginen (siis lääketieteellisessä mielessä)? --LCHawk (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Lopulta ainoastaan määrä ratkaisee. --raid5 (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 22.22 (EET)
Ei taida olla. Onko kysymyksen takana uteliaisuus vai konkreettinen tilanne? --85.76.101.95 22. marraskuuta 2016 kello 23.33 (EET)
Ihan uteliaisuus, kun tuntu, että mitä kummallisimpia allergioita löytyy.--LCHawk (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 22.47 (EET)

Adblock[muokkaa wikitekstiä]

Mitä mahtaa tarkoittaa "Adblock voi lukea ja muokata kaikkia tietojasi käyttämissäsi verkkosivustoissa."  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 17.40

Yleisluontoinen varoitus. Jotta se adblock (tai muu vastaava) ylipäätänsä voisi toimia niin sen täytyy lukea ja muokata (yleensä piilottamalla mainos) sivun koodia/dataa/sisältöä. --Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 21.27 (EET)
Eli se ei liity mitenkään vakoiluun?  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu)
Ei välttämättä. Samanlainen varoitus tulee monille muillekin selainlaajennuksille, esim. UBlock. --Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 22.19 (EET)
Hei, kiitos vastauksista.  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu)

Juha Sipilä[muokkaa wikitekstiä]

Miksei Juha Sipilää käsittelevässä artikkelissa mainita Terrafame-kohusta mitään? --37.33.73.79 1. joulukuuta 2016 kello 13.39 (EET)

Koska kukaan ei ole siitä kirjoittanut luotettavien lähteiden pohjalta. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 13.42 (EET)
No nyt on. --Höyhens (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Samsung 1200mm/4ft 19w Ultra Efficient LED G13 Replacement Tube Light 4000K[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin tuossa lampunvaihdon yhteydessä että loisteputkivalaisimen kuristin käy turhan kuumana ja kävin tutkiskelemaan että millä asian korjaisi. Uudet elektroniset kuristimet olisi yksi vaihtoehto mutta huomasin tuollaisia otsikon mukaisia tuotteita ebayssä kohtuuhintaan (34e 4kpl toimitettuna).

Tietääkö joku sanoa että toimiiko tuollainen ledi-putki ihan suoraan verkkovirralla valaisimen alkuperäiset kuristin ja sytytin ohittaen? Jos kyllä niin onko tämä ihan ok tapa asentaa se? Tukesilla [5] oli jotain ohjeistusta retro-fit ledeistä ja siinä puhuttiin loistehosta ja yliaaltovirrasta joten multa loppui ymmärrys kesken. Ilmeisesti pointtina oli että lediputki voi aiheuttaa ongelmia jos se vaihdetaan loisteputken tilalle vanhan valaisimen rakennetta muuttamatta. --91.154.11.135 10. joulukuuta 2016 kello 05.32 (EET)

90 % väestöstä turhia?[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

10 % yhteiskunnan väestöstä muodostavat älykkäät teknokraatit, jotka ovat tarpeellisia tai oikeastaan välttämättömiä, jotta tehtaat pyörivät ja kehitetään uusia ja parempia tekniikoita. Sen sijaan 90 % väestöstä on turhaa ylijäämäsakkia, joille täytyy keksimällä keksiä kaikenlaisia turhia työpaikkoja, sillä he eivät ole riittävän älykkäitä eivätkä teknisesti osaavia. Teknokraatit siis muodostavat yhteiskunnan välttämättömän kerroksen (lähinnä miehiä) ja loput ovat hyödytöntä porukkaa, jotka tanssivat, laulavat tai laittavat ja tarjoilevat ruokaa ihmisille jotka osaavat itsekin kaataa murot kuppiin ja maitoa päälle (teknokraattien laatimien ohjeiden mukaan). Onko siis yllätys, että entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Kiinan johtavat kommunistit ovat järjestään insinöörejä? Ja miten tuon 90 %:n ylijäämäsakin hyödyllisyys yhteiskunnalle perustellaan? Tarvitsevatko herrat narreja vai onko näiden kuhnureiden tehtävä vain tuottaa lapsia, joista voi tulla välttämättömään kerrokseen kuuluvia teknokraatteja? Mitään muuta arvokasta kuin lapsia he eivät kai kykene elämänsä aikana tuottamaan. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 23.36 (EET)

Kuulostaa nyt tosi paljon Mikael Jungnerin pohdinnoilta. Pitäisiköhän sinun tarkistaa ajatuksesi? Iivarius (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 00.09 (EET)
Olet pitkälti oikeassa. Tosin kannattaa ottaa huomiooon, että nämä teknokraatit tarvitsevat jonkin verran erilaisia arkea helpottavia palveluita sekä vapaa-ajan viihdettä. Nämä parantavat teknokraattien elämänlaatua ja mahdollistavat sen, että he voivat käyttää aikansa johonkin tuottavampaan. Jos teknokraatti ostaa vaikkapa siivouspalvelua, se säästää hänen aikaansa ja hän voi käyttää sen tehokkaasti siihen, mikä on hänen tuottavuudensa kannalta parempaa.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.37 (EET)
Pistin keskustelun kiinni tarpeettomana. Hartz löytänee eugeniikkapohdinnoillensa jonkun muun sivuston kuin Wikipedian. --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.42 (EET)

Miten löytää asunto tietyn julkisen liikenteen yhteyden varrelta?[muokkaa wikitekstiä]

Eli ongelma on tämä: olen muuttamassa töiden perässä Helsinkiin ja en juurikaan tunne Helsinkiä keskusta-aluetta lukuunottamatta. Tiedän, että työpaikkani sijaitsee tietyn raitiovaunulinjan varrella (käytin tätä käydessäni haastattelussa ja vaikutti kätevältä tavalta kulkea töihin). Pystynkö jostain etsimään vuokra-asuntoja niin, että saisin mukaan vain asunnot, jotka sijaitsevat tietyn etäisyyden (esim. 1 km) päässä tämän kyseisen linjan pysäkeistä riippumatta siitä, mitä kaupunginosaa tms. ne ovat?--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.44 (EET)

En tiedä sellaista palvelua, vaikka kätevähän se olisi. Toki missä tahansa vuokra-asuntopalvelussa on tiedossa kunkin tarjolla olevan asunnon sijainti (katuosoite), joten olisi vain tekniikasta kiinni linkittää se vaikkapa Reittioppaaseen. Ideaa jatkojalostaen: Linkityksen ei tarvitsisi olla sidottu tiettyyn raitiovaunulinjaan, vaan etsijä voisi syöttää kohdeosoitteen (työpaikka) ja palvelu rajaisi tarjonnan niihin asuntoihin, joista on tietyt kriteerit täyttävä Reittioppaan tuntema reitti kohteeseen. Esimerkiksi: "matka-aika enintään 25 min siten, että perillä ollaan välillä 8:30-9:00". Tekniikka sinänsä mahdollistaa kaikenlaista, kun vaan joku toteuttaa.
Kysyjän tämänhetkiseen ongelmaan voisi tarjota ratkaisuja: (1) Katso Helsingin karttapalvelusta, minkä postinumeroalueiden kautta raitiolinjasi kulkee, niitä ei varmaan ole kovin monta. Rajaa vuokra-asuntojen haku niihin postinumeroihin. (2) Mene vuokravälittäjän luokse ja selitä mitä olet hakemassa, niin välittäjä tekee työn (maksua vastaan). --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.53 (EET)
Jep, ja lisäksi kaikki muu data on saatavilla avoimena paitsi asunnot jotka ovat oikotien/vuokraoven tms. siiloissa. --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 15.01 (EET)
Joo, juuri tuo tekee ongelman, kun noita osoitteita ei saa mitenkään missään järkevässä muodossa, että voisi koodailla.--LCHawk (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 08.53 (EET)
Ei taida olla yksittäistä työkalua jolla saisi etsittyä asuntoa tietyn matkan päästä (aikana) Tuollaisia työkaluja kuitenkin löytyy kuin:
--Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.55 (EET)
Vuokraovessa on karttahaku, kartalla näkyy ratikkapysäkit ja lisäksi jokaisen asuntokohteen tiedoissa on etäisyydet pysäkkeihin. Ei aivan täsmällisesti sitä mitä haet, mutta. –Kooma (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 15.24 (EET)
Kiitos tuosta. Pitääkin katsella tuota. On vain työlästä käydä asunto asunnolta läpi.--LCHawk (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 08.53 (EET)

Vanhimmat suomalaiset (etu)nimet?[muokkaa wikitekstiä]

Mitkä etunimet ovat tiettävästi olleet Suomessa käytössä kaikkein varhaisimmassa vaiheessa? Otaksuisin että tähän ryhmäät kuuluisivat ainakin Ahti, Tarmo ynnä muut vastaavat. Entä onko nimiä, joita ei enää nykyään käytetä lainkaan? Joskus muistan myös kuulleeni että esim. Kuningas olisi ollut alun perin etunimi eikä arvonimi; mahdanko muistaa oikein? --80.223.178.236 21. joulukuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Oletettavasti suomalaisilla oli samanlaisia kaksiosaisia nimiä kuin germaaneilla (esin. Sig + frid). Sentyyppisistä sanoista kuin Kauka ja Mieli muodostettiin uusia nimiä (Kaukamieli, Mielikki). Ahti-tyyppisten nimien lisäksi oli ilmeisesti myös luontoon viittaavia nimiä (Hirvi, Susi, Honka, Tammi). Aiheesta on vähäsen artikkeleissa Suomalaiset nimet#Etunimet ja Suomen muinaisnimet. Tiede-lehden artikkeli vuodelta 2004[6]. --Thi (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 22.43 (EET)
Ai meillä on aiheesta jopa artikkelikin? Sattuipa mukavasti, en ollut osannut huomioida sellaisen mahdollisuutta lainkaan. Kiitoksia. --80.223.178.236 22. joulukuuta 2016 kello 12.19 (EET)
Tuostahan voi päätellä, että monet vanhat etunimet esiintyvät vielä sukuniminä tai sukunimien osina tai paikanniminä ja paikannimen osina samaan tapaan kuin niissä esiintyy nuorempia kristillisiä nimiäkin. Siltä osin tuo perinne on siis jossain muodossa jatkunut koko ajan.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 10.27 (EET)
Sivulla suomalaiset nimet kerrotaan sukunimien historiasta Suomessa ja sen perusteella olettaisin luontoaiheisten nimien olevan kansallisromanttista perua eikä suoraan vanhoista etunimistä peräisin. --176.93.78.21 23. joulukuuta 2016 kello 17.17 (EET)
Niin ne ovatkin, mutta tuossa muinaisnimet-artikkelissa esiintyy erisnimiä kuten Lempiä, Nousia, Tapo, Viljakka jne. Niitä esiintyy vielä nykyäänkin sukunimien ja paikannimien osana: Lempiäinen, Nousiainen, Taponen, Tapola, Viljakkala, Viljakainen. Tällaiset nimet ovat vanhoja, vanhempia kuin nuo luontonimet, joita alettiin ottaa vasta joskus runsaat sata vuotta sitten. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 17.25 (EET)
En osaa sanoa Kuninkaasta nimenä, mutta sana "kuningas" on meinannut alkujaan jokseenkin samaa kuin päällikkö, ja esimerkiksi kylällä on ollut oma kuningas. --87.95.19.207 23. joulukuuta 2016 kello 01.29 (EET)

Käytetäänkö ulostamisessa ja synnyttämisessä samoja lihaksia?[muokkaa wikitekstiä]

--37.136.40.166 31. joulukuuta 2016 kello 01.18 (EET)

Kyllä, sama lihas (musculus levator anii) aiheuttaa kaikenlaisen työntämisen sillä alueella. Tärkeintä synnytyksen aikana on kuitenkin kohdun supistuminen, ja myös vatsalihasten supistuminen työntää vauvaa ulospäin.  –Kommentin jätti 181.59.152.184 (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 03:01 (EET)

Uuttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa on kiinteä-nesteuutolla ja neste-kiinteäuutolla, vai ovatko ne sama asia?  –Kommentin jätti 181.59.152.184 (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 02:53 (EET)

Naisista?[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka naisen saa hurmattua? --Mahtipollari (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 01.02 (EET)

En tiedä ketä tarkoitat, mutta sanotaan että naiset rakastuvat renttuihin. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.08 (EET)
Niilo Yli-Vainio ainakin tiesi miten nainen kaadetaan. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Luulisin että yrittämättä konstailla. Kysymys kuuluu tietysti onko tarkoituksena hetken hurma vai pysyvämpi hurmaus. --Rantatunneli (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 18.25 (EET)
Joskus tämä auttaa: Ole oma itsesi. --Ville Siliämaa (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 23.39 (EET)

Suomen vanhin tunneli[muokkaa wikitekstiä]

Suomen vanhin maantietunneli on Färjsundissa (1980) ja rautatietunneli Pohjankurussa (1897). Onko Pohjankurussa Suomen vanhin tunneli? --Vnnen (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 14.01 (EET)

Mikä lasketaan maantietunneliksi? Helsingissä on ollut jo 60-luvulla Uudenmaankadun jatkeella tunneli. Tässä linkissä Resiinalehden artikkeli, jossa Helsingin sataman kallioleikkaukseen tehtyä tunnelia pidetään vanhimpana ratatunnelina.Vilkapi (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 18.54 (EET)
Jos kysyt vain Suomen vanhinta tunnelia, niin se ei ole Pohjankurussa. Tunneleita on esimerkiksi paljon vanhemmissa linnoituksissa ja kaivoksissa. –Makele-90 (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 19.24 (EET)
Onko tunneli aina ihmisen tekemä? Mitäs jos kallioon tai jääkauden aikaiseen jäätikköön syntyy ensin vähitellen jonkinlainen luola. Sitten luolan takaseinä rikkoutuu ja sieltäkin pääsee ulos. Onkos se tunneli? Jos ei, niin mikä se on? Luola, jossa on kaksi kulkuaukkoa? --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 16.58 (EET)
Toki luonnonvoimien tekemiä tunneleitakin kutsutaan tunneleiksi. Harjut ovat syntyneet, kun sulamisvesien mukanaan kuljettama aines kasautui jään reunalla tunneleihin ja rakoihin jään sisällä. [7] Sulamisvesi kaivaa pystysuoria tunneleita [8] Myös eläimet tunnetusti kaivavat tunneleita. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.23 (EET)

Timo Soinista[muokkaa wikitekstiä]

Onko Timo Soinilla ollut Perussuomalaisten puheenjohtajaa valittaessa vastaehdokkaita? --Peruspalikka (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 15.48 (EET)

Poisto[muokkaa wikitekstiä]

Tarkoituksena oli luoda tuttavasta hetken mielijohteesta oma wiki sivu. Yllätykseksi sivu jouti jollekin listalle joka oli joku vähemmän merkittävä sivu tms. Kieltämättä toimin vähin tiedoin ja hetken innostuksesta, miten tämä poistetaan ja voinko myöhemmin luoda uuden sivun tuttavasta hieman paremmin valmistuneena asiaan.  –Kommentin jätti Pituushyppy (keskustelu – muokkaukset)

Merkittävyyskeskustelun pohjalta ylläpitäjä joko säilyttää artikkelin tai poistaa sen. Jos keskustelusivulla ei päästä yhteisymmärrykseen niin sitten asia päätyy äänestykseen. Jos artikkeli poistetaan ilman äänestystä niin sen voi myöhemmin luoda uudestaan.. poistoäänestettyjen palauttaminen on hankalampaa. --Seeggesup? 9. tammikuuta 2017 kello 01.47 (EET)

Tietokoneongelma[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on Windows 10 ja usein kun kone on sammuttamisen jälkeen käynnistetty uudestaan niin usein on tullut ilmoitus että aloitusvalikko ja Cortana eivät toimi. Kirjautumalla ulos ja sisään yleensä korjaa sen mutta mistä se voi johtua?--85.134.113.52 9. tammikuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Tietääkseni tämän voi korjata kirjautumiskohdassa. Kun kirjautumisvalikko tulee esiin, käynnistä kone uudelleen kyseisen valikon välityksellä, ja koneen pitäisi toimia tavallisesti. Toiminut ainakin itselläni. --Hedelmätiski (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Virka-aika 16.15[muokkaa wikitekstiä]

Mikähän muuten mahtaa olla syynä siihen, että Suomessa perinteisesti valtion virastot menevät nukkumaan vartin yli neljän iltapäivällä? Onko taustalla jonkinlainen akateemisesta vartista lukemani historia, että kun Suurkirkon kello lyö neljän, hallintoalamaisilla on vielä hieman aikaa juosta virastoon papereittensa kera? --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 19.06 (EET)

Jimmy Wales oli väärässä[muokkaa wikitekstiä]

Minusta on outoa että Wikipediassa larpataan että projekti on toimiva. Projektin kulmakivenä oleva eventualismi on Jimmy Walesin kaunis unelma siitä että lopulta artikkelit korjaantuvat.

Tosiasia on ettei niin käy koskaan. Kökköä tuotetaan wikipediaan jo kaupallisessa mittakaavassa, ja varsinkin luontaistuote- ja ravintotuote-huijarit käyttävät Wikiluulopediaa keppihevosenaan.

Ai mistäkö tiedän? Olen korjannut satoja huuhaa-väitteitä kuuden vuoden aikana, ja samaan aikaa huuhaa-väitteiden määrä artikkeleissa on noin 300-kertaistunut.

Käytännön esimerkkitapaus? Omega-3 -rasvahappo on käytännössä ihmiselle välttämätön ravintoaine. Suomen Wikipedia on väittänyt 9 vuoden ajan väärin että ruistankiota syömällä saisi välttämättömät omega 3-rasvahapponsa.[9] En-wikipedian tavoin.

Yhdeksän vuotta on jo niin pitkä aika, että siinä eventualistisimmankin pitäisi alkaa heräilemään todellisuuteen.

Surullinen tosiasia on, että tämä projekti on epäonnistunut. Juuri niistä syistä joista Larry Sanger varoitti, ja joita Jimmy Wales ei suostu ottamaan huomioon.

Miksi panostatte huuhaapediaan? Onko ideana tehdä suomalaisistakin tyhmempiä, kouluttamattomien jenkkien lailla? --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 22.48 (EET)

Tosiasia on sinun mielipiteesi jota arvostan. --raid5 (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 22.55 (EET)
Valitettavasti ravintoasioissa kyse ei ollut nyt mielipiteestä. Omega-3-rasvahapot tulevat ravintoketjuun lähinnä valtamerestä ja eläimistä, eivätkä kasvit tuota niitä luonnossa.
Nyt tätä tankio-tunkiotietoa monistaa myös http://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Camelina_%28ruistankio_eli_kitupellava%29
Veikkaampa että tämäkin "ravintotietona" poseeraava huhu kiertää nettimedioissa vielä vuonna 2037, kiitti vaan, Jimmy, kun et kuunnellut Larryä. --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Toivottavasti olen vain väärässä, niinkuin yleensä.[10][11] --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.11 (EET)
Selvennys vielä: edellinen perustui muistikuvaan että vain EPA ja DPA olisivat omega-3 rasvahappoja. Muistin väärin, myös esim. alfalinoleenihappo on sellainen.
Mutta Larry oli silti oikeilla jäljillä! --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.21 (EET)
Olen aina sanonut ettei tämä voi toimia, mutta se toimii silti vakavistakin virheistään huolimatta. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 23.27 (EET)
En nyt sanoisi, että eventualismi on Wikipedian kulmakivi. Toisille on, toisille ei. Wikipedia sisältää monentasoisia artikkeleita, aivan huippuluokkaisia artikkeleita ja taas toistaalta täyttä paskaa. Jälkimmäistä on enemmän ja sitä tulee myös koko ajan enemmän kuin edellä mainittua. Sen takia Wikipedia on rikki. Tämä olisi korjattavissa, mutta nyt Wikipedia näyttää kaatuvan omaan mahdottomuuteensa.
Jimmy Wales on myös sanonut:
”Is that true? Is it not true? As a reader of Wikipedia, I have no easy
way to know. If it is true, it should be easy to supply a reference.
If it is not true, it should be removed.
I really want to encourage a much stronger culture which says: it is
better to have no information, than to have information like this, with
no sources. Any editor who removes such things, and refuses to allow it
back without an actual and appropriate source, should be the recipient
of a barnstar.
Tämä olisi hyvä jokaisen muistaa. –Makele-90 (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 00.31 (EET)
Omega-3-rasvahapot sisältävät epa:n ja dha:n lisäksi useita rasvahappoja. Sen sijaan e-epa on tislattu 90–95 %. E-epasta on lukuisia luotettavia tutkimustuloksia, joiden mukaan sillä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Merestä saatavat rasvahapot ovat terveellisempiä kuin vaikkapa kasvien sisältämä alfalinoleenihappo. Jotkut artikkelit paranevat ajan kanssa, mutta eivät välttämättä kaikki. Joitakin pitäisi poistaa, yhdistää tai olla poistamatta. Viittaan tällä käyttäjien lokerointiin kaiken poistajiin tai säilyttäjiin. --raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 21.11 (EET) edit

Obeliskeista[muokkaa wikitekstiä]

Onko obeliski fallinen symboli? --87.95.119.27 20. tammikuuta 2017 kello 15.02 (EET)

Hans Biedermann kertoo kirjassaan Suuri symbolikirja (1996) sivulla 246 "Alkuobeliskia on myös arveltu fallistiseksi hedelmällisyyden epäjumalaksi tai kivestä tehdyksi maailmanakseliksi, mutta varmoja todisteita näistä ei ole." Alkuobeliski viittaa muinaisen Egyptin obeliskeihin. --Svallis (keskustelu) 20. tammikuuta 2017 kello 18.49 (EET)