Aurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergiaa käytetään Suomessa pääasiassa vedenlämmittämiseen sekä sähkön tuottamiseen aurinkopaneeleilla. Aurinkoenergialla tuotettiin 0,6 prosenttia sähkön kokonaistuotannosta Suomessa vuonna 2022[1]. Aurinkoenergian tuotannon määrä on kasvanut Suomessa vuosittain sen ensimmäisistä käyttöönottovuosista lähtien. Esimerkiksi vuonna 1990 aurinkoenergiaa tuotettiin noin 18 terajoulea, vuonna 2000 noin 22 terajoulea ja vuonna 2010 noin 56 terajoulea.[2] Vuonna 2023 aurinkopaneeleilla tuotettu aurinkosähkö maksoi Suomessa 30-35 euroa megawattitunnilta.[3]
Vuonna 2023 aurinkosähkökapasiteettia oli Suomessa noin 600 megawattia, josta noin 75-80 prosenttia pientalojen ja taloyhtiöiden katoilla. Tämä osuus on kuitenkin laskemassa, ja vastaavasti suuren mittakaavan teollisten hankkeiden osuus nousemassa. Fingridin arvion mukaan aurinkosähkön tuotantokapasiteetti yli kymmenenkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä noin 7000 megawattiin. Pullonkaulaksi saattaa nousta kantaverkon kapasiteetin riittävyys erityisesti Itä-Suomessa.[4]
Kantaverkkoyhtiö Fingridin ennusteen mukaan aurinkoenergialla tuotetaan kuusi prosenttia sähköstä vuonna 2030.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen verkkoon kytketty aurinkovoimalaitos vihittiin käyttöön Inkoon Kopparnäsissä 31. elokuuta 1989.[6]
Aurinkovoimapotentiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkoenergian tuotanto perustuu valon määrään, joten Suomessa aurinkoenergian määrä on kesällä jopa suurempi kuin Keski-Euroopassa. Marras-helmikuussa aurinkoenergiaa suomessa ei juuri saada talteen[7]. Alkukeväästä ja loppusyksystä aurinkoenergiaa on suomessa saatavilla huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa[8]. Käytännössä Suomessa aurinkoenergiaa on keskikesällä saatavilla reilusti enemmän kuin Keski-Euroopassa, mutta talvea kohden aurinkoenergian saatavuus romahtaa.[9] Vuositasolla aurinkoenergian määrä per neliömetri on Keski-Suomessa noin 900 kWh. Vertailuarvona Hampurissa auringon säteilyn energia on vuositasolla 938 kWh sekä Lissabonissa 1 689 kWh[10]. Auringosta paneelien avulla saatavan energian kokonaismäärä saattaa olla Keski-Eurooppaa korkeampi, koska useimpien paneelien teho on parempi Suomen kylmemmässä ilmastossa[10]. Vuositasolla hyödynnettävän aurinkosähkön määrää voi arvioida Suomen säteilykartan[11] avulla. Euroopan säteilykartan[12] avulla voi puolestaan arvioida miten Suomessa saatava aurinkoenergian määrä pärjää vertailussa esimerkiksi Välimeren rannikkoseutuihin nähden.
Laadukkaiden aurinkolämpöjärjestelmien vuosituotanto vaihtelee Suomessa keskimäärin välillä 400 – 500 kWh/keräin-m2. Aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotto riippuu merkittävästi keräintyypistä, asennettujen keräinten sijainnista, suunnasta sekä mitoituksesta suhteessa kohteen lämmönkulutukseen. 400 kWh/keräin-m2 on tyypillinen tuotanto käyttöveden tapauksessa, kun muissa käyttökohteissa (esim. tilojen tai uima-altaan lämmitys) ylletään vähintään 500 kWh/keräin-m2 tuottoihin.[13]
Oulussa kyetään tuottamaan yhtä paljon aurinkosähköä kuin Pohjois-Saksassa.[14] Oulussa ja Tampereella aurinkopaneelien tuotot ovat käytännössä samat.[15]
Aurinkoenergian käyttöä Suomessa rajoittavat vuodenaikavaihtelut. Etelä-Suomessa auringon vuosittainen auringon säteilymäärä on samaa suuruusluokkaa kuin Keski-Euroopassa, mutta siitä noin 90 prosenttia saadaan maalis-syyskuun välisenä aikana. Vuodenaikavaihtelut ovat vielä suuremmat pohjoisessa.
Aurinkovoimakapasiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Päivämäärä | Aurinkoenergian kokonaiskapasiteetti |
|---|---|
| 2024-1 | 1018 MW |
| 2022-12 | 606 MWh/h |
| 2022-07 | 498 MWh/h |
| 2022-06 | 414 MWh/h |
| 2022-05 | 377 MWh/h |
| 2021-11 | 358 MWh/h |
| 2021-09 | 328 MWh/h |
| 2021-05 | 295 MWh/h |
| 2020-12 | 277 MWh/h |
| 2020-07 | 235 MWh/h |
| 2020-05 | 213 MWh/h |
| 2020-02 | 203 MWh/h |
| 2019-12 | 180 MWh/h |
| 2019-07 | 150 MWh/h |
| 2019-05 | 113 MWh/h |
Lähde: [16]
Tuotettu energia ja osuus energiantuotannosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Aurinkoenergialla tuotettu energia (TJ) | Aurinkoenergian osuus energiantuotannosta (%) |
|---|---|---|
| 1990 | 18 | 0,0016 |
| 1995 | 20 | 0,0017 |
| 2000 | 22 | 0,0017 |
| 2005 | 29 | 0,0021 |
| 2010 | 56 | 0,0038 |
| 2015 | 103 | 0,0074 |
| 2020 | 887 | 0,1 |
| 2022 | 1534 | 0,1 |
Lähde: [2]
Aurinkoenergian taloudellisuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkoenergiajärjestelmien globaalin hintojen laskun myötä aurinkoenergiasta on tullut Suomessa vuodesta 2014 alkaen taloudellisesta kannattavaa tietyillä reunaehdoilla. Aurinkosähkö ja aurinkolämpö ovat taloudellisesti kannattavia investointeja sillä ehdolla, että aurinkoenergia tuotetaan Suomessa omaan käyttöön, sillä korvataan kalliimpaa ostoenergiaa sekä investointien kannattavuuden laskenta-aikana käytetään paneelien tai keräinten takuuajan pituista aikajaksoa (yleensä 25 vuotta). Lisäksi yritysten ja kuntien tapauksessa Työ- ja elinkeinoministeriön energiatuen saaminen on kannattavuuden ehto. Investointien kannattavuutta tulee arvioida investointien sisäisellä korkokannalla, nettonykyarvolla ja energian omakustannushinnalla. Takaisinmaksuaika ei ole yksin soveltuva aurinkoenergian kannattavuuden arviointimenetelmä.[13] Tyypillisesti pientalouksien aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuaika on 24–32 vuotta[17] ja suuremmissakin kohteissa takaisinmaksuajaksi arvioidaan yli 20 vuotta[18]
Työ- ja elinkeinoministeriö voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä, energiantuotannon tai käytön tehostamista, vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja[19]. Tuen määrä on vuonna 2016 aurinkoenergialle 20–25 prosenttia[20].
Seinäjoella sijaitsevan 6 megawatin aurinkopuiston investointi oli lähes 7 miljoonaa euroa ja takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta.[21][22]
Aurinkoenergian kotimaisuusaste Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa (2015) toteutettu aurinkoenergiainvestointien arvoketjutarkastelu koski neljää investointia, joista kaksi edustivat aurinkolämpöä ja kaksi aurinkosähköä. Kahdessa investoinnissa aurinkosähköpaneelit ja aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa. Kahdessa muussa investoinnissa paneelit ja keräimet tulivat ulkomailta. Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat Helsingin Sakarinmäen koulun aurinkolämpövoimala, johon asennettiin suomalaisen Savo-Solarin aurinkokeräimet, sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa. Aurinkosähkö-tapauksina tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää, joka toimii kotimaisen Valoen paneeleilla, sekä Tampereen Vuoreksen koulukeskuksen järjestelmää. Aurinkolämpöinvestointien kotimaisuusasteet olivat 48 prosenttia ja 71 prosenttia. Aurinkosähköinvestointien kotimaisuusasteet olivat 55 prosenttia ja 62 prosenttia. Tarkastelu koski vain neljää aurinkoenergiakohdetta, joten keskimääräisen kotimaisuusasteen arviointi Suomessa vaatisi suuremman otoksen.[23]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://energiavirasto.fi/-/aurinkosahkon-pientuotanto-kasvoi-voimakkaasti-vuonna-2022
- ↑ a b Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (kaikki luokat), 1970-2021* Tilastokeskus. Viitattu 17.7.2022.
- ↑ https://yle.fi/a/74-20053695
- ↑ Pekka Pantsu: Suomeen nousee aurinkopaneelipeltoja sellaista vauhtia, että asiantuntija nostaa esille jo uhkia Yle. 21.3.2023. Viitattu 31.3.2023.
- ↑ https://yle.fi/a/74-20056062
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomi-oli-aikoinaan-hetken-aurinkovoiman-suurvalta-1980-luvun-huipputeknologia-haudattiin-ja-tuotanto-lopetettiin-kun-oljyn-hinta-laski/34db61c0-14a6-4039-a99b-f8c964a772c0
- ↑ Vuokraa oma aurinkopaneeli www.helen.fi. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ Auringonsäteilyn määrä Suomessa www.motiva.fi. 12.5.2014. Arkistoitu 26.5.2016. Viitattu 5.1.2017.
- ↑ http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Aurinkoenergia Suomessa Tekniikka & Talous. Arkistoitu 18.11.2011. Viitattu 13.6.2011.
- ↑ Global irradiation and solar electricity potentia (pdf) Joint Research Centre, jrc.ec.europa.eu. Viitattu 11.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Photovoltaic Solar Electricity Potential in European Countries Joint Research Centre, jrc.ec.europa.eu. Viitattu 11.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Auvinen, Karoliina ; Lovio, Raimo ; Jalas, Mikko ; Juntunen, Jouni ; Liuksiala, Lotta ; Nissilä, Heli ; Müller, Julia: FinSolar-raportti FinSolar: Aurinkoenergian markkinat kasvuun Suomessa - Liiketoimintaympäristö | Investointien kannattavuus | Rahoitus- ja hankintamallit | Politiikkasuositukset. 1/2016. Aalto University. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/oulussa_auringosta_saa_saman_verran_sahkoa_kuin_pohjois-saksassa/7753575
- ↑ http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=62f76a49-d36b-436c-82b7-e16ade406a04&groupId=139863
- ↑ Aurinkovoimaennusteessa käytetty kokonaiskapasiteetti - Fingridin avoin data data.fingrid.fi. Viitattu 13.2.2023.
- ↑ Sähköverkkoon kytketty omakotitalo – vaihtosähkö www.motiva.fi. 12.5.2014. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 5.1.2017.
- ↑ Nea Pesonen: OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AURINKOPANEELIJÄRJESTELMÄN KANNATTAVUUS JA TAKAISINMAKSUAIKA, s. 51. Savonia, 2016.
- ↑ Energiatuki Työ- ja Elinkeinoministeriö. Viitattu 13.6.2011.
- ↑ http://www.tem.fi/index.phtml?s=3093
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-9717026
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/nurmoon-nousee-megaluokan-aurinkovoimala-24-000-paneelia-tuottaa-6-mw-6719690
- ↑ Nissilä Heli: Investointien kotimaisuusaste FinSolar. 21.4.2016. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Viitattu 3.7.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta aurinkoenergia Suomessa Wikimedia Commonsissa
- Aurinkoteknillinen Yhdistys Ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.helen.fi/aurinko/kodit/aurinkolaskuri/