Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:Neuvonta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Veroja verosta[muokkaa wikitekstiä]

Sain sähkölaskussani asianmukaisen erittelyn siirrosta ja sähkönmyynnistä ja energiaverosta, joka perustuu sähkönmyyntiin. En ole tullut ajatelleeksi että tästä energiaverostakin menee alv 24%. Koskeeko tämä muitakin asioita kuten esimerkiksi haittaveroja? Kysynpä ihan ottamatta kantaa menettelyyn, kun en ole tullut ajatelleeksi. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 10.32 (EEST)

Ainakin arvonlisäverolain 73 b § sanoo: "Veron perusteeseen luetaan tavaran yhteisöhankkijan valmisteveron alaisista tavaroista suoritettava valmistevero." Energia- alkoholi- ja tupakkaverot ym. ovat valmisteveroja. -Ochs (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 18.20 (EEST)
Ok, kiitos. Siis varmaan autoverostakin menee vielä alv, jos se liikkeestä uutena(?) ostetaan. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.13 (EEST)
Valmisteverot lisätään nettohintaan ja valmisteveroista, tasausmaksuista sekä tullimaksuista peritään arvonlisävero. Arvonlisävero tulee viimeiseksi ja arvonlisää ovat myös verot ja maksut. Ne eivät ole tuottajan, varastoijan, kuljettajan, markkinoijan arvonlisää, vaan veron tuottamaa arvonlisää. 37.219.213.82 3. elokuuta 2017 kello 20.27 (EEST)
No autojen verotuksessa ei välttämättä päde mitkään normaalit lait; tunnetusti valtio myös halutessaan rikkoo verotuslakeja täysin suunnitelmallisesti. Uusin innovaatio [1] lienee se, että kun ennen lisättiin ensin autovero ja sitten alv (myös autoverolle), niin nyt päinvastoin ensin lisätään alv ja sitten autovero (joka määräytyy verollisesta hinnasta). Mikä tämän vempautuksen pointti on, en tiedä. Sinänsä aritmeettisesti on ihan sama, pannaanko veron päälle veroa näin päin vai noin päin. Jos prosentit ovat vaikka 20 ja 30, niin kyllä 1,20*1,30 = 1,30*1,20. Kertolasku on vaihdannainen. --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.26 (EEST)
Joo tossa asiassa on paljon propagandaa. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 19.10 (EEST)
Lopputulos ei ole aivan sama riippuen kumpi lasketaan ensin. Viivan alle toki jää sama luku eikä auton ostajan kannalta järjestyksellä ole mitään väliä. Kuitenkin laskemalla autovero vasta arvonlisäverollisesta hinnasta saadaan autoverotuottoja nostettua merkittävästi (viidenneksellä?). Toki summa alv-tuotoista menetetään. Vaikutelma on kuitenkin kohonnut autoveron tuotto. 91.152.226.244 8. kesäkuuta 2017 kello 17.42 (EEST)

Tunnistatko linnun[muokkaa wikitekstiä]

Näin Helsingissä linnun. Kiinnitin huomioni siihen sen laulun voimakkaan äänen ja todella poikkeuksellisen monimutkaisen sävelkulun takia. Näin sen lennossa vilaukselta. Hieman varista pienempi. Enimmäkseen musta, siipien takasulat valkoiset ja pyrstössä mustat etureunat ja valkoinen V-muotoinen takakuvio. Ei muita värejä kuin musta ja valkoinen. Yritin luontoportti.fi:stä värien perusteella mutta en oikeín näe mitään mikä natsaisi. Ehdotuksia mikä voisi olla? 91.155.195.247 30. toukokuuta 2017 kello 21.36 (EEST)

Suomessa ei hirveästi ole pelkkiä mustavalkoisia lintuja. Kyseessä saattoi olla meriharakka, tosin se ei ole pelkästään mustavalkoinen, vaan sillä on muun muassa oranssi nokka ja jalat. Kyseessä saattoi olla myös kirjosieppo, jolla on melko monimuotoinen laulu. Kirjosieppo on tosin paljon pienempi kuin varis. Kyseessä saattoi olla myös avosetti, mutta se ei pesi vakituisesti Suomessa. Siispä veikkaisin, että kyseessä oli harakka. Se on suunnilleen variksen kokoinen, pelkästään mustavalkoinen ja sillä on melko voimakas ääni. Terveisin --Mäntysato (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 09.47 (EEST)
Monimutkainen sävelkulku puhuu kyllä harakkaa vastaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.00 (EEST)
Mustarastas kärsii joskus mutaatioista jotka tuottavat valkoisia sulkia. Kottarainen olisi toinen tumma monimutkaisesti laulava lintu. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.53 (EEST)

Paras tapa löytää vuokramökki mahdollisimman korvesta, mutta järven rannalta[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on paras tapa löytää vuokralle mökki kesäloman ajaksi mahdollisimman korvesta, mutta kuitenkin niin, että mökki on järven rannalla? Ideana olisi siis viettää kesälomasta ainakin 1-2 viikkoa mahdollisimman kaukana "sivistyksestä" ja myös naapureista, mutta järvi olisi uimisen ja kalastamisen takia tarpeen. sillä, missä päin mökki sijaitsee, ei ole mitään väliä. Kaikki Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin käy. Jos siellä kuitenkin toimisi kännykän avulla netti, olisi se hyvä, niin lomaa voisi jatkaa pidempään tekemällä etätöitä. Mistä siis löytää mökki mahdollisimman hyvällä "täällä ei kukaan häiritse"-takuulla?--LCHawk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 14.50 (EEST)

Uskoisin että se vanha kunnon Google-haku on paras tapa löytää. Haulla löytyy varmasti useita sivustoja, joista voi hakea haluamansalaisia mökkejä haluamastaan sijainnista. Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 16.05 (EEST)
Booking.comin kautta voi etsiä majoitusta rajaamalla hakualueeksi Suomen sekä asettamalla Property type chalet ja Fun things to do Private beach area. Esim näin. Naapureita siinä ei voi valita. --Kulmalukko (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 18.49 (EEST)
Suomen ympäristökeskuksen JärviWiki. https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu 37.219.213.82 3. elokuuta 2017 kello 20.29 (EEST)
Pasi Viheraho oli juuri tällaisella mökillä parisen viikkoa sitten. Tie loppui kauan ennen järveä ja mökille piti vielä soutaa. Ei näyttänyt ketään muita olevan järvellä/lammella. Käy katsomassa onko mökki toivomasi kaltainen ja selvitä jotenkin mökin omistaja (maksat vaikka Pasille vitosen, että kertoo omistajan numeron).--MAQuire (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Aaltojen nopeus vedessä[muokkaa wikitekstiä]

Onko aaltojen etenemisnopeus tietyn syvyisessä vedessä vakio, vai vaikuttaako niiden nopeuteen muutkin asiat kuin syvyys? --37.136.102.255 21. heinäkuuta 2017 kello 21.08 (EEST)

Minulla on sellainen käsitys, että aallonnopeus on väliaine sidonnainen ominaisuus eli aikalailla vakio, mihin en kuitenkaan ainakaan fi-wikipedian veden aaltoja käsittelevästä artikkelista löytänyt vahvistusta. Nopeuteen voisi vaikuttaa veden lämpötila ja suolapitoisuus pintajännityksen ja tiheyden kautta, mutta artikkelin merkitsevä aallonkorkeus-mukaan ne eivät juuri vaikuta aallonkorkeuteen ja ehkä niiden merkitys veden aaltojenkin nopeuteen on marginaalinen. Veden syvyys sen sijaan vaikuttaa aallonkorkeuteen, jos vedensyvyys on pienempi kuin puolet aallonpituudesta. Toisin sanoen lähellä rantaa aallot murtuvat. Fi-wikistä puuttuu paljon aaltoteoriaan liittyviä artikkeleita. Aalto (fysiikka)-artikkelista pääsee eteenpäin. Vilkapi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 22.37 (EEST)
Tokikaan aallonnopeutta ei saa sekoittaa virtausnopeuteen. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.02 (EEST)

Kakoilu muilla lajeilla[muokkaa wikitekstiä]

Kakoileeko muutkin eläimet kuin ihminen, vai onko kyseessä ainoastaan ihmiselle tyypillistä käytöstä? --87.95.199.7 23. heinäkuuta 2017 kello 10.58 (EEST)

Jos kakoilulla tarkoitat samaa kuin Kielitoimiston sanakirja kakoa-verbillä eli rykiä, kakistella, niin kyllä koirani ainakin usein kakoo Kakolanmäkeä kiertäessämme. Syynä milloin liian kireälle kiristyvä panta, milloin sopimaton tienvarsieväs, milloin kurkkuun lentävä höntiäinen. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 17.35 (EEST)
Tästä voisi rohkeasti päätellä, että hapensaannin varmistaminen saattaisi olla tärkeä prioriteetti myös muilla eläinlajeilla. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Karvinen sarjakuva[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli viimeinen Karvinen-sarjakuva, jossa Eskon ystävä Viiksi esiintyi ennen lähtöään lehdestä? Mikä oli lähdön syy?--93.106.18.243 26. heinäkuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa mainitaan (en:List of characters in the Garfield franchise#Lyman), että hahmon viimeinen vakituinen esiintyminen olisi ollut eräässä huhtikuussa 1983 julkaistussa sunnuntaistripissä. Sen jälkeen hänet olisi nähty vielä vuonna 1988 sarjan 10-vuotisjuhlastripin otsikkoruudussa esiintyneiden hahmojen joukossa sekä kätkettynä sanomalehden sivulle yhdessä vuonna 2013 ilmestyneessä arkipäivästripissä. Hahmoa ei koskaan erityisemmin kirjoitettu ulos sarjasta, se vaan lakkasi esiintymästä käytyään kerronnallisesti tarpeettomaksi. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 21.58 (EEST)
Kävin läpi oman kirjahyllyni vanhoja Karvis-pokkareita (kaikkea sitä on tullutkin hankittua ja säilöttyä) ja törmäsin sattumalta kahteen noista kolmesta stripistä. Jos joku haluaa lukea nämä suomeksi, niin mainittu vuoden 1983 sunnuntaistrippi löytyy pokkarista Karvinen – käpälät kadoksissa ja vuoden 1988 10-vuotisjuhlastrippi pokkarista Karvinen panee läskiksi. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 15.17 (EEST)

Kuka omistaa valtion päämiehille annetut lahjat ja mitä niille tapahtuu?[muokkaa wikitekstiä]

Kun valtionpäämiehet (esim. presidentti tai kuninkaalliset) saavat lahjoja vieraillessaan jossain, kuka ne omistaa? Omistaako ne valtionpäämies itse vai valtio? Onko tässä eroa tasavaltojen ja kuningaskuntien välillä? Entä mitä niille tapahtuu? Osa varmaan päätyy käyttöön, mutta entä muut? Arkistoidaanko ne jonnekin vai hävitetäänkö?--LCHawk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 10.11 (EEST)

Ainakin osa on ollut lahjana presidentille itselleen päätellen siitä, että Kekkosen kuoleman jälkeen hänen perikuntansa lahjoitti joitakin lahjaesineitä Urho Kekkosen museoon, jossa niitä on ollut esilläkin. Halonen sai lahjaksi kissanpennun.[2] Kekkosten saama Mini päätyi Sylvi Kekkosen käyttöön.[3] --Htm (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.22 (EEST)
Amerikkalaisten astronauttien lahjoittamia kuukiviä Kekkonen antoi saman tien lahjaksi presidentinlinnan vahtimestarille, joka lahjoitti ne edelleen jollekin tuttavalleen [4]. Kivet tosin eivät ilmeisesti olleet todellisuudessa Kuusta. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 21.37 (EEST)
Eiköhän jokaisella valtiolla ole omat käytännöt. Varmaan jossain diktatuureissa valtionpäämies saa kaiken käyttöönsä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti voi henkilökohtaisesti vastaanottaa vain alle 375 dollarin arvoiset lahjat. Kaikki muut menevät virkakautena National Archivesille, josta viran jälkeen ne siirtyvät presidentilliseen kirjastoon. Presidentillä (ja myös ministerillä) on kyllä oikeus lunastaa lahjat markkinahintaan itsellensä kautensa jälkeen. Mutta tämä on siis vain Yhdysvalloissa. (Lähde: [ https://www.theatlantic.com/politics/archive/2016/02/the-unusual-gifts-given-to-presidents/462831/]) --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.49 (EEST)

Leffaan jouluna 1953[muokkaa wikitekstiä]

Kun Suomessa oli vielä 1960-luvulla rukouslauantaitkin pyhitetty ja voimassa oli poliisin valvoma liikehtimiskielto, niin miten ihmeessä elokuvan Hilja – maitotyttö ensi-ilta voitiin pitää joulupäivänä vuonna 1953. Leffahan oli vieläpä aikalaisarvioiden mukaan jonkinsortin "sadetakkifilmi". Paljasta pintaa joululahjaksi? --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.01 (EEST)

Ilmeisesti huvikielto oli joulupäivänä voimassa vain klo 18:aan saakka. -Ochs (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 23.16 (EEST)
Vaikka itse aloitinkin artikkelin sapatinrikos, niin pitihän se lukea uudestaan. En ollut ilmeisesti ymmärtänyt, että pyhäpäivän pyhyys ei taida ulottua sen iltaan, vaan ilmeisesti sunnuntaina illalla kuudesta alkaen (ja vuoden 1734 lain mukaan iltayhdeksästä alkaen) saa ruveta rällästämään tai töitä paiskimaan. Kesäisin on sunnuntai-iltaisin aikaa vaikka mihin askareeseen, kun valoakin riittää. Joku voisi vielä selvittää, mikä on kirkollinen käsitys siitä, koska pyhäpäivä päättyy. Iltakuudeltako sekin? Liperit ja virsikirjat nurkkaan ja skruuvipöytään mars! Mukavan peli-illan ehtivät pitää papit ja lukkaritkin. --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 23.55 (EEST)
En jaksa nyt etsiä suomalaista käsitystä sapatista, mutta juutalaisuudessahan sitä on vietetty iät ja ajat perjantai kello 18:sta lauantaihin kello 18:aan (eli periaatteessa auringonlaskusta auringonlaskuun). --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 00.30 (EEST)

Suomenkielisen wikipedian väärää tietoa[muokkaa wikitekstiä]

Kuka väärentää suomalaisen wikipedian? Yleensä kaikki aiheet mitkä liittyvät Venäjään ovat jollakin tavalla pielessä. Englanninkielisen wikin lähteet ovat samat ja silti teksti joka on vain "käännetty" eroaa alkuperäisestä huomattavasti. Esimerkki: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)

Sama suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan  –Kommentin jätti Onund (keskustelu – muokkaukset)

Olisikohan syynä tietojen eroamiseen se, että En-wikin tiedot ovat vuodelta 2016 ja Fi-wikin vuodelta 2014. Vilkapi (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 19.26 (EEST)
Väärentämisen takana ovat New World Order, illuminati, liskohumanoidit ja Hillary Clinton. Wikipediaa saa kuka tahansa editoida, editoi ja korjaa! Kyseiset BKT-luvut eroavat koska ne ovat eri vuosilta - englanninkielistä wikipediaa editoi suurempi porukka, minkä vuoksi heidän lukuisat vikkelät pikku kätösensä ovat ehtineet päivittää uudemmat tilastot. Kummassakin versiossa on linkit lukujen lähteisiin (IMF 2016 vs IMF 2014, jne) - etsi sieltä uudemmat tilastot ja korjaa. Öljyn hinnalla on iso vaikutus Venäjän talouteen, ja se on ollut melkoista vuoristorataa viime vuosina. 91.155.195.247 3. elokuuta 2017 kello 19.28 (EEST)
Kaikkihan me yritämme kykyjemme mukaan väärentää suomalaista wikipediaa. Muokkaa rohkeasti. --raid5 (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Vireen nimi?[muokkaa wikitekstiä]

Tunnen neljä eri virettä:

A415Hz = Barokkivire
A440Hz = Nykyvire
A392Hz = Versailles-vire
A465Hz = ?

En tiedä viimeisimmän nimeä.--87.93.55.50 6. elokuuta 2017 kello 16.57 (EEST)

Olisiko "Chorton" (1 ja 2 --Seeggesup? 9. elokuuta 2017 kello 03.41 (EEST)

Lastenlaulu käestä ja sinivuokoista[muokkaa wikitekstiä]

Metsässä kävellessä alkoi korvissa soida kymmenien vuosien takainen lastenlaulu, niin vanha ettei Googlesta ole apua. Siinä on pirteä jenkantapainen melodia, ja kertosäe menee jotenkin näin: Hopsassaa, kuule käkeä / Nyt et saisi olla äkeä / Kaunistaa metsän mäkeä / sinivuokkoin kukkarunsaus. Kuka muistaa mikä laulu on nimeltään, tai kuka sitä on esittänyt? –Kotivalo (keskustelu) 9. elokuuta 2017 kello 00.31 (EEST)

Pulmakulma[muokkaa wikitekstiä]

Kun olin lapsi, kotonamme oli peli, jonka nimi on pulmakulma. Siinä on tetrispalikoiden tapaisia viidestä neliöstä koostuvia palasia, jotka tuli asetella muistaakseni a4-muotoiselle alustalle. Palikoita oli jokainen mahdollinen yhdistelmä viidestä neliöstä, joskaan ei peilikuvia, koska palikat pystyi kääntämään. Osaisiko joku sanoa, millä nimellä kyseisen pelin voisi löytää (esim. olisiko sillä jokin englanninkielinen nimi), kun googlesta tuntuu löytyvän hakusanalla vain jotain nuorten kysymys-palstoja. --178.55.58.1 10. elokuuta 2017 kello 11.31 (EEST)

Googlella löytyy, kun katsoo kuvahaun tuloksia. Ilmeisesti sama peli kuin Hexed. --Otrfan (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)

Muinaisten Roomalaisten nimet[muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö paikkansa että Rooman valtakunnan aikana kaikkien henkilöiden nimessä oli us-pääte kuten Asterix-sarjakuvissa? Kuka oli ensimmäinen tunnettu sen ajan henkilö, jonka nimessä ei ollut us-päätettä?--85.134.113.52 11. elokuuta 2017 kello 10.41 (EEST)

Ei pidä. Astirix ei ole historian oppikirja. Caesar on valaiseva esimerkki. --Tpe1 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.03 (EEST)
Tai siis sen verran voi antaa periksi, että roomalaiset miesten etunimiset päättyivät -us, vrt. Luokka:Antiikin roomalaiset. Ja vähintään puolet kansasta oli naisia, ja väestössä oli paljon ihmisiä joilla oli muun kielinen nimi, sillä Rooma oli iso valtakunta. --Tpe1 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.07 (EEST)
En-wiki luettelee 35 miesten etunimeä, joista 32 päättyy -us ja 3 muuten. Naisten etunimi päättyi tavallisesti -a. Vastaus kysymykseen on siis "ei pidä", mutta -us oli yleinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 13.00 (EEST)

Miten yleisurheilulajit ovat valikoituneet?[muokkaa wikitekstiä]

Millä perusteella on päädytty nykyiseen koostumukseen yleisurheilulajeissa, joita kilpaillaan arvokilpailuissa? Juoksujen suhteen tilanne on looginen, koska on yhden suoran mitta (100 m) ja sen jälkeen aina tuplat eli 200 m, 400 m, 800 m ja sitten 1500 m (vain 100 metriä alle tuon 800 metrin tuplamatkan) ja sen jälkeen vielä pitkät 5000 m ja tämän tupla 10 000 m. Mutta entäs muut? Miksi meillä on 3000 metrin esteet, eikä matka ole esim. 5000 metrin esteet? Entä miksi aitajuoksussa miehet juoksevat 110 metriä 100 metrin sijaan? Entä miksi aitamatkoissa ei ole jouksuloogikan mukaisesti 100, 200 ja 400 metriä vaan vain tuo 100 ja 400 m? Miksi 200 m on sileänä matkana niin erilainen kuin 100 m, että se on kisamatkana, mutta aidattuna ei?--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 16.31 (EEST)

Miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset. Aitojen väli on ilmeisesti mitoitettu niin, että niiden välissä voi ottaa kolme askelta. Naisilla askeleet ovat lyhempiä, joten aitojen välikin voi olla lyhempi. Miehet tarvitsevat sen 10 lisämetriä. Mutta siis periaatteessahan matkoja on paljon enemmän. Esimerkiksi 200 metrin aitojakin juostaan edelleen, vaikka harvemmin, koska se ei ole arvokisaohjelmassa (olympialaisissa 1900 ja 1904). Monia muitakin matkoja juoksennellaan satunnaisesti. Estejuoksu on varmaan 3000 metriä, koska siten saatiin 1500 ja 5000 väliin yksi matka. --PtG (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.43 (EEST)
Lyhin aitamatka oli aikoinaan 120 jaardia, syynä lienee tosiaan se että kun kymmenen aitaa niin miehet mahtuvat paremmin aitaväliin kuin jos matkana 100 jaardia. Naisillahan oli alkujaan aitamatkana 80 metriä, joka sitten pidennettiin 100 metriin. Estematkan pituus lienee tullut hevoskisoista ja kahdesta mailista. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.47 (EEST)
Kiitos näistä. Mistäs sitten otteluiden lajit ovat tulleet? Miksi juuri ko. lajit?--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.53 (EEST)
Pohjana antiikin viisiottelu, kymmenottelun historiasta muutama sana tuolla: Kymmenottelu#Historia. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 18.16 (EEST)
Joo, luin tuon. Siellä tosin ei kerrota kymmen- ja seitsenottelun lajivalikoiman muotoutumisesta. Miksi juuri nuo 10 tai 7 lajia? Toki heitoissa ja hypyissä ei juuri valinnanvaraa ole, mutta juoksupuolella sitten on sitäkin enemmän. Esimerkiksi miksi lyhyt aitamatka eikä pitkää? Miksi jouksuista 10-otteluun 100 metriä eikä vaikkapa 200 metriä jne.--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 18.41 (EEST)
Eiköhän se ole ihan peruskäytännöllisyyttä ja rasituksen rajoittamista jne. Antiikin viisiottelusta yleisurheilun viisiotteluun painin tilalle ”pitkä juoksu” (~maili), ja siitä sitten kymmenotteluksi johon kolme hyppyä ja kolme heittoa, kaksi pikajuoksua, aitajuoksu ja pitkä juoksu. Kun mukaan otettiin 400 m niin 200 m lyhennettiin sataseksi. Naisten otteluhan oli sekin alkujaan viisiottelu ja lajit oli varmaankin asioista päättäneiden miesten valitsemia ja naisille sopivan helpoiksi katsottuja. Seitsenotteluksi kun laajennettiin niin seiväs ja kolmiloikka eivät olleet naisten lajeina silloin joten siitähän tulee aika helposti kaksi hyppyä, kaksi heittoa, kaksi juoksua (se ”alkuperäinen” 200 m ja sitten pitempi, mutta kuitenkin miesten vastaavaa lyhyempi) ja aitajuoksu. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.38 (EEST)
Kiitos tästä. Noin varmasti on. En ole koskaan itse tullut ajatelleeksi noita määriä, että toimii just tuollatavoin "ryhminä".--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.49 (EEST)

Nyt kun 50 kilometriä saatiin arvokisaohjelmaan naisillekin, niin odotan tasa-arvon nimissä naisten aidat nostettavan yhtä korkeiksi kuin miesten ja matkaksi 110 metriä. Heittolajeihin myös samat välineet kuin miehillä. Mielenkiintoista, että vain vähän aikaa sitten ajateltiin, etteivät naiset kykenisi esimerkiksi hyppäämään seivästä tai heittämään moukaria.--MAQuire (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.54 (EEST)

Beatlesit[muokkaa wikitekstiä]

Tutkin mökillä jotain 60-luvun Mitä missä milloin -kirjaa, ja hakemistossa oli B:n kohdalla "Beatlesit". Käytettiinkö Suomessa tuohon aikaan yhtyeen nimestä esim. lehdissä yleisesti kyseistä muotoa? --87.95.213.206 19. elokuuta 2017 kello 17.55 (EEST)

Kyllä, ja puhekielessä se oli "Piitlekset". On muistettava, että englantia ei tuolloin juurikaan opetettu Suomen kouluissa, vaan oppikoulussakin enemmän saksaa. Lukion lyhyt englanti lie ollut yleisin oppimäärä. Samoihin aikoihin Beatlesien kanssa englannnin opetus kansakoulun 3. luokalla pääsi pikku hiljaa alkuun Kouluradion välityksellä. Minunkaan eläkeikää lähestyvä kansakoulunopettajani ei ollut itse koskaan opiskellut englantia, joten siinä sitten me yhdeksänvuotiaat yritimme häntä opastaa. –Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 20.52 (EEST)
Mutta Biitlesit otti loparit vuonna kuuskytyhdeksän / eikä jälkeen hetken sen enää sellainen ole ollut hän... (Ringo ja Aku) --Tanár 20. elokuuta 2017 kello 14.28 (EEST)
Syntymäpaikkani kielialueella sana taipui "Piitlesit". Kovaan tai pehmeään P/B en osaa ottaa kantaa, vaikka osasinkin lukea jo 60-luvulla. Samalla syrjäisellä alueella englannin opetus alkoi oppikoulussa vasta joskus 60-luvun puolivälissä, siihen asti luettiin saksaa; pienissä kouluissa ei ollut kuin yksi vieraskielivaihtoehto, joka toisaalta teki elämän niin helpoksi. Ruotsin opiskelu alkoi ennen 1. vieraan kielen opiskelua. - Ja olihan myös sitten noi Rollarit myös lehdissä.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 07.38 (EEST)
Jos tulee joku kolmas keskustelija vielä ankeampine lapsuuden kielioloineen, tämä ketju alkaa muistuttaa Monty Pythonin Yorkshiremen-sketsiä. Meidän kyläkansakoulumme Kouluradiotouhu taisi tosiaan olla jonkinlainen kokeilu, koskapa oppikouluun siirryttyäni englannin opiskelu piti taas alkaa nollasta. – Vielä alkuperäiseen kysymykseen: tuohon aikaan vierastettiin outoa The-sanaa suomenkielisessä tekstissä, muistan kun serkunmieskin ihmetteli miten voi olla tuollainen sana joka ei kuulemma edes tarkoita mitään. Siitä seurasivat nuo tuplamonikot joita käytetään puhekielessä yhä: Beatlesit, Jamekset, Levikset (Saarikosken Portnoyn tauti -suomennoksessa hyperkorrektisti Levit), Beach Boyssit, Bay City Rollerssit, muffinssit, legginssit... –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 10.42 (EEST)

Syrjintämerkki elokuvissa[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monessa tunnetussa elokuvassa on tämä varoitusmerkki että elokuva sisältää rasismia ja syrjintää? Onko tämä merkki ollut myös joissakin piirretyissä?--85.134.113.52 22. elokuuta 2017 kello 08.01 (EEST)

Tämä? Foto ois kiva yllätys. –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.01 (EEST)
Oliko se tämä, jossa on kaksi valkoista ihmistä ja niiden välissä on yksi musta ihminen. Vai onko tämä symboli ollut vain videopeleissä?--85.134.113.52 23. elokuuta 2017 kello 06.46 (EEST)

Äänenmurros[muokkaa wikitekstiä]

Miksi äänenmurros alkaa pojilla yhä aikaisemmin? Tai siis kun artikkelissa poikasopraano sanotaan, että J. S. Bach lauloi poikasopraanona 16-vuotiaaksi. --194.111.70.134 24. elokuuta 2017 kello 18.16 (EEST)

Äänenmurros liittyy murrosikään, joka alkaa sekä tytöillä että pojilla yhä aikaisemmin. Aikaistuminen taas johtuu parantuneesta ravinnosta ja terveydenhuollosta. Nykyään onkin erittäin vaikeaa löytää poikasopraanoja, joilla äänenmurros ei vielä ole alkanut ja jotka muuten olisivat tarpeeksi kypsiä ja taitavia laulamaan esimerkiksi Bachin teosten sopraanosooloja. Useimmiten niitä nykyään laulavat naiset. -Ochs (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 20.07 (EEST)
Äänenmurros alkaa perinnöllisistä syistä mustilla ja arabeilla aikaisemmin kuin valkoisilla. Aasialaisilla äänenmurros alkaa myöhemmin kuin valkoisilla. 16-vuotiaita poikasopraanoja löytyy varmasti Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Japanista roppakaupalla. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ei tosiaan kannata etsiä, siellä ääni möreytyy jo niinkin varhain kuin 12-vuotiaana (ja tytöillä kuukautiset alkavat niinkin varhain kuin 9-vuotiaana). Itäaasian perinnöllisistä syistä jälkijunassa murrosiän kokevat pojat ovat siis asiassa pelastus ja tietysti se etteivät rodut sekoittuisi. --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 09.26 (EEST)

Miksi juuri puhelinpalveluiden ulkoistus Suomesta Espanjaan on niin kannattavaa?[muokkaa wikitekstiä]

Kun selailee työpaikkoja Espanjasta, törmää jatkuvasti erilaisiin puhelinkeskuksiin, jotkut tekevät myyntiä ja jotkut asiakaspalvelua. Mikä tekee juuri puhelimella tehtävän liiketoiminnan ulkoistamisen Espanjaan niin kannattavaksi? Mikä siinä tuo sellaisia etuja, joita ei tulisi jonkin muun työn (esim. hallinto tai tuotekehitys) ulkoistamisesta? Toki palkan sivukulut yms. varmasti jotain merkitsevät, mutta nehän koskisivat myös muuta työtä eli kysymykseni on juurikin se, että mikä on se asia, joka tekee puhelimella tehtävistä asioista niin erilaisia muihin toimintoihin nähden, että ne kannattaa ulkoistaa Espanjaan, mutta muita ei? --LCHawk (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 09.14 (EEST)

Mistä päättelet että se on kannattavaa? Eiköhän parempi selitys ole että se on harvoja matalan osaamisen ammatteja joita voi siirtää vaikka Kuuhun (toinen olisi ohjelmointi, mutta se on korkean osaamisen ammatti). Esimerkiksi Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta on jo pitkään siirretty puhelinpalveluita Intiaan. Itse en uskoisi että Espanjassa on sen halvempaa, mutta sen avulla työntekijä pääsee sinne etelän aurinkoon Suomen talvea pakoon. Toki alkoholissa ja solariumissa säästää. Ja puhelinmyynnissä sen sellaisissa on niin tiuha työntekijöiden vaihtuvuus, että vastannee 2 viikon - 2 kuukauden lomaa ja asenne sen mukainen. Loogisempaa lienee kannattavuuden näkökulmasta siirtää puhelinpalvelu Viroon, mutta Virosta puuttuu se Välimeren ilmasto joka lienee avain. --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 09.04 (EEST)

Synti[muokkaa wikitekstiä]

Kirkossa aina paasataan, että kaikki ovat syntisiä jne. Onko olemassa teoreettista mahdollisuutta olla tekemättä syntiä koko elämänsä ajan? Tarkoitan nyt tietysti elämää, joka kestää ainakin aikuisikään saakka, koska toki voidaan sitten puhua siitä, jos kuolee vaikka sikiövaiheessa. Ja siis mitkä kaikki asiat ovat syntiä? --176.93.102.155 25. elokuuta 2017 kello 13.22 (EEST)

Kristinuskossa kaikki ovat syntisiä jo syntyessään perisynnin takia. J.K Nakkila (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 13.43 (EEST)
Mutta siis entä muiden syntien takia? Ja siis jos Jeesus kuoli syntien tähden, niin kuoliko se myös omien syntiensä tähden? Ja miksi Jeesuksen kuolema pelasti meidät synneistä, mutta ei muiden (viattomien) kuolema? --176.93.102.155 25. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)
Kristinusko opettaa ettei kukaan kykene elämään täysin synnitöntä elämää. Sitä helposti ajatellaan että syntiä olisi ainoastaan teot (ja joissain liikkeissä myös ajatukset), mutta syntisyyttä on myös ihmisen riittämättömyys täydellisen Jumalan edessä. (Katso: vanhurskaus) Jeesuksen katsotaan olleen ainoa täysin synnitön ihminen, joskin hän oli samaan aikaan Jumala, mikä mahdollisti sen. Näin ollen Jumala uhrasi itsensä ihmiskunnan syntien vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 22.48 (EEST)

Hessu Hopo & Tiku ja Taku[muokkaa wikitekstiä]

Heips, onko koskaan julkaistu yhtään lyhytelokuvaa, jossa Tiku ja Taku aiheuttaisivat harmia Hessu Hopolle ja/tai hänen lähipiirilleen?--2001:14BB:52:7D7C:159:79F4:7D75:793C 26. elokuuta 2017 kello 10.59 (EEST)

Mikki ja Pluto ainakin näkyvät samoissa elokuvissa kuin nuo maaoravat. Ainakin 1 ja 2. En muista nähneeni Hessua samassa tarinassa noiden kanssa. --Seeggesup? 27. elokuuta 2017 kello 03.49 (EEST)

Napsauttelu[muokkaa wikitekstiä]

Kun se napsauttelu pitäis hoitaa, niin miten sitä oikein tehdään sitä? --176.93.171.29 29. elokuuta 2017 kello 16.11 (EEST)

Mahtaako kysyjä tarkoittaa sormien naksuttelua? Nopea googletus kertoo, että naksuttelu ei ole terveydelle haitallista, vaan siitä saattaa olla jopa hyötyä. Kanssaihmisiä tapa saattaa toki ärsyttää. -Ochs (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 19.59 (EEST)

Syksyisin vauhkoontuvat ampiaiset[muokkaa wikitekstiä]

Heips, kyselisin, ovatko nämä ihmisten kimpussa syksyisin lentelevät ampiaiset kuhnureja vaiko työläisiä? Jos sen tietäisi, että kuhnureista kyse, ei tarvitsisi pistosta kammota, koska kuhnurithan eivät voi pistää(?)--2001:14BB:52:7D7C:575B:45C4:D08D:C9DC 29. elokuuta 2017 kello 17.03 (EEST)

Kirja Pikkuötökät talossa ja puutarhassa ainakin puhuu syksyisin sisätiloihin harhailevista työläisisistä. Nämä sitten popsivat makeaa kunnes pakkanen, jännä pakkanen iskee. En ole perehtynyt asiaan. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. elokuuta 2017 kello 17.38 (EEST)

Kysymyksiä Raamatusta[muokkaa wikitekstiä]

Jos uskontotunnilla joku kysyisi opettajalta että onko Raamattu satukirja niin mikä olisi oikea vastaus? Voidaanko sanoa että Raamattu sisältää historiallisia tositarinoita joita on saatettu hieman "värittää", jotta ne kuulostaisivat paremmilta? Entä onko todistettu että Mooses ja Jeesus olivat todellisia henkilöitä? Entä minkäkielinen oli ensimmäinen vanhan testamentin alkuperäisteksti?--85.134.113.52 1. syyskuuta 2017 kello 12.01 (EEST)

Kaikki tämä ja paljon muuta artikkeleissa Raamattu, Jeesuksen historiallisuus, Mooses. --Tpe1 (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 12.49 (EEST)

Saako uusia pöytätietokoneita enää mistään?[muokkaa wikitekstiä]

Minulle kävi hiljattain niin että pöytätietokoneeni emolevy hajosi, joten piti siis ostaa uusi kone. Kävin Verkkokauppa.com:issa ja Gigantissa, enkä löytänyt sopivaa konetta. Olisin tarvinnut ihan tavallisen tornimallisen pöytätietokoneen jossa olisi ollut jokin 2- tai 4-ydinprosessori, 8 - 12 Gt muistia, ainakin 2 paikkaa 3,5" kiintolevyille, optinen asema, ja tarpeeksi monta USB-porttia. Ei semmoista löytynyt mistään. Kaikki koneet jakautuivat tasan kahteen kategoriaan:

  • Mini-slim-koneet jotka mahtuvat todella pieneen tilaan, mutta joissa ei ole mitään laajennusmahdollisuuksia. Hyvä jos yhden kiintolevyn saa koneen sisään.
  • Todella tehokkaat pelitietokoneet, jotka maksavat monta tuhatta euroa. Tehokkuus peleissä näyttää olevan itsetarkoitus. Kaiken maailman vilkkuviin valoihin kotelossa on kyllä satsattu, mutta ei ihan perustason laajennettavuuteen. Näissäkään koneissa ei välttämättä ole useampaa kiintolevypaikkaa tai optista asemaa.

Loppujen lopuksi päädyin ostamaan HP Z420 -työaseman käytettynä. Se sopii minulle paremmin kuin hyvin. Mutta miksei tällaisia koneita saa enää uutena mistään? JIP (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 02.20 (EEST)

Oletus kai nykyään on, että tällaisen tarvitsijat kokoavat koneen itse.--MAQuire (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 02.26 (EEST)
Toinen oletus on, että harva laajentelee enää koneitaan ja ilmeisesti ulkoiset levyasemat korvaavat kopan sisään asennettavat lisälevyt.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 03.08 (EEST)
Pöytäkoneen voi tilata valmiiksi kasattuna haluamillaan osilla. --raid5 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.01 (EEST)
Verkkokaupan neuvonnassa tuntuu olevan kohtalaisesti tietämystä myös jos haluaa itse kasata koneen. Taitaa mistä tahansa fullside (atx) emolevystä löytyä liitännät noille vaatimuksellesi. Samoin taitaa kaikkiin täysi- ja midsize koteloihin sopia helposti 4-8 kovalevyä. Koteloita saa sitten vilkkuvilla valoilla tai ilman, tai jos valot sisältyy hintaan niin ei ne häiritse kun jättää sähköt kytkemättä. --91.154.11.117 6. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)
Esim. Verkkokaupasta ja Jimm’sistä varmaan löytyy (verkkokaupan puolelta tilattavia) koneita tuohon tarkoitukseen ja hintaluokaan. --OneMember (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 04.30 (EEST)
Jotta ei mene pelkäksi Verkkokaupan mainostamiseksi, niin esimerkiksi Pcsystems teki ainakin aiemmin tilauksesta halutunlaisia koneita. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 08.35 (EEST)

Html-koodilla tuotetun sisällön muuttuminen jälkeenpäin[muokkaa wikitekstiä]

Useimmat selaimet ymmärtääkseni käyttävät jonkinlaista HTML-koodia sisällön näyttämiseen katsojille. Koodi muuttuu ajan myötä ja joitakin ominaisuuksia poistetaan käytöstä. Klassinen tapaus lienee "blink"-koodi, joka joskus netin alkuaikoina oli toiminnassa ja tuotti ruutuun vilkkuvaa tekstiä. Sen sai aikaan koodimerkinnällä <blink>, mutta vaikka koodin voi yhä upottaa tekstiin, nykyaikaiset selaimet eivät enää ota sitä huomioon. Wikipediassa on tapana käyttää joitakin koodeja keskustelusivuilla. Yksi paljon käytetty koodi on ollut "strike" tai sen lyhenne "s", jonka avulla on voitu peruuttaa mielipide tai annettu ääni yliviivaamalla se. Se saa aikaan viivan tekstin päälle, joka on useimmiten ainoa näkyvä keino huomata, että kirjoittaja on syönyt sanansa. Nyt kuitenkin s-koodimerkintä on kuulemma menossa teuraaksi, joten siinä luultavasti käy samalla tavalla kuin vilkkuvan tekstin kanssa, eli uudet selaimet ohittavat sen. Tarkoittaako tämä nyt sitten sitä, että selain vääristää todellisuutta eli toisin sanoen tietokantaan tallennettujen keskustelujen ulkoasu muuttuu virheelliseksi, kun yliviivaus ei enää näy tulevaisuuden ihmisille? --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2017 kello 16.09 (EEST)

Tämän ja tämän mukaan HTML5 ei tue strike-tagia, mutta s ja del sen sijaan toimisivat. Muuten en osaa vastata kysymykseesi, mutta luulen, että sitten kun MediaWiki ei enää tue strike-tagia, niin se ei enää yliviivaa tekstejä. Todennäköisesti kuitenkin joku konvertoi striket ennen tuen loppumista toimivaan muotoon. Stryn (keskustelu) 11. syyskuuta 2017 kello 16.23 (EEST)

Kaukolämpökysymys[muokkaa wikitekstiä]

Olen koko ikäni miettinyt aina kaukolämpötyömaita katsellessani, että mitä ne pienet ja ohuet putket kaukolämpöputkien päissä ovat, kun työ on kesken, ja niistä virtaa vesi putkesta toiseen?

Entä miten kaukolämpöputket ilmataan ja kytketään jo paineistettuun verkkoon?

--Styroks (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 01.51 (EEST)

Mahdatko tarkoittaa noilla 'pienillä ja ohuilla' putkilla ihan vesiputkea. Kaukolämpöputken poikkileikkauksestahan valtaosa on eristettä jonka sisällä kulkee sitten vesi metalliputkissa. Ulkokuori on sitten pienemmissä putkissa jotain muovia mutta isommissa taitaa ulkokuorikin olla terästä. Olisiko tuo tarkoittamasi tilanne vaan sellainen että väliaikaisesti 'vanhat' putket on yhdistetty toisiinsa että vesikierto toimii sen aikaa kun linjan päähän rakennetaan uusia putkia tai tehdään jotain muuta remonttia. Jos isot putket vaan olisi tulpattu työmaan ajaksi niin vesi ei kiertäisi niiden ja lämpöä tuottavan laitoksen välillä joten lämmityskään ei toimisi alueella.
Semmosta arvailua, mielenkiintoinen aihe kyllä. =) --Seeggesup? 15. syyskuuta 2017 kello 00.00 (EEST)

Jatkokysymys: liittyvätkö kaupungissa (mm. Turku) siellä täällä maasta nousevat metrin korkuiset, pallopäiset ja kromatut tolpat jotenkin kaukolämpöön, viemäreihin vai vesijohtoihin? –Kotivalo (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 23.38 (EEST)

Kaukolämpöjärjestelmän tuuletusputkia. –Makele-90 (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 23.54 (EEST)
Olin sanomassa samaa. [5] --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 17. syyskuuta 2017 kello 07.12 (EEST)
Kiitos molemmille! –Kotivalo (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 08.43 (EEST)

Miten muokataan luokka-sivua?[muokkaa wikitekstiä]

Miten saa linkin laitettua oikealle paikalleen luokka-sivulla? Saan lisättyä linkin vain sivun ylälaitaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_koomikot –Kommentin jätti 37.33.137.124 (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 09.44 (EEST)‎

Sivu lisätään luokkaan muokkaamalla lisättävän sivun loppuun hakasulkeissa Luokka:Halutun luokan nimi eikä suinkaan muokkaamalla itse luokkasivua.--Fotogurachan (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 09.52 (EEST)
Sitä paitsi tuohon luokkaan haluamasi Krisse Salminen on jo tuon luokan alaluokassa Suomalaiset stand up-koomikot, joten sitä ei tule luokittella myös tuohon luokkaan. --MiPe (wikinät) 13. syyskuuta 2017 kello 10.00 (EEST)

Pyöräilyvaltias[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa pyöräilyvaltias? Liittyy siis ilmeisesti jotenkin kilpapyöräilyyn. --87.95.22.165 16. syyskuuta 2017 kello 22.56 (EEST)

Finnit huonon muistin tukena[muokkaa wikitekstiä]

Mihin perustuu että huonomuistinen voi finnejä puristelemalla muistaa mitä ruokia on syönyt päiviä aikaisemmin? Ruoan hajuaineet tuntuvat erittyvän finnin sisältämään visvaan ja syöty ruoka on puristetun finnin visvan hajusta tunnistettavissa. Esimerkiksi pasta bolognesen ja valkosipuliruokien tuoksut säilyvät finnien visvassa tuoreina päiväkausia. Erittyvätkö kiinteän ravinnon sisältämät hajuaineet vain hyvin paikallisesti finneihin vai onko keho läpikotaisin pasta bolognesen tai valkosipulin saastuttama? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Moottoripyörä: Carving-sana suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mitä carving on suomeksi? Ymmärtääkseni liittyy ajaamiseen.

--37.136.114.178 19. syyskuuta 2017 kello 22.35 (EEST)

Verbin carve perusmerkitys on 'leikata, kaivertaa, veistää', mutta moottoripyöräslangissa sillä tarkoitetaan voimakkaasti vinossa ajamista: [6]. -Ochs (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.12 (EEST)
Olen kuullut käytettävän sanaa kantata.--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.46 (EEST)