Uusiutuva energia Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: jäsentely uupuu, esim sähkön- ja kokonaiskulutus erikseen, spekulaatiot ja manifestoinnit erilleen omaan kappaleeseen, yms.

Kts. Wikiprojekti:Energia/Linjaukset

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Suomen merkittävin yksittäinen vesivoimahanke lienee ollut Imatrankosken voimalaitos, jonka rakentaminen antoi perusteen valtakunnallisen sähköverkon perustamiselle.

Uusiutuvan energian avulla Suomessa tuotettiin vuonna 2021 53 % kaikesta sähköntuotannosta. Tästä 42 % oli vesivoimaa, 22 % tuulivoimaa ja loput pääosin puuperäisillä polttoaineilla tuotettua sähköä. [1] Energian kokonaiskulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin 42 %.[2] Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut 2010-luvulla selvästi aiempaa nopeammin. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 18 %.[3]

Kestävän energiatalouden kehittämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi Suomi on hyväksynyt Euroopan unionin tavoitteen uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Suomen hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosina 1990-2004 14,5 %, kun EU:n keskiarvo oli - 0,6 %.[4] Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohden ovat Euroopan korkeimpia.

Tavoite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusiutuvan energian tavoite EU:ssa vuodelle 2030 on tällä hetkellä 32 %, mutta sitä ollaan korottamassa 42,5 prosenttiin [5]. Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on saavuttaa yli 50 % osuus loppukulutuksesta 2020-luvulla [6]. Suomi on ylittänyt aiemman tavoitteensa, 38 % energian loppukulutuksesta, vuodesta 2014 lähtien, ja uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa [3].

Liikenteen osalta EU-maiden tulee valita tavoitteeksi joko liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin vähentyminen vähintään 14,5 % vuoteen 2030 mennessä tai nostaa uusiutuvan energian osuus liikenteessä 29 prosenttiin samassa ajassa. Lisäksi kehittyneille biopolttoaineille ja uusiutuvaan vetyyn perustuville sähköpolttoaineille on yhteinen 5,5 prosentin tavoite.[5] Liikenteen osalta Suomi on säätänyt ns. jakeluvelvoitelain, jonka mukaisesti biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä nousee tasaisesti 30 prosenttiin vuonna 2029. Suomen velvoite kehittyneille biopolttoaineille nousee asteittain ja on 10 prosenttia vuonna 2030.[7]

Energia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Energia Suomessa

Vuosina 1990-2007 Suomen energiankulutus kasvoi 30 % ja sähkönkulutus samana aikana 45 %. Vuonna 2007 Suomen sähkönkulutus jakautui sektoreittain seuraavasti: 53 % teollisuus ja rakentaminen, koti- ja maatalous 24 % ja palvelut ja julkinen kulutus 19 %.[8] Vuonna 2005 Suomen energian kokonaiskulutus jakautui sektoreittain seuraavasti: teollisuus 49 %, liikenne 14 % ja rakennusten lämmitys 21 %.[9]

Sähköntuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusiutuva energia sähköntuotannossa Suomessa (TWh)[10][11]
Vuosi Kokonais-
tuotanto 		Vesi Tuuli Puu UE+ UEyht. UE %
2000 67,3 14,5 0,1 8,0 0,1 22,7 33,7 %
2001 71,2 13,0 0,1 7,7 0,1 20,9 29,3 %
2002 71,6 10,6 0,1 8,3 0,1 19,2 26,8 %
2003 80,4 9,5 0,1 8,6 0,2 18,4 22,8 %
2004 82,2 14,9 0,1 9,6 0,2 24,8 30,2 %
2005 67,7 13,4 0,2 8,7 0,3 22,6 33,4 %
2006 78,6 11,3 0,2 10,0 0,2 21,7 27,6 %
2007 77,8 14,0 0,2 9,4 23,6 30,3 %
2008 74,5 16,9 0,3 8,7 25,9 34,9 %
2009 68,7 12,6 0,3
UE = uusiutuva energia, UE+ = muut uusiutuvat energialähteet
Huom. Sähkön tuontia ei lueta sähkön tuotannoksi.

Uusiutuvan energian osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 35 % vuonna 2008.[11]

Sähkönkulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa uusiutuvan energian osuus sähköstä ilman vettä ei ole merkittävästi kasvanut vuosina 1990-2009. 15 vuoden (1995-2009) keskiarvo UE % ilman vettä oli 10,9 % ja veden kanssa 28,4 %. Vuonna 2008 uusiutuvan energian osuus oli korkea perustuen poikkeukselliseen vesivuoteen. Vuoden 2008 vesivoima ylitti 15 vuoden keskiarvon 26 % (ka. 1995-2009: 13,4 TWh). Vesivoiman tavanomainen vaihteluväli on ollut 10-15 TWh. EU:n uusiutuvan energian velvoitteessa loppuenergiasta käytetään vesivoiman 15 vuoden keskiarvoa. Vaikka uusiutuvan energian osuus sähköstä %-ina ei ole kasvanut vuodesta 1990, uusiutumattomien energialähteiden ja tuonnin sähkö kasvoi 30 % eli 14 TWh välillä 1990-2009.[12]

Imatrankoski kuohuu
Imatrankoski vapaana

Vuonna 2005 Suomi käytti ennätyksellisen paljon vesivoimaa ja samalla fossiilisen sähkön tuotanto laski. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt laskivat 33 % verrattuna edellisvuoden tilanteeseen.[13] Se ei johtunut päästövähennystoimista, vaan pääasiassa hyvästä vesivuodesta ja vähentyneestä energiankulutuksesta metsäteollisuuden työmarkkinakiistan vuoksi.[13]

Uusiutuvaa sähköenergiaa tuotettiin Suomessa yhteensä v. 2006 2,7 TWh eli 24 % sähkön kulutuksesta. Taulukossa turvetta ei ole laskettu uusiutuvaksi energiaksi perustuen IPCC:n kantaan. Suomen sähkönkulutus kasvoi vuosien 1995 ja 2007 välillä 16 698 GWh eli enemmän kuin maan koko vesivoiman sähkömäärä. Kasvu vuosina 1990-2007 45 % ja 1995-2005 23 %. Vesi-, tuuli- ja aurinkosähköä ei ole lisätty merkittävästi vuodesta 1990.[14] Sähkön tuonti v. 2006 (2005) oli 13% (21 %) sähkönkulutuksesta. Uusiutuvien energiamuotojen osuudet sähköstä olivat v. 2006 (2005): vesi 52 % (60 %), metsät. jäteliemi 27 % (22 %), muut puupolttoaineet 19 % (16 %), tuuli 0,7 % (0,7 %) ja muut uusiutuvat 1 % (1 %). Vesisähkön vuotuinen määrää vaihtelee vuosittain sademäärien mukaan. Saksan sähkönkulutuksen kasvu v. 1990-2005 oli 11 % ja v. 1995-2005 oli 12 %. Saksan sähkönkulutus v. 2006 oli 616 TWh, josta uusiutuvaa energiaa 73 TWh ja tuulivoimaa 30 TWh.

Energiankulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen tilastoinnin mukaan vuonna 2008 vesivoimaa käytettiin 4,2 TWh vuosien 1990-2007 keskiarvoa enemmän ja 7,3 TWh enemmän kuin vuonna 2003.[15]

Vuonna 2007 uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta oli 24,7 % ja kulutus 411 342 GWh. Uusiutuvan energian osuus oli jo vuonna 1990 puu- ja vesivoiman ansiosta 18,2 % kokonaisenergian kulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus v. 1990-2000 kasvoi 6,5 % (32 763 GWh), jonka jälkeen se on ollut noin 24,5 % energiankulutuksesta vuosina 2000-2007. Vuosina 1990-2006 UE kasvoi 43 570 GWh ja samana aikana uusiutumattoman energian kulutus kasvoi 53 710 GWh. Uusiutumattoman energian kulutuksen suuri kasvu osoittaa energiansäästön ja kulutuksen kasvun rajoittamisen olennaisuuden.

Suomalainen tuulivoimala
toisen huipulta katsottuna

Energialähteittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puun polton osuus oli miltei vakio noin 20 % energiankulutuksesta vuosina 2000-2006. Puupoltto on 82-86 % Suomen uusiutuvasta kokonaisenergiasta riippuen vesivoiman määrästä. Vuonna 2006 puunkäytöstä oli 48 % metsäteollisuuden jäteliemiä, 35 % teollisuuden puunkäyttöä ja 17 % puun pienpolttoa. Paperiteollisuudessa jätteenä syntyvän mustalipeän poltolla soodakattilassa voidaan tuottaa selluprosessin ja merkittävä osa paperinvalmistuksen tarvitsemasta lämmöstä.[9] EU ja IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi.[16] Puun käyttö kokonaisenergiasta oli 15 % v. 1990 ja 20,7 % v. 2006, josta 17,4 % teollisuudessa ja 3,3 % pienpoltossa. Vuonna 2006 puunkäyttö sisälsi jäteliemen 53TWh, teollisuuden puutähteet 29 TWh ja puun pienpolton 13 TWh. Puun pienpoltto oli lähes vakio 1997-2006. Vuosina 1990-1998 jäteliemen energiakäyttö kasvoi 13 TWh ja v. 1998-2006 se oli melko vakio. Teollisuuden puutähteiden käyttö kasvoi kahtena hyppäyksenä vuosina 1994 ja 1999. Suomen energiakeskustelussa vuonna 2008 teollisuus on valittanut puupulaa ja valtion energiapolitiikka on perustunut puun energiakäytön lisäämiseen.[9] Puupula ei kuitenkaan ole toteutunut vuoteen 2013 mennessä, jos tilannetta katsotaan tilastojen valossa.

Kolmannes pienhiukkaskuolemista Suomessa johtuu puun poltosta saunoissa ja takoissa.[17] Pienhiukkaset aiheuttavat 50 - 80 % ympäristön terveysriskeistä ja tappavat joka vuosi 2 000 suomalaista[18] ja 400 000 eurooppalaista.[19] Pääkaupunkiseudulla puun pienpoltto tuottaa 40 % pienhiukkasista joulu-helmikuussa ja 20 % syys-lokakuussa, pientaloalueilla enemmän (2008).[20] 2000-luvun aikana puun pienpoltto on lisääntynyt lähes 50 prosentilla.[21]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoima Suomessa

Vuonna 2021 sähköä tuotettiin tuulivoimalla 8,1 TWh, mikä on vajaa 10 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vuoden 2022 lopussa tuulivoimakapasiteettia oli noin 5000 megawattia. Fingrid arvioi kapasiteetin olevan kolmen vuoden kuluttua lähes 10 000 megawattia, ja 2030-luvulla jopa yli 20 000 megawattia.[22] [23]

Biopolttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Liikenteen biopolttoaineet Suomessa

Biopolttoaineita Suomessa tuottavat Neste, St1, UPM ja Gasum.

Aurinkovoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aurinkoenergia Suomessa

Vuonna 2023 aurinkosähkökapasiteettia oli Suomessa noin 600 megawattia, josta noin 75-80 prosenttia pientalojen ja taloyhtiöiden katoilla. Tämä osuus on kuitenkin laskemassa, ja vastaavasti suuren mittakaavan teollisten hankkeiden osuus nousemassa. Fingridin arvion mukaan aurinkosähkön tuotantokapasiteetti yli kymmenenkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä noin 7000 megawattiin. Pullonkaulaksi saattaa nousta kantaverkon kapasiteetin riittävyys erityisesti Itä-Suomessa.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Sähkön ja lämmön tuotanto 2021 2.11.2022. Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2023.
  2. ↑ Energian hankinta ja kulutus 14.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2023.
  3. ↑ a b Energian kokonaiskulutus väheni ja uusiutuvan energian kulutus kasvoi prosentin vuonna 2019 21.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2023.
  4. ↑ Highlights from Greenhouse Gas (GHG) Emission Data for 1990-2004 United Nations Convention on Climate Change
  5. ↑ a b Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu kunnianhimoinen sopu EU:n trilogineuvotteluissa 30.3.2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.3.2023.
  6. ↑ Uusiutuva energia Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.3.2023.
  7. ↑ Biopolttoaineet ja bionesteet Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.3.2023.
  8. ↑ Sähkönkulutus sektoreittain Ennakkotieto 2007, Tilastokeskus 20.3.2008
  9. ↑ a b c Energiatilasto vuosikirja 2007, Tilastokeskus joulukuu 2007, T1.1 Energian kulutus (sähkön nettotuonti), T2.8 UE (sähkö), T3.1 ja T3.3 Sähkön hankinta ja T 1.8.1 Energian kokonaiskulutus sektoreittain
  10. ↑ Sähkön hankinta energialähteittäin
  11. ↑ a b Energiaennakko 2008, Tilastokeskus maaliskuu 2009, T3.3.1 ja T3.3.2
  12. ↑ Energiaennakko 2009 Tilastokeskus 2010, Sähkö T3.1: kaikki tieto paitsi puu, jäteliemi ja muu UE 2000-2007, vesivoimalaskenta EU:ssa T7.1
  13. ↑ a b Vuoden 2005 päästötiedoista suomenkielinen yhteenveto Tilastokeskus
  14. ↑ Sähkön ja lämmön tuotanto tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2005 Tilastokeskus
  15. ↑ Fossiilinen ja uusiutuva energia Tilastokeskus, Energiaennakko 2007 20.3.2008 Huom: v. 2006-2007 päivitys, muut tiedot Energia 2007 -julkaisusta
  16. ↑ http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_136_2006_ke_p_2.shtml
  17. ↑ Terveysriskien hallinta on monimutkaista Helsingin Sanomat. 10.1.2018.
  18. ↑ Suomen saasteuhrit: 7 henkeä joka päivä Uusi Suomi. 5.5.2011.
  19. ↑ Puunpoltto tappaa maailmassa enemmän kuin ydinvoimaloissa sattuneet onnettomuudet Helsingin Sanomat Tiede. 18.7.2016.
  20. ↑ Puunpoltto saastuttaa jopa enemmän kuin liikenne Helsingin Sanomat. 14.1.2008.
  21. ↑ Puunpoltto Ympäristöterveys Ilmansaasteet. THL. Viitattu 2.10.2015.
  22. ↑ Tuulivoima Suomessa Motiva. Viitattu 30.3.2023
  23. ↑ Tuulivoimabuumi haastaa kantaverkon siirtokykyä länsirannikolla Fingrid 12.7.2022. Viitattu 30.3.2023
  24. ↑ Pekka Pantsu: Suomeen nousee aurinkopaneelipeltoja sellaista vauhtia, että asiantuntija nostaa esille jo uhkia Yle. 21.3.2023. Viitattu 31.3.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusiutuva energia ja kestävä kehitys
Aurinkovoima:

aurinkokenno | aurinkolämmitys | aurinkokeräin | keskittävä aurinkovoima | aurinkojäähdytys

Tuulivoima:

merituulivoima | luettelo merituulivoimasta | tuulipuisto | tuulimylly

Vesivoima:

aaltoenergia | vuorovesienergia | vuorovesimylly

Maa, vesi ja ilma:

geoterminen energia | maalämpö | ilmalämpöpumppu | ilma-vesilämpöpumppu | ilmavirtavoimala

Biologinen:

biomassa | energiakasvit | puupolttoaine | pelletti | biopolttoaine | bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu

Kemiallinen:

polttokenno | vetytalous | metanolitalous

Muuta

energiansäästö | energiatehokkuus | fuusioreaktori | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | lämmöntuotanto | kaukolämpö | energiankulutus| valaistus | tuontisähkö | säätövoima | lämmön varastointi | sähkön varastointi | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | kimppakyyti

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusiutuva_energia_Suomessa&oldid=21399011”