Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Voiko raskaana juoda lähes alkoholitonta olutta?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko raskaana ollessa juoda olutta, jossa on alkoholia 0,5%, eli voiko pieni määrä alkoholia tai oluessa käytetty humala olla haitaksi lapselle? --188.67.71.17 5. syyskuuta 2015 kello 15.08 (EEST)

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00943 Raskaus ja alkoholi: "Tutkimuksissa ei ole voitu määritellä ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle. Tavoite on siis alkoholin käytön lopettaminen kokonaan ennen raskautta. Täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto." --Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 15.20 (EEST)

Entäs täysin alkoholiton olut? Onko humala haitallista lapselle? Se on käsittääkseni kannabiksen sukuinen, joskin huomattavasti miedommin päihdyttävä. --87.93.116.218 11. syyskuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Alkoholiton olut on aivan yhtä vaarallista kuin alkoholillinen, koska raskaana olevan ei tule juoda olutta lainkaan ja alkoholittoman oluen juonti voi johtaa alkoholin juontiin. Alkoholitonta olutta ei myydä alaikäisille. --Muumio + syöpäpotilas (keskustelu) 9. lokakuuta 2015 kello 00.17 (EEST)
Höpsis. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 01.47 (EEST)
Tarkoitatko, että alkoholitonta olutta voi juoda täysin turvallisesti raskaana? Toivoisin vakavasti otettavia vastauksia kysymykseeni. --87.95.170.40 17. lokakuuta 2015 kello 15.33 (EEST)
Onko oluessa siis muutakin sikiötä tai alkiota vahingoittavaa ainetta kuin alkoholia? Nenoniel (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 22.19 (EET)
Jos et voi raskauden aikaa olla juomatta olutta, niin toivottavasti lapsesi otetaan huostaan. Et kuulosa kovin vastuulliselta. --Gdfgsfsdf (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 23.22 (EEST)
Höpsis. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 01.47 (EEST)

Wikipedian kahvihuoneet tai nettikeskustelupalstat yleensäkään eivät ole hyvä paikka kysellä lääketieteellisiä neuvoja. Eikö näitä kysymyksiä voisi poistaa samantien ja ohjata kysyjää kysymään asiasta lääkäriltään? Täällä kuka tahansa voi vastata mitä tahansa ja joku saattaa vastauksen uskoakin. --Otrfan (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 15.46 (EEST)

Parempi olisi ohjeistaa kysyjiä tarkemmin. Palstan nimi on "kysy vapaasti" eikä ohjeissa rajata lääketieteellisiä neuvoja. Joku palstaa lukeva olisi voinut olla saman ongelman edessä aiemmin ja osata siksi vastata siihen. Kaikilla ei ole varaa mennä lääkäriin jokaisen pienen kysymyksen vuoksi. --176.93.215.112 15. marraskuuta 2015 kello 13.06 (EET)
Ja jos joku tuntematon henkilö netissä sanoo osaavansa vastata johonkin lääketieteelliseen kysymykseen, niin sinähän uskot vastauksen. Siitä vaan. Eihän tässä ole kysymys kuin lapsen terveydestä. --Otrfan (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 18.24 (EET)
Oletan kyllä ihmisiltä hyvää tahtoa, mutta suhtaudun toki myös kriittisesti nettipalstojen vastauksiin. Esimerkiksi Urjanhai aintoi linkin terveyskirjaston sivulle, joten pidän hänen vastaustaan varsin luotettavana. Jos sinulla on varaa käydä milloin tahdot lääkärissä, niin onnea sinulle. Kaikilla ei vain nykymaailmassa ole. --188.67.182.53 12. tammikuuta 2016 kello 16.01 (EET)
On, jos ei juo olutta. Edes alkoholitonta. edit: itsellä on kyllä varaa lääkärikäynteihin ja olueeseen. Lapseen ei olisi. Jokaisella on omat prioriteetinsa rahan käytössä. --Otrfan (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 16.08 (EET)

Myös punaviinikastikkeessa saattaa olla pieniä määriä alkoholia: http://yle.fi/uutiset/jos_terastetty_glogi_kestaa_kiehauttamisen_onko_punaviinikastikkeessakin_prosentteja/8529311 --87.93.2.10 17. joulukuuta 2015 kello 18.18 (EET)

Shakkitehtävä[muokkaa wikitekstiä]

Sixday.jpg

Osaisiko joku ratkaista tämän?--RicHard-59 (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 21.20 (EET)

Eiks toi mene ihan 1.Rf8+ ... 2.Re6+ 1-0 --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.40 (EET)
Eiku ei 1.Rf8+ Kh8 2.Re6+ Dg8 auttaa ainakin hetkeksi. Sorry. -Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 21.07 (EET)
Jatketaan 3. Da1+ Kh7 4. Db1+ Kh8 (tai Dg6 5. Rf8+) 5. Db2+ jne... 13. Df6+ Kh7 14. Rf8+ 1-0 -93.106.126.139 14. tammikuuta 2016 kello 00.04 (EET)
! -Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 22.59 (EET)

Taksimatka Tikkurilasta Jätkäsaareen[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka paljon suurin piirtein maksaisi taksimatka Vantaan Tikkurilasta Helsingin Jätkäsaareen lähtien noin kello kahdelta-kolmelta yöllä? Miten ja kuinka helposti Tikkurilasta saa takseja kyseiseen kellonaikaan, tammikuussa? JIP (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 23.47 (EET)

Käytä taksilaskuria. Gopase+f (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 23.49 (EET)
Taksilaskuri sanoi että 58 €. JIP (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 00.03 (EET)
Ohjaa lyhyempää kautta. Pitäis päästä alle viiden kympin. Gopase+f (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 00.07 (EET)
Tikkurilan taksiasema on Tikkurilan rautatieaseman vieressä, alle puoli kilometriä lähtöpaikastani. Saako sieltä takseja kello kahdelta-kolmelta yöllä tammikuussa? JIP (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 23.05 (EET)
Mikä on oikea vastaus? --Raid5 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 23.12 (EET)
Eiköhän. Kannattanee soittaa etukäteen sinne, ettei tule yllätyksiä... --Stryn (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 23.14 (EET)
Toivottavasti rahasi riittävät. Helmikuussa ei varmaankaan ole halvempaa, joten ei kannata jäädä odottelemaan. --Raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 23.33 (EET)

Seksiä painottomassa tilassa?[muokkaa wikitekstiä]

Onko seksiä harrastettu painottomassa tilassa? Eli siis jossain avaruusaluksella tms. Tai siis onko sellaisesta julkaistu tietoa? En tarvi mitään kuvia, mutta olis vaan kiva tietää. --188.67.61.242 4. tammikuuta 2016 kello 14.11 (EET)

Jos lähdetään hetero-oletuksesta, niin onko ollut avaruuslentoja, joilla on ollut mukana miehiä ja naisia? En ehdi nyt juuri googlata. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 14.22 (EET)
Onhan naisia ollut ISS:llä ja varmaan Mirilläkin. Painoton tila voidaan saavuttaa myös hetkeksi lentokoneessa. --Hartz (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 14.30 (EET)
Niin, mutta kerkiikö siinä harrastamaan yhtään mitään? --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 15.29 (EET)
Erään kaupunkitarinan mukaan eräällä 80-luvun loppupuolen sukkulalennolla oltaisiin tutkittu toimivimpia seksiasentoja painottomassa tilassa. Mitään todisteita kyseiselle väitteelle ei kylläkään ole esitetty. --85.76.16.118 4. tammikuuta 2016 kello 21.15 (EET)
Englanninkielisessä Wikipediassa on näemmä artikkeli, joka sivuaa aihetta. --178.55.91.50 5. tammikuuta 2016 kello 01.40 (EET)
Ei kuulosta kauhean miellyttävältä. NBC:n juttu vuodelta 2006.--Bluto (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 01.08 (EET)

Omistaako lapsi erilaiset arkipäiväiset tavaransa?[muokkaa wikitekstiä]

Omistaako lapsi (siis juridisessa mielessä) vanhempien hänelle ostamat erilaiset arkipäiväiset asiat, kuten vaatteet tai sängyn tai harrastusvälineet? Jos tällainen jää pieneksi tai muuten käyttämättömäksi, voiko vanhemmat myydä sellaiset ilman lapsen mielipiteen kysymistä? Entä avioerotilanteessa; onko vanhemmilla oikeus ilman lapselta kysymistä päättää minne mikin lapsen käytössä ollut esine sijoitetaan? Esimerkiksi kumpaan paikkaan ostetaan uusi sänky ja kumpaan laitetaan vanha.--LCHawk (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 22.32 (EET)

En ole mikään juristi, mutta ihan arkijärjellä sanoisin, että vanhemmat omistavat ne tavarat, jotka he ovat ostaneet, ja voivat siis päättää myös niiden käytöstä ilman lapsen lupaa. Toki vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsesta, mutta en usko että sillä perusteella voitaisiin vaatia, että lapsella pitäisi olla esimerkiksi juuri tietty sänky käytössään.--Tanár 7. tammikuuta 2016 kello 20.28 (EET)
Varmaan melko hämärä ja tutkimaton oikeudenala. Lähtökohtaisesti tietysti esim. vanhemman ostama esine on vanhemman omistama esine, mutta missä vaiheessa voidaan katsoa, että se on annettu lahjaksi lapsen omistukseen? – Toisaalta alaikäinen on kuitenkin vajaavaltainen, joten vaikka joku esine olisikin lapsen omaisuutta, niin vanhemmat siitäkin pitkälti päättävät. --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 20.33 (EET)
Tässä on jonkin verran valaistu asiaa. -93.106.133.113 7. tammikuuta 2016 kello 23.21 (EET)
Tuossa linkissä puhutaan isoista omaisuuksista, mutta tämän kysymyksen pointti ovat arkipäiväiset esineet, kuten vaatteet. Tämä kysymys juontaa juurensa erääseen kahvipöytäkeskusteluun, jossa väitettiin, ettei vanhemmilla olisi juridiselta kanalta oikeutta viedä esimerkiksi lapsen pieneksi käyneitä vaatteita tai harrastusvälineitä kirpputorille ilman lapsen mielipiteen selvitämistä ja hänen lupaansa. Siksi kyselinkin täällä, että tietääkö joku miten asia oikeasti on?--LCHawk (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 23.27 (EET)
Vanhemmat omistavat tavanomaisen koti-irtaimiston joka on lapsen käytössä, huonekalut ja (vähäarvoiset) vaatteet yms. Lapsi omistaa hänelle ostetut / lahjaksi annetut henkilökohtaiset vähäarvoiset tavarat kuten lelut, harrastusvälineet, kirjat jne. Lapsi omistaa myös hänelle annetut selvät arvoesineet kuten korut yms. Sitten mennäänkin vaikeampaan kun mietitään jotain kalliita harrastusvälineitä, kuten lasketteluvehkeet tms, joiden voidaan katsoa olevan vanhempien omaisuutta (tarkoitus aikanaan myydä jos jotain arvoa) ja olevan vain lapsella lainassa. Joku kalliimpi tietokone (yli tuhannen euroa) kuulunee samaan ryhmään. Sitten jos lapsella olisi jotain useiden satojen eurojen arvoisia vaatteita tai leluja niin ratkaisevaksi nousee kysymys siitä kuka ne on ostanut ja miten ne on lapselle annettu (ja miten ja koska niiden arvo on muodostunut). Eli yhteenvetona: nykyaikainen lapsi omistaa ison kasan vähäarvoista roinaa ja lapsen mielipidettä pitäisi kysyä kun sitä myydään / hävitetään. Kannattaa siis miettiä minkälaisia oikeuksia 17-vuotiaalla lapsella on omistamiensa tavaroiden suhteen maalaisjärjen mukaan. 85.76.71.150 7. tammikuuta 2016 kello 23.40 (EET)
Valitettavasti ns. oikeaa vastausta harvemmin on olemassakaan yleispätevänä, vaan sen sijaan pitää useinkin tarkastella yksittäistapauksen tosiseikastoa. Sen sijaan, että voitaisiin lausua jokaisen suomalaisen lapsen omistavan ne vaatteensa, jotka hän on saanut jouluaattona lahjaksi vanhemmiltaan, joita luovutustoimituksessa on edustanut Joulu Pukki, kysymys voi olla tyypiltään seuraavankaltainen: "Lapsi A on saanut mummoltaan B kudotun villapaidan syntymäpäivänään. Lapsen äiti C on myynyt villapaidan naapurille D, joka on lahjoittanut sen vaatetusapuyhdistykselle E ry. Kihlakunnanoikeudessa on nyt kysymys siitä, kenellä on oikeus esineeseen (A:lla, B:llä, C:llä, D:llä vai E ry:llä)."

Luultavasti vastaus on, että kukaan ei tiedä, "miten asia oikeasti on", niin kauan kuin kysymys on yleisellä tasolla tosiseikoista riippumaton ja abstrakti. Eräässä perheessä poika oli saanut isältään kalliin ja moniosaisen tietosanakirjasarjan opintojensa tueksi. Isä kuitenkin kuoli, ja perinnönjaon toimittanut asianajaja katsoi, että tietosanakirjat kuuluivat pesän (ts. isän) omaisuudeksi, ja ne otettiin mukaan perinnönjakoon. Tässä voidaan kenties ajatella, että omistusoikeutta kirjoihin ei ollut ratkaistu ennen perinnönjaon toimittamista ja että se oli määrittämätön. Omistusoikeuden määrittämiseen ei ollut mitään (oikeudellista) tarvetta isän eläessä. Samoin lasten tavaroiden "parhaan omistajan" määrittämiseen ei ole tarvetta.

Omistusoikeudesta riippumaton asia ovat tietysti lapsen oikeudet, ja lapsen tahdon selvittäminen on toki nykyaikaa. Toinen seikka on lapsen etu, josta aika pitkälle määräävät kuitenkin "isot ihmiset". Jos pieneksi käynyt risainen villapaita viedään pois ja tilalle tuodaan uusi ehjä villapaita ilman, että "lapsen varallisuusasema heikentyy", tämä harvemmin on lapsen edun vastaista. Kolmas on sitten lapsen ikä, koska on selvästi eroa siinä, mikä on viisivuotiaan, kymmenvuotiaan tai viisitoistavuotiaan lapsen oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.

--Pxos (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 03.46 (EET)

Kiitos tästä. Sitten jatkokysymys: entäs tavarat, jotka sopivat useammalle? Otan ihan konkreettisen esimerkin: kun olin 15-vuotias, niin olin fyysisiltä mitoiltani samankokoinen oman isäni kanssa ja mm. kengän numero oli sama ja käytimme ristiin toistemme kenkiä. Millä perusteella tietty kenkäpari olisi ollut jommankumman ja millä perusteella päätetty se, kummalla olisi ollut oikeus esimerkiksi myydä se kenkäpari?--LCHawk (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 12.43 (EET)
Menee vähän yllä olevan toistoksi, mutta se, kuka kenkiä käyttää ja kuka ne omistaa, ovat kaksi eri asiaa eikä niillä ole mitään tekemistä keskenään. -93.106.126.139 13. tammikuuta 2016 kello 23.48 (EET)
Voin jo nähdä mielessäni mielenkiintoisen esineoikeudellisen kollisionratkaisutehtävän, kun saantosuojaa miettivä ostaja saa tietoonsa, että vasen kenkä kuuluukin myyjän faijalle ja että se on "viekkaudella ja vääryydellä" menty myymään äijän alta. Tästä olisi kyllä kivaa lukea Hesarista, joten suosittelen kokeilemaan "Kysy Rstiltä -palstaa". Oikeasti, olisi hauska lukea tikkaremmin juristin mietteet. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 23.57 (EET)

Televisio Suomessa 30-luvulla[muokkaa wikitekstiä]

[1], [2], [3], [4], [5] Tässä on viisi Suomalaista TV-mainosta 1930-luvulta. Ennen 50-lukua ei ollut kuulemma Suomessa televisiokanavia, joten kysyisin, mitä kanavaa Suomessa käytettiin tuolloin?--178.55.48.179 10. tammikuuta 2016 kello 16.56 (EET)

Noita näytettiin elokuvateattereissa ennen elokuvia. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 16.59 (EET)
Sekin on tietysti mahdollista että noita näytettiin myöhemmin myös televisiossa. --85.76.16.118 10. tammikuuta 2016 kello 17.07 (EET)
Samalla tavalla, kuin että nykyään niitä katsellaan myös Youtubessa. Televisiota varten noita ei kuitenkaan tehty. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 17.20 (EET)

Tihentynyt virtsaustarve[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on tapana naapureiden kanssa pitää kortti-iltoja ja siihen kuuluu oluen juonti. Miksi minä joudun jatkuvasti käymään vessassa pissillä kun muut eivät joudu vaikka juovat yhtä paljon Yölläkin juoksen jatkuvasti vessassa mutta muut eivät?????  –Kommentin jätti Tartsi1 (keskustelu – muokkaukset)

Lääketieteellisiä neuvoja kannattaa tietysti ennemmin kysyä lääkäriltä kuin netistä, mutta tuolla nyt pääsee alkuun. -93.106.97.57 13. tammikuuta 2016 kello 00.02 (EET)
Kyseessä voi hyvin olla fyysiset erot, elimistöjen nesteytystilaerot, ja jopa harjaantuneisuus. --Pitke (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 11.35 (EET)
Olut toimii nesteenpoistajana ja ilmeisesti aineenvaihduntasi toimii. Kannattaa pitää huolta riittävästä suolan, vitamiinien ja hivenaineiden saannista. Esimerkiksi palmuöljyn terveydellisyydestä kirjoitettiin ylempänä, mutta siitäkin voinee keskustella ilman koulutusta. Jokainen tekee tietysti omat ratkaisunsa ja on vastuussa tekemisistään. --Raid5 (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 12.26 (EET)

Surkeat kuvat[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediaan voi tallentaa "wikisitaattioikeudella" kuvia kirjojen kansista ja elokuvajulisteista kuvituskuvina, koska se on vakiintunut perinne. Englanninkielisessä Wikipediassa lienee tapana, että tällaiset kuvat pyritään tallentamaan pienikokoisina ja karkeina (low resolution). Tavanomainen skanneri pyrkii yleensä jäljentämään valovedoksen mahdollisimman hyvin, ja samoin kameroissa on automaattisia säätöjä. Kysynkin siis, miten opitaan ottamaan kameralla tai skannerilla surkeita ja onnettomia kuvia? --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 19.30 (EET)

Käsittääkseni Yhdysvaltain sitaattioikeus lähtee siitä, että kuva ei saa olla liian tarkka jäljennös alkuperäisestä, joten sen täytyy olla laadultaan huono. Sen sijaan Suomen sitaattioikeus lähtee siitä, että sitaattijäljennös ei saa tehdä vääryyttä alkuperäiselle kuvalle, eli kuvan tulisi vastata mahdollisuuksien mukaan alkuperäistä. Kannattaa vielä tarkistaa jostain, voi muistaa väärinkin. --87.93.67.213 13. tammikuuta 2016 kello 19.41 (EET)

Olen kuvitellut, että suomenkielisen(kin) Wikipedian pitäisi periaatteessa noudattaa ensisijaisesti juuri Yhdysvaltain lakeja, koska koko Wikimedia on rekisteröity sinne, ei Suomeen tai Eurooppaan yleensäkään, ja suurin osa servereistäkin on siellä. Voin olla väärässä minäkin.--188.238.172.216 13. tammikuuta 2016 kello 19.55 (EET)
Ei-vapaiden kuvien suhteen Wikimedian projektit noudattavat paikallisia lakeja. Non-free content. --Whitetabor (keskustelu)
Tämä keskustelu ei koske sitaattioikeutta vaan sitä, miten skannerilla saa otettua sekundaa tai huonompaa. Kysymys on tässä vain siitä. Pitääkö kuvaa käsitellä jollain ohjelmalla jälkeenpäin? Osaako tavallinen keskivertotonttu säätää asetuksia noin yleensä? --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 19.59 (EET)
Huonot kuvat ovat kai huonoja lähinnä siinä että ovat todella pienikokoisia, eikä niistä siten näe paljoa yksityiskohtia. Kuvista saa pieniä laittamalla ne ihan mihin tahansa kuvankäsittelyohjelmaan, kuten vaikka perinteiseen Windowsien mukana tulevaan Paintiin ja säätämällä resize-toiminnosta kuvaa pienemmäksi, vaikka 20% alkuperäisestä. Säätämällä kuvan tosi pieneksi, ja takaisin isoksi siitä saa vielä rakeisenkin, jos haluaa...-188.238.172.216 13. tammikuuta 2016 kello 20.06 (EET)
Jo skannatessa saattaa voida säätää tarkkuutta (dpi eli pistettä tuumalle). Jos oletusarvona on vaikka 300, ja sen saa pudotettua 10:een niin varmaan saa jo alunperinkin suttua. Tämä saattaa perusjantterille olla helpompaa kuin erillisessä kuvankäsittelyohjelmassa pyörähtäminen. Tai sitten ei. --Jmk (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.12 (EET)
Mitään pikselimössöä ei kannata tänne tallentaa, vaan ottaa hyvälaatuisen skannauksen ja sitten kuvan voi tarvittaessa tallentaa pienellä resoluutiolla, joka onnistuu kai millä tahansa kuvankäsittelyohjelmalla ja myös joillain skannereilla. Jos teos kuten elokuvajuliste tallennetaan huonolaatuisena versiona, voi se jo olla tekijän oikeuksia (”moraaliset oikeudet”) loukkaavaa. Tekijänoikeuslaissa sanotaan, että teosta älköön muutettako tekijän taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa. Itse ainakin pitäisin sitä loukkaavana, jos joku tallentaisi tarkasti tehdyn teokseni jonain pikselimössönä. –Makele-90 (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.53 (EET)
Tuleekos siitä kuvaan suurikin ero, skannaako sen alun perin pienellä resoluutiolla, vai ensin suurella resoluutiolla ja pudottaa kuvankäsittelyohjelmassa pieneksi? --Jmk (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 09.06 (EET)
Voi siinä olla jotain eroa. Muistan joskus jutelleeni tästä jonkun kuvankäsittelyn ammattilaisen kanssa ja muistaakseni siinä oli joku suositus, miten piti tehdä ja miten ei jossakin tietyssä tilanteessa, mutta en muista enää tarkemmin. Saattoi olla, mutta en ole varma, että skannaus suoraan halutulla resoluutiolla saattoi tuottaa paremman tuloksen.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 11.11 (EET)
Parempi tulos on huonompi huonompaa kuvanlaatua haettaessa. Mutta vakavammin: kuvan tarkkuus kannattaisi määritellä ennemmin kuvankäsittelyohjelmassa (resoluutio ja pakkaus), jos kuvalla on muutakin käyttöä. Skannerissa tarkka asetus, kuvankäsittelyohjelmassa pakkaamaton tiff omaan arkistoon, käsitelty kuva sopivalla pakkauksella. Mikäli kuvalla ole mitään väliä, niin skanneriin matala tarkkuus. --Raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.59 (EET)
No tarviihan se ensin tietää, onko siihen mitään todellista tarvetta tai pakkoa. Vasta jos tiedetään, että siihen on todellinen tarve tai pakko, on mitään tarvetta miettiä, miten tämä annettu tavoite saavutetaan. Jos mitään tarvetta tai pakkoa ei olisikaan, niin turhahan sitä silloin on miettiäkään. Yllä tämän tarpeen tai pakon olemassaolosta oli kaksi arvausta ja ainakin itse näkisin kiinostavimpana tietona, kumpi arvaus on oikea, koska vasta sen jälkeen voi tietää, tarvitaanko mitään jatkopohdintaa. Ainakin skannerilla resoluutio on helppo säätä karkeaksikin, ja niin kuin yllä todettiin, niin se onnistuu myös jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmalla. Kamera taas tuottaa niin vääristyneitä ja katseltavaksi epämiellyttäviä kuvia (sekä klumpu keskellä että kuvan ei kohtisuoruus), että sitä en käyttäisi tänne talletettaville kuville kuin hätätapauksissa silloin kun skanneria ei ole. Skannerissahan myös rajauksen voi tehdä jo skannatessa, mikä myös säästää työtä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.10 (EET)
Minun skannerissani, tai oikeammin sen mukana tulleessa tietokoneohjelmassa, on mahdollisuus valita toinen toistaan huonompiakin resoluutioita amerikkalaisten lakimiesten riemuksi. Jos tällaista ei ole, kuvankäsittelyohjelma auttaa muuttamaan kuvan koon esimerkiksi 300 x 400 pikseliksi, jolloin vaikkapa leffajuliste tulostuu EDIT: ilmentyy ruudulla öbaut stidiaskin koossa ja mahtuu hyvin tietolaatikkoon. Samoin kameroissa on mahdollisuus ottaa matalaresoluutiokuvia, joskin huonoimmillaankin kai toistatuhatta pikseliä per sivu. –Kotivalo (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.14 (EET)
Äh, skannatkaa ja tallentakaa ne kuvat fiwikiin kunnon resoluutiolla. Jos mietitte, että kännyköiden ja tablettien näyttöjen tarkkuus on full-hd tai parempi ja resoluutiot kasvaa koko ajan, niin esimerkiksi tuo Kotivalon mainitsema 300x400 pikseliä on jo nyt turhan alhainen niille. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 14.49 (EET)
Vastauksena Pxosin kysymykseen, niin saat enwikiin sopivan kuvan muokkaamalla kuvankäsittelyohjelmassa kuvan resoluution 400x300 pikselin kokoiseksi. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Silmien ristiminen[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa silmien ristiminen? Kyseessä on siis joku uskonnollinen ele. --37.33.241.61 15. tammikuuta 2016 kello 19.15 (EET)

Ristinmerkin tekeminen. --Thi (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 19.39 (EET)
Voi viitata erityisesti kasvojen kohdalla tehtävään pieneen ristinmerkkiin, mutta tämä on vain arvaus. --Pitke (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 19.53 (EET)

Jarva[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako joku sellaisen Jarva nimisen naisen joka oli paljon julkisuudessa takavuosina, ehkä 70- tai 80-luvulla. Hän oli silloin neli-viisikymppinen, kuvissa sanoisin rehevänoloinen. Mielikuva on että liittyi jotenkin johonkin populistiseen asiaan mutta en muista mihin. --85.76.73.207 16. tammikuuta 2016 kello 09.20 (EET)

Ettei olisi ollut Marita Jurva? -93.106.42.32 20. tammikuuta 2016 kello 00.11 (EET)
Samaa mietin minä aiemmin. Jurvahan oli paljon esillä Hymyssä ja vastaavissa lehdissä aikoinaan etsivätouhujensa takia. En edes muistanut, että myöhemmin päätyi kansanedustajaksi. --Otrfan (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 01.43 (EET)

Avaruuden koko[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Linnunradan pinta-ala? Entä missä galaksissa Voyager 1 on tällä hetkellä ja jatkaako luotain käytännössä kulkuaan avaruudessa ikuisesti ilman vaaraa törmätä mihinkään? Entä jos teoriassa ihminen matkustaise nk avaruuden "rajalle" ja koskettaisi sitä niin tuntuisiko se pehmeältä kalvolta vai kovalta seinältä?--62.80.158.106 17. tammikuuta 2016 kello 12.08 (EET)

Linnunratahan on semmoinen litteähkö ympyriäinen kiekko, jonka halkaisija on noin 100 000–170 000 valovuotta, eli säde puolet siitä. Jos sanotaan että säde on vaikka 80 000 valovuotta ja katsot kiekkoa "ylhäältäpäin" niin sieltä katsoen kiekon pinta-ala olisi suunnilleen ympyrän pinta-ala, 3,14 × 80000² ≈ 2 × 1010 neliövalovuotta. Jos katsot kiekkoa toiselta puolelta niin voit varmaan ajatella siellä olevan saman verran pinta-alaa lisää. Noin karkeasti.
Voyager 1 on vasta hädintuskin päässyt pois omasta aurinkokunnastamme, matkattuaan noin 15 mrd. km eli 0,0016 valovuotta. Se ei ole siis vielä lähelläkään pääsyä pois Linnunradasta. Ei se kovin helposti mihinkään törmää, koska tähtienvälinen avaruus on jokseenkin täynnä tyhjää ja tähdet harvassa. --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 13.12 (EET)
Avaruuden "rajasta" ei paljon kannata vielä puhua, koska tämän mukaan emme edes tiedä, onko maailmankaikkeus äärellinen vai ääretön... -93.106.83.130 17. tammikuuta 2016 kello 15.04 (EET)
Ja vaikka avaruus olisikin äärellinen, ei sillä kuitenkaan olisi mitään rajaa. Pallon pinnan ala on äärellinen, mutta pinnalla kulkija ei koskaan törmää mihinkään rajaan. Aivan samoin voidaan 4-ulotteisen pallon (en:3-sphere) 3-ulotteisella hyperpinnalla kulkea ympäri vaikka loputtomiin. jni (k) 19. tammikuuta 2016 kello 20.18 (EET)

Piirros taivaankannen ylittämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Jatkoa edelliseen: mikäs onkaan se piirros tai maalaus, jossa taivaan ja maan rajalle saapunut matkalainen pistää päänsä taivaankannen läpi ja näkee siellä ihmeellisiä asioita? Miehen ruumis on maassa mutta pää toisella puolella. En muista siitä muuta. Vissiin 1400–1700-luvulta, ehkä. --Pxos (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 12.20 (EET)

en:Flammarion engraving --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Simo-ötökkä[muokkaa wikitekstiä]

Mm. swe-wikissä esiintyy ötökkä nimeltä sv:Simo (djur). Mikähän öttiäinen on kyseessä? Oli hauskasti botti linkittänyt Simon paikkakuntakuvia gallerioihin.--RicHard-59 (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 15.48 (EET)

Kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriaissuku. Encyclopedia of Lifessa esiintyy Simo hirticornis muutamassa kuvassa. --Silvonen (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 18.28 (EET)

Viski[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin uuden työpaikan kunniakseni ostaa pullon jotain hienoa skottilaista mallasviskiä. Osaako joku suositella merkkiä? Viskin täytyy löytyä Alkon valikoimasta (pääsen kyllä ihan helposti käymään Kampin keskustan isossa Alkossa), ulkomailta en sitä ala tilaamaan. Hinnan yläraja on noin 150 €. Tykkään erityisen savuisista, turpeenmakuisista viskeistä. JIP (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 23.29 (EET)

Todennäköisesti Alkon myyjä tietää paremmin. –Makele-90 (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 23.38 (EET)
Muutama ajanjakso sitten oli jokin "viskigateksi" kutsuttu raivostus sotivassa mediassa, jonka ytimenä oli kai se, että alkoholista ei parane puhua Internetissä mitään. Niin kai aitten. --Pxos (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 00.09 (EET)
Lagavulin 16, Laphroaig? Eivät tosin ole suosikkiviskejäni mutta ihan juotavia nekin. --Raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 01.56 (EET)
Omia suosikkejani ovat jo edellämainittu Lagavulin 16v. ja lisäksi Bowmore 10 v vanha. Näiden luulisi täyttävän savuisuuden ja turpeisuuden kriteerisi. Ardbeg on myös hyvää ja artikkeli aivan oikein toteaa sen voimakkaasti turpeen makuiseksi. Harmi ettei Port Elleniä enää valmisteta. Valitsitpa mitä tahansa, muista tarkistaa että vastaava artikkeli täällä on ajan tasalla (tai edes olemassa, olettaen tietysti että on tunnettu tislaamo), samalla kun siemailet palkintoviskiäsi! jni (k) 19. tammikuuta 2016 kello 20.06 (EET)
Kun sulla ei ole vielä skottiviskeistä singlemaltsuosikkia niin kannattaa aloittaa Laphroaigista. Sopivin olis varmaan Triple Wood Single Malt [6]. --85.76.71.150 19. tammikuuta 2016 kello 20.23 (EET)
Kiitos linkistä. Olipas hinnat nousseet joillakin juomilla. --Raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2016 kello 21.28 (EET)

Päätinkin tilata Alkosta kaksi tilausvalikoiman skottilaista mallasviskiä: Old Pulteney 21 Years Old (http://www.alko.fi/tuotteet/900727) ja Bunnahabhain 18 Years Old (http://www.alko.fi/tuotteet/937357). Voin tehdä viskeistä artikkelit suomenkieliseen Wikipediaan, tai täydentää niitä jos sellaiset on jo, kun saan viskit. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.49 (EET)

Sopivan tapa tehdä tuo lienee kääntää en:Bunnahabhain Distillery ja en:Old Pulteney distillery. jni (k) 26. tammikuuta 2016 kello 21.59 (EET)
OK, kiitos! Teen sen sitten kun saan ne viskit. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 22.15 (EET)
Kirjoitin nyt tänne suomiwikiin artikkelin Old Pulteney kun sain sen viskin jo. Bunnahabhainin toimitus on viivästynyt kun se oli loppunut maahantuojan varastosta. JIP (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 20.40 (EET)

Uudenvuoden tinan korjaus kolvilla?[muokkaa wikitekstiä]

Perheessämme on eräs vuosia (vuosikymmeniä?) vanha uudenvuodentinavalos säilytetty, koska se on niin erikoislaatuinen. Valitettavasti se on ollut alusta alkaen hauras ja nykyään miltei itsestään degeneroitumassa kahdeksi ellei kolmeksi eri kappaleeksi. Voisiko kolvilla ja juotostinalla yrittää liittää uudenvuodentinan kappaleita takaisin yhteen? Kysyn täällä ennen kuin kokeilen. Tämä on ihan vakavissaan tehty kysymys. Joku materiaalikemisti voisi yrittää vastata, tai sitten tee-se-itse-miesnainen, joka on jo kokeillut kaikkea paitsi kansanrunojen keräämistä. --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 04.16 (EET)

Nykyisin käytettävä uudenvuoden 'tina' on kirjasinmetallia, jonka sulamispiste on n. 240°C. Kolvi kuumenee enemmänkin ja juotoksen pysyminen edellyttäisi puhtaita ja otollisia pintoja. Vaarana olisi koko ajan osua kolvilla harhaan ja tuhota valos. Suosittelen pikaliimaa. --Pitke (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 10.55 (EET)
Loin artikkelin kirjasinmetalli. Yksi blogi mainitsi käytön uudenvuoden tinana, itse kyllä veikkaisin "tinojen" olevan pelkkää lyijyn (pääosaltaan) ja tinan seosta koska antimonin ominaisuuksia ei tarvittane tässä käytössä. Juottamista olisi hyvä harjoitella samasta metallista samana vuonna valetulla backup-kappaleella, koska "tinan" tarkka koostumus voi vaihdella. Löysin kerran kylmältä vintiltä vanhoja tinoja joissa selvästi jälkiä tinarutosta, joten ainakin joskus joku on valanut näitä lähes puhtaastakin tinasta. En ole kokeillut, mutta veikkaisin kolvilla ongelmaksi tulevan metallin hyvän lämmönjohtavuuden; jos saat esinettä sulamaan, voi olla että sulaksi plörähtääkin isompi alue kuin halusitkaan. jni (k) 24. tammikuuta 2016 kello 20.10 (EET)

Eläintarha[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkalleen tarkoittaa eläintarha? Minulla on ollut se käsitys, että Suomessa on vain yksi eläintarha, Korkeasaari, mutta joskus kuulee käytettävän sanaa myös vaikkapa Ähtärin eläinpuistosta. Miten on? Nenoniel (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 23.42 (EET)

Eläintarhassa eläimet eivät pääse liikkumaan niin vapaasti ja laajalla alueella kuin eläinpuistossa. Tältä ainakin vaikuttaa jos artikkelin Eläintarha antamiin määritelmiin on uskominen.--Bluto (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 00.02 (EET)
Eläintarhoja on muuten ollut ainakin Tampereella ja Kajaanissa. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 06.08 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "eläintarha alue jossa eläimiä pidetään vars. aitauksissa yleisön nähtävänä" ja "eläinpuisto laajahkolle metsäalueelle sijoitettu eläintarha." Eli eläinpuistotkin ovat yhdenlaisia eläintarhoja. Tämä kysymys liittynee aikaisempaan keskusteluun sivulla Keskustelu luokasta:Suomen eläintarhat, ja minusta ainakin luokittelussa voidaan jatkaa sanakirjan osoittamalla tiellä. --Ryhanen (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 06.47 (EET)

Tuo vaikuttaa perustellulta. Laajemmin perusteltua tietoa voi löytyä eläintarha-alan kirjallisuudesta. (Tässä tapauksessa vielä erityisesti alan suomenkielisistä esityksistä, kun on kysymys suomenkielisistä käsitteistä.)--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 13.42 (EET)
Entäs Heinolan lintutarha? Onko sekin eläintarha ja pitäisikö laittaa tuohon luokkaan? --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 13.55 (EET)
Ai niin ja tämä. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 16.38 (EET)
Lintu on eläin, kasvi ei ole eläin. Luokka:Kasvitieteelliset puutarhat on erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 17.57 (EET)
Tai niin, no perhonen on myös eläin.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.03 (EET)

Ilmeisesti sanalla on kaksi merkitystä: suppeampi ja laajempi. Nenoniel (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.49 (EET)

En edes tiennyt että Suomessa ei ole varsinaisia eläintarhoja muualla kuin Korkeasaaressa. Pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Tosin en muista koskaan edes käyneeni muissa eläinnähtävyysalueissa kuin Korkeasaaressa ja Ranuan eläinpuistossa. Lasketaanko Ranuan eläinpuisto muuten eläintarhaksi? No joo, Berliinin Tiergartenin lähellä kävin kerran, mutta vain päästäkseni lähellä sijaitsevaan sarjakuvakauppaan. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.57 (EET)

Tampereellakin oli ennen eläintarha. Kävin siellä joskus kansakoulun luokkaretkellä. Se muistutti navettaa: Lattiat betonista ja karsinan aidat metallista ja sontaruuma, johon jätökset valuivat kun eläimet pissasivat.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 16.05 (EET)

Kuun kääntöpiirit[muokkaa wikitekstiä]

Kun kääntöpiiri on noin 23,5 asteen päässä päiväntasaajasta ja kuu voi näkyä kaltevan kiertoradan takia 28 asteen päässä suoraan ylhäältä, niin kysytään onko tällä kuun "kääntöpiirillä" virallista nimeä ja merkitystä vaikkapa kansanperinteessä (jolloin se olisi jopa artikkelin väärti)? --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 06.04 (EET)

Kajoko oli se?[muokkaa wikitekstiä]

Pakko varmistaa kollektiiviselta tajunnalta. Olikos Markus Kajolla tapana ainakin Kettusessa käyttää aika ajoin omalaatuista sanajärjestystä predikatiivi–verbi–subjekti rytmittämässä lausahduksensa loppua tyyliin "kummallista toimintaa on se" tai "ei osannut arvata, millaisen kohtalon sai hän"? --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.07 (EET) Fiksattu kieliopillinen termi "predikatiivi" on toimesta minun. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.44 (EET)

Oli hänellä tapana. --Htm (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.23 (EET)
Ja Yoda. --Tappinen (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.26 (EET)
Eri järjestys. Lauseensa loppuun subjektin sijoitti Kajo (O-V-S), kun taas verbin lauseen loppuun Yoda panee (O-S-V). --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 23.41 (EET)
James Potkukelkka. Mutta Kettunen taisi olla ensin? -93.106.230.95 22. tammikuuta 2016 kello 00.17 (EET)
Löysin muuten netin syövereistä Kettusen tyylistä kirjoitetun pro gradu -tutkielman. En ole lukenut, mutta se voi olla jännä. –Ejs-80 22. tammikuuta 2016 kello 00.24 (EET) Lisäys: ko. gradussa sanajärjestystä käsittelee erityisesti osio ”3.1.4. Syntaktinen inversio ja sanajärjestysanomaliat”, joka on pdf:n sivuilla 59–65. –Ejs-80 22. tammikuuta 2016 kello 00.35 (EET)
Haa, tuossakin oli mainittu myös Potkukelkka! Ja Rauno Repomies. -93.106.230.95 22. tammikuuta 2016 kello 01.06 (EET)
Mielenkiintoinen juttu ainakin tuo 3.1.4. jonka luin. Mutta noin yleisesti, ihmisillä aika huonosti tajua sanajärjestyksen vaikutuksesta kirjoitetussa tekstissä. Välillä tulee täällä Wikipediassa huvittaviakin rakenteita. Jos esimerkiksi kääntelee yo. otsikkoa ja siirtelee ko/kö:tä, niin huomaa vivahteen muutoksen. Oliko se Kajo? Sekö oli Kajo? Kajoko se oli? Tosin tässä ei niin selvä kuin jossain pitemmissä lauseissa. --Harriebarn (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 15.40 (EET)

Suojatiesääntö[muokkaa wikitekstiä]

Kuten kaikki ajokortilliset tietävät, suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa pysähtymättä ohittaa, ellei välissä ole ajokaistaa tai koroketta. Arkikokemukseni mukaan sääntöä ei kuitenkaan koskaan noudateta, jos jalankulkijoille palaa punainen valo (esim. kun viereisen kaistan kääntyvillä autoilla on punainen, mutta itse ajaa suoraan ja vihreä palaa). Mihin tämä perustuu - en ainakaan itse löydä laista tällaista lievennystä? Vai mennäänkö vain maalaisjärjellä? -93.106.10.74 23. tammikuuta 2016 kello 22.45 (EET)

Jos itsellä palaa vihreä suoraan mentäessä, niin harvemmin varmaan jalankulkijoilla on samaan aikaan vihreä. Kuulostaisi jopa vähän sellaiselta, ettei tällaisia liikennevaloratkaisuja ole olemassakaan... Stryn (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.11 (EET)
Nyt et tainnut ymmärtää. Kysymys on siitä, kumoavatko liikennevalot mainitsemani pysähtymissäännön ja jos kumoavat, niin missä se lukee laissa? -93.106.10.74 23. tammikuuta 2016 kello 23.43 (EET)
Kyllä kumoavat, Tieliikennelaki 4 §. –Makele-90 (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 00.49 (EET)
Niin... mutta eihän vihreä valo tarkoita, että "sinun on ajettava pysähtymättä risteyksen (ja suojatien) ohi" vaan että "risteys on sallittua ylittää". Mielestäni lakiteksti ei kata kaikkia tilanteita. (Eivät liikennevalot kumoa sitäkään, että vasemmalle kääntyvän on väistettävä suoraan ajavaa.) No onneksi meillä on se maalaisjärki. -93.106.10.74 24. tammikuuta 2016 kello 01.49 (EET)
No kyllä tarkoittaa, mutta tietysti tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Asetus tieliikenteen liikennevaloista 39 §: Jos vasemmalle kääntyvää ohjataan vihreän nuolen muotoisella opasteella, kääntyvän ei tarvitse väistää vastaan tulevaa liikennettä (heillä on punainen valo). Jos vasemmalle kääntyvää puolestaan ohjataan pyöreällä valo-opasteella, täytyy vastaan tulevaa liikennettä väistää (Tieliikennelaki 14 §). Wikipediassa on muuten suositeltu artikkeli liikennevalo-ohjaus. –Makele-90 (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 11.36 (EET)

Chronic traumatic encephalopathy suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan paremmin lääketiedettä tunteva, että onko tälle sairaudelle suomenkielistä nimeä? [7] Kyseessä on siis sairaus, josta useat jääkiekkopoliisit ovat kärsineet ja tiedosta oli hyötyä artikkelin kehittämisen kannalta.--Bluto (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.08 (EET)

Krooninen traumaattinen enkefalopatia (duodecim-lehti 2/2014). --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.19 (EET)
Kitoos!--Bluto (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.20 (EET)

Mac -tietokone[muokkaa wikitekstiä]

Ostin uuden mac-tietokoneen. osaisiko joku neuvoa kuinka voisi säätää sen äänen pois, joka tulee aina kun käynnistää tietokoneen? Se kuuluu tietokoneesta, vaikka olisi kuulokkeet paikallaan. --176.93.188.226 26. tammikuuta 2016 kello 18.52 (EET)

En muista komentorivikäskyä, onnistuu myös graafisella ohjelmalla. Lataa ja asenna Onyx. Parameters → Login → Startup sound: Turn off. Varaudu siihen että käynnistysääni palautuu joko päivitysten jälkeen tai satunnaisesti. Jos joskus tarvitset käynnistysääntä (tiettyjen käynnistysvalintojen ajoittaminen), niin voit palauttaa sen helposti. --Raid5 (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 22.46 (EET)

Ruplan arvon romahtaminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko semmoinen skenaario mahdollista että venäjä kokee semmoisen hyperinflaation että yksi euro voisi tulevaisuudessa olla arvoltaan jopa 1000 ruplaa tai erittäin pahassa tapauksessa jopa 10 000 ruplaa kappaleelta? Miten nuo venäjän öljykentät säätelevät ruplan arvoa?--62.80.158.106 26. tammikuuta 2016 kello 20.13 (EET)

Anna nyt joku aikaikkunakin tälle niin voi alkaa spekuloimaan. Muuten vastaus on: "on." Gopase+f (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 20.15 (EET)
Eikös ruplan kurssi joskus 1970-, 1980- tai 1990-luvulla käynytkin alle yhdessä pennissä (kun silloin oli vielä markka-aika) vai muistanko väärin? JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Ruokakauppaa Mäntyharjulla?[muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa olen lähdössä maakuntamatkailemaan, peräti Savoon asti, tarkemmin sanottuna Mäntyharjulle. Lähden Helsingistä kello kahdeksalta aamulla ja olen paikalla Mäntyharjulla noin puoli yhdeltätoista aamupäivällä. Tarkoitus on olla Mäntyharjulla yötä. Onko Mäntyharjulla, rautatieasemalla tai jossain sen lähistöllä, ruokakauppaa josta voisi ostaa olutta? JIP (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 22.27 (EET)

Veikkaan että Google-haulla vastaus löytyisi paljon nopeammin kuin täältä. Esim. http://lmgtfy.com/?q=m%C3%A4ntyharju+kaupat Stryn (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 22.38 (EET)
Näköjään ihan rautatieaseman vieressä ei ole ruokakauppoja, mutta kun vaivautuu kävelemään alle 100 metriä etelämmäksi kohti varsinaista keskustaa, johan niitä alkaa löytyä. Pitää vielä ennen junaan lähtöä tulostaa töissä Google Mapsin kartta valmiiksi, en tunne Mäntyharjun asemakaavaa etukäteen kovinkaan hyvin. JIP (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 22.50 (EET)
Mäntyharjun hahmottaminen on helppoa ilman karttaa ja kompassia. Rautatieasemalta johtaa yksi selkeä tie ylöspäin kohti kiertoristeystä. Kun pääset kiertoristeyksen kohdalle, näetkin edessäsi Äks-marketteja. Kävelymatkaa rautatieasemalta olutkauppaan on noin 600 metriä. Jos haluat leikkiä paikallista, taivutat kunnan nimeä muodossa "saavuin Mäntyharjuun, olen Mäntyharjussa humalassa, poistuin Mäntyharjusta". --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 12.20 (EET)

Mistä saisi taiottua 180 000 megawattia?[muokkaa wikitekstiä]

Eräässä Neon Genesis Evangelion -sarjan jaksossa päähenkilöt joutuvat tuhoamaan kotikaupunkinsa yllä leijailevan kuutiomaisen olennon. Olennolla on kuitenkin voimakenttä, jonka läpäisemiseen kokeellisella raidetykillä ampumalla tarvitaan hurjat 180 000 megawattia virtaa. Rupesin tässä miettimään, olisiko tuollaisen energiamäärän haaliminen tosielämässä ylipäätään mahdollista? (Lisäksi tämä kaikki pitäisi saada aikaan alle 20 tunnissa ennen kuin kuutio-olento saavuttaa päähenkilöiden tukikohdan ja tuhoaa maailman, mutta ehkä se on jo liikaa vaadittu) Esim. Suomessa Loviisan molempien reaktorien nettosähköteho on noin 1000 ja Olkiluodon noin 1600 megawattia. Toki Japani, jonne sarjan tapahtumat sijoittuvat, on sähköntuotannoltaan hieman eri tasoa. --80.222.46.33 31. tammikuuta 2016 kello 01.44 (EET)

Kuinka pitkään se 180 000 megawattia tarvitaan? Hetkellisesti, 40 femtosekunnin ajan on pystytty BELLA-laserilla truuttaamaan pihalle 1 petawatti (miljardi megawattia). Mutta jos 180 000 megawattia tarvitaan pidemmän aikaa, niin vaikeaksi menee. Rajoitteeksi tulee sekä sähkön tuotantokapasiteetti että siirtolinjat. Periaatteessa voisi pienemmällä teholla pitkän aikaa kerätä energiaa johonkin, mistä se sitten saataisiin nopeasti ulos isommalla teholla, mutta siitä voi sitten laskeskella, millaiset akkupatterit tms. tuohonkin tarvittaisiin. Ei taida ihan äkkiä löytyä. --Jmk (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 13.54 (EET)

transsukupuoliset[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka transsukupuolisen henkilön, jonka sukupuoli-identiteetti ei ole selkeästi mies tai nainen, seksuaalinen suuntautuminen määritellään? Jos hän esimerkiksi tuntee seksuaalista vetoa samaan sukupuoleen, johon on syntynyt, onko hän silloin homo- vai heteroseksuaali? Vai voidaanko hänen puhua olevan homoseksuaali ainoastaan silloin, jos hän tuntee seksuaalista vetoa toiseen transsukupuoliseen henkilöön, jonka sukupuoli-identiteetti ei ole selkeästi mies tai nainen? --176.93.47.55 31. tammikuuta 2016 kello 17.05 (EET)

Saippuakysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitäisikö sodium palmate suomentaa "palmuöljyn natriumsuola", vai onko se samaa ainetta kuin sodium palmitate eli natriumpalmitaatti (palmitiinihapon natriumsuola)?
  2. Entä sodium palm kernelate? Olisiko "öljypalmun siemenöljyn rasvahappojen natriumsuola" tai "palmuydinöljyn natriumsuola" vaiko joku muu paras suomennos tälle?
  3. Saako Suomessa jostain ostaa saippuaa, joka on tarkoitettu erityisesti käytettäväksi meriveden kanssa?
  4. Mitä (kenen valmistamaa?) saippuaa Suomen merivoimat käyttävät aluksillaan miehistön peseytymiseen? jni (k) 31. tammikuuta 2016 kello 19.37 (EET)

Ensimmäisen kerran ? vuoteen[muokkaa wikitekstiä]

Jos jokin vuosittainen tapahtuma tapahtuu kolmena vuonna peräkkäin, mutta seuraavana vuonna jää väliin, sanotaanko "jäi väliin ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen" vai "jäi väliin ensimmäisen kerran neljään vuoteen"? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 21.14 (EET)

Ensimmäisen kerran neljään vuoteen, sillä viimeisimmästä väliinjäännistä on kulunut neljä vuotta. --Geohakkeri (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 17.55 (EET)

Elokuva?[muokkaa wikitekstiä]

Näin TV:ssä n. viisi vuotta sitten kotimaisen elokuvan, jossa päähenkilön sisko (tai ystävä?, en muista varmaksi) oli tehnyt itsemurhan, päähenkilö oli yksinhuoltaja ja hänellä oli ahdistusta ja ongelmia miehien kanssa. Osaisiko joku kertoa mikä elokuva oli kyseessä? --194.111.70.134 3. helmikuuta 2016 kello 19.33 (EET)

Poliittinen kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Jos poliitikko on europarlamentin jäsen, mutta hakee eduskuntaan, hän voi ilmeisesti olla ottamatta eduskuntapaikkaa vastaan ja pysyä europarlamentissa. Jos hän ei asetu uudelleen ehdolle eurovaaleissa, voiko hän eurovaalikauden loputtua päästä eduskuntaan? Jos voi, niin "tippuuko" hänen tilaltaan joku eduskunnan jäsen pois vai voiko hän päästä eduskuntaan vain jos joku edustaja luopuu paikastaan saatuaan "paremman" paikan tms.? --37.33.110.209 4. helmikuuta 2016 kello 22.39 (EET)

Vaalilaissa todetaan seuraavaa [8]
"Jos edustaja on valittu jäseneksi Euroopan parlamenttiin, vaalipiirilautakunta antaa valtakirjan sille, joka perustuslain mukaan tulee viimeksi mainitun toimen hoitamisen ajaksi edustajan tilalle edustajantointa hoitamaan. Tämä valtakirja kuuluu seuraavasti:
"Sitten kun . . . päivänä . . . kuuta . . . . . . vaalipiirissä toimitetuissa eduskuntavaaleissa – – on valittu olemaan edustajana valtiopäivillä . . . päivästä . . . kuuta . . . alkaen, kunnes seuraavat eduskuntavaalit toimitettaisiin, ja kun hänet on . . . päivänä . . . kuuta . . . Suomessa toimitetuissa europarlamenttivaaleissa valittu toimimaan jäsenenä Euroopan parlamentissa ja hänen edustajantoimensa hoitaminen tämän johdosta keskeytyy, tulee perustuslain ja vaalilain mukaan . . . asuva – – hänen varaedustajanaan hänen sijaansa edustajantointa hoitamaan siksi ajaksi kun edustaja hoitaa tointaan jäsenenä Euroopan parlamentissa.
Tämä todistus on edustajan varaedustajan valtakirjana." " Eli mikäli käsitän oikein esimerkkitapauksessa eduskuntaan äänestetty euroedustaja siirtyisi eduskuntaan varaedustajansa tilalle. --MiPe (wikinät) 4. helmikuuta 2016 kello 22.53 (EET)
Juu, jos Väyrynen tulee takaisin, Kärnä hipsii takavasemmalle. Iivarius (keskustelu) 4. helmikuuta 2016 kello 22.57 (EET)

Iltarusko ja aamurusko[muokkaa wikitekstiä]

Kysymys siirretty väärästä paikasta oikeaan paikkaan. --Jmk (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 10.16 (EET)

Tervehdys! Haluaisin ammattilaisen selvityksen jokaisen tuntemaan ilmiöön iltarusko/aamurusko. Meilläpäin savossa asian ennustusvaikutuksesta tasan kahta mieltä: joko huonoa tai hyvää säätä seuraavalle päivälle. Miten on? Kyselee Jussi.  –Kommentti oli kirjoitettu osoitteesta 194.251.240.114 nyt poistetulle keskustelusivulle Keskustelu:Väripilvi 18. toukokuuta 2005 kello 10.57 (EEST) eli yli 10 vuotta sitten.

Ammattilainen on selvittänyt asiaa sivulla http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennustekysymyksia#7
Siellä lukee "Iltaruskon sanotaan merkitsevän kaunista ja aamuruskon sateista ilmaa tulevana päivänä. Leveysasteillamme sadealueet liikkuvat usein lännestä itään ja varsinkin vaaleanpunaiset sävyt auringon laskiessa ovat merkkinä siitä, että valon säteet ovat kulkeneet pitkän matkan ilmakehässä. Sadealueen tulo tästä ilmansuunnasta ei siten ole välittömästi odotettavissa. Aamurusko on näyttävintä silloin, kun yläpilveä on auringon edessä. Jos yläpilvet liittyvät säärintamaan, niin silloin sadealue on alle puolen vuorokauden päässä." --Tappinen (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 10.36 (EET)
”Aamurusko päivän pasko.” Onko meillä sääviisas kansa? – Tietääkö taivaan ruskotus huonoa säätä? --Raid5 (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Musiikkiesityksen tallenteen Creative Commons lisensointi[muokkaa wikitekstiä]

Eli tuli kolme vuotta sitten tilauksena videoitua eräs tapahtuma jossa oli puheita, musiikkiesityksiä ja teatteriesityksiä. Ajattelinkin että voinko lisätä tallenteeseen että omasta puolestani lisensoin tallenteen CC BY-SA 4.0 -lisenssillä, ja kuinka se tulisi lopputeksteissä järkevästi mainita loukkaamatta esiintyjien tekijänoikeuksia? Ymmärtääkseni en voi suoraan koko tallennetta lisensoida kyseisellä lisenssillä? --Zunter (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 14.17 (EET)

Et voi tallentaa, kaikilla on tekijänoikeussuoja, niin esiintyjillä, puheilla, musiikilla kuin teatterikappaleillakin. Omaksi iloksesi voit katsoa omalla koneella loukkaamatta kenenkään oikeuksia. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 11.52 (EET)