Sähkö Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Clockimportant.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Uusimmat tilastotiedot puuttuvat lähes täysin.
Pääartikkeli: Energia Suomessa

Sähkö Suomessa kuvaa suomalaista sähköntuotantoa ja -kulutusta sekä sen tuontia ja vientiä.

Vuonna 2013 vuosikulutus oli 84 TWh ja 15,4 MWh per asukas.[1] Vuonna 2015 laskennallinen keskituntiteho oli 9,3 GWh/h ja tuotanto 7,4 GWh/h.[2] Todellinen tuntikeskiarvokulutus vaihteli kesän 5,2 GWh/h ja talven 13,5 GWh/h välillä.[2] Suurimmallaan tuntikeskiarvo on ollut 15,1 Gigawattia.[3]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Suomen kokonaissähköntuotanto oli 71 240 GWh. Sähköä tuotiin 17 591 GWh, pääasiassa Ruotsista.[4] Vuosina 2000–2008 sähkön nettotuonti vaihteli 5–20 % välillä kulutuksesta vuosittain.[5]

Sähkön kokonaiskulutuksesta vuosina 1990–2005 teollisuuden koko sähkönkulutus oli 52–54 % ja pelkän metsäteollisuuden osuus 30–32 %. Sähkönkulutus on kasvanut kyseisinä vuosina noin 36 %. Lisäys on samaa suuruusluokkaa kaikilla sektoreilla: teollisuudessa, kotitalouksissa sekä palveluissa ja julkisessa kulutuksessa.[6].

Vuonna 2005 Suomi toi ennätyksellisen paljon vesivoimalla tuotettua sähköä ja lauhdesähkön tuotanto fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella laski, minkä johdosta energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt laskivat 33 % verrattuna edellisvuoteen. Myös metsäteollisuuden työmarkkinakiista vähensi päästöjä vähentyneen energiankulutuksen myötä.[7]

Ydinvoiman asema Suomen sähköntuotannossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa

Vuonna 2014 Suomen ydinvoimakapasiteetti on 2 741 MW.[8] Vuonna 2013 ydinvoimalla tuotettiin 22 674 GWh sähköä, eli noin neljännes Suomen sähkönkulutuksesta.[4]

Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla olevan kolmannen yksikön (teho 1 600 MW, vuosituotanto n. 13 TWh[9]) valmistuessa ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee olemaan noin 35 TWh. Suunnitteilla ovat myös Olkiluoto-4 ja Pyhäjoen ydinvoimalaitos.

Tuonnin asema Suomen sähköntuotannossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen sähkön tuonnista: jopa 15–20 % kulutuksesta joudutaan kattamaan tuontisähköllä. Voimakas tuontiriippuvuus on riski huoltovarmuudelle.[10] Euroopassa ei juuri missään sähkön tuontiosuus nouse niin suureksi kuin Suomessa. Suurin osa tuonnista on nykyisin Ruotsista, yli 12TWh vuodessa.[11]

Eduskunnan hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomen oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipun aikainen sähkönkulutus kaikissa kysyntätilanteissa.[12] Nykyisellään tämä ei toteudu, vaan huippukulutustilanteessa tuonnilla katettava tuotantokyvyn ja kulutuksen välinen aukko on 1 300 MW. Yllättävät ongelmat tuotannossa tai tuonnissa voivat mutkistaa tilannetta.[13] Sekä Venäjä että Ruotsi ovat ajoittain rajoittaneet sähkön vientiä Suomeen.[14] Venäjän rajoitukset ovat toisinaan tulleet yllätyksenä ja lyhyellä varoitusajalla.[15]

Sähköntuotanto Suomessa (GWh) [16][17]

[18]

Vuosi Tuotanto Vesivoima Tuuli- voima Teoll. yht.tuotanto Kaukolämpö- voima Ydin- voima Lauhdutus- voima Kaasuturbiini- voima Tuonti* Tuonti % Yhteensä Kasvu %*
1990 51 592 10 752 0 7 653 8 471 18 128 6 581 7 10 742 17,2 62 334 0,0
1991 55 104 13 066 1 7 322 9 277 18 407 7 024 7 7 184 11,5 62 288 -0,1
1992 54 965 14 957 2 7 726 9 544 18 170 4 558 8 8 231 13,0 63 196 1,4
1993 58 008 13 343 4 8 678 9 802 18 800 7 381 3 7 537 11,5 65 545 5,2
1994 62 179 11 663 7 9 482 10 716 18 328 11 971 13 6 078 8,9 68 257 9,5
1995 60 541 12 788 11 9 450 11 267 18 128 8 879 18 8 405 12,2 68 946 10,6
1996 66 357 11 704 11 9 705 12 470 18 679 13 756 32 3 661 5,2 70 018 12,3
1997 65 950 11 795 17 10 940 12 271 20 051 10 859 17 7 653 10,4 73 603 18,1
1998 67 324 14 777 23 11 980 13 248 20 976 6 309 11 9 306 12,1 76 630 22,9
1999 66 655 12 547 49 12 034 12 810 22 060 7 154 1 11 124 14,3 77 779 24,8
2000 67 278 14 453 77 11 740 12 718 21 575 6 709 6 11 880 15,0 79 158 27,0
2001 71 229 13 018 70 10 421 15 079 21 854 10 776 12 9 959 12,3 81 188 30,2
2002 71 617 10 623 63 11 300 15 823 21 395 12 389 24 11 925 14,3 83 542 34,0
2003 80 377 9 455 92 11 341 16 162 21 830 21 478 19 4 852 5,7 85 229 36,7
2004 82 171 14 865 120 11 685 16 276 21 814 17 401 9 4 870 5,6 87 041 39,6
2005 67 657 13 428 168 10 606 15 772 22 356 5 308 18 17 015 20,1 84 672 35,8
2006 78 623 11 313 153 11 885 15 692 22 004 17 554 24 11 401 12,7 90 024 44,4
2007 77 817 13 991 188 11 430 15 330 22 501 14 320 57 12 557 13,9 90 374 45,0
2008 74 194 16 889 262 11 255 15 543 22 038 8 201 6 12 772 14,7 86 966 39,5
* Tuonti = nettotuonti, Kasvu = kasvu välillä 1990-X
Suomen sähkönkulutus sektoreittain (GWh) ja kasvu % vuodesta 1990[6][19][20]
Vuosi Metsä Metalli Kemia Muut Teollisuus* MT+koti** Palvelut Häviöt Yhteensä Kasvu
1990 19 146 4 962 4 460 4 515 33 083 15 599 10 827 2 825 62 334 0 %
1991 18 630 4 953 4 248 4 140 31 971 16 539 11 170 2 608 62 288 0 %
1992 18 861 5 062 4 392 3 967 32 282 16 687 11 408 2 819 63 196 1 %
1993 20 478 5 270 4 614 3 838 34 200 17 162 11 488 2 695 65 545 5 %
1994 21 751 5 547 4 927 3 927 36 152 17 802 11 721 2 582 68 257 10 %
1995 22 162 5 722 5 037 4 065 36 986 17 050 11 892 3 018 68 946 11 %
1996 21 665 5 954 5 124 4 170 36 913 18 042 12 358 2 705 70 018 12 %
1997 24 358 6 206 5 229 4 411 40 204 18 238 12 646 2 515 73 603 18 %
1998 25 296 6 673 5 380 4 431 41 780 18 958 13 074 2 818 76 630 23 %
1999 25 376 6 796 5 608 4 535 42 315 19 278 13 407 2 779 77 779 25 %
2000 26 287 6 974 5 865 4 626 43 752 18 960 13 814 2 632 79 158 27 %
2001 25 407 7 038 5 948 4 941 43 334 20 223 14 689 2 942 81 188 30 %
2002 26 100 7 220 6 187 5 079 44 586 20 787 15 228 2 941 83 542 34 %
2003 26 351 7 684 6 300 4 899 45 234 21 264 15 284 3 447 85 229 37 %
2004 27 524 8 031 6 455 5 041 47 051 21 227 15 788 2 959 87 025 40 %
2005 24 804 7 945 6 313 5 088 44 150 21 450 16 224 2 973 84 797 36 %
2006 28 082 8 145 6 626 5 097 47 950 22 040 16 793 3 241 90 024 44 %
2007 27 738 8 100 6 889 5 299 48 026 22 391 16 914 3 043 90 374 45 %
Kasvu vuodesta 1990 (%)
Metsä Metalli Kemia MT+koti** Palvelut Kasvu
1995 16 15 13 9 10 11
2000 37 41 32 22 28 27
2004 44 62 45 36 46 40
2007 45 63 54 43 56 45
* Teollisuus ja rakentaminen yhteensä, ** Maatalous ja kotitaloudet % = Kasvu 1990-X


Sähkönkulutuksen kehitys (GWh)[21]
Vuosi Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Sähkölämmitys Kiinteistöt Maatalous Yhteensä
1990 32593 9838 7071 6262 1500 1000 62334
1991 31569 10105 7666 6713 1540 900 62288
1992 31970 10309 7960 6641 1540 850 63196
1993 33951 10304 8154 6972 1550 850 65545
1994 35921 10488 8377 7418 1580 820 68257
1995 36781 10671 8079 6947 1600 790 68946
1996 36703 11062 8407 7601 1650 810 70018
1997 40004 11317 8458 7624 1750 820 73603
1998 41560 11695 8837 7934 1790 820 76630
1999 42093 12046 9059 7931 1850 830 77779
2000 43538 12522 9242 7413 1790 820 79158
2001 43094 13217 9535 8425 1850 850 81188
2002 44341 13689 9866 8686 1845 845 83542
2003 44992 13707 10150 8814 1890 860 85229
2004 46795 14215 10063 8823 1885 865 87041
2005 43880 14673 10338 8725 1890 872 84672
2006 47680 15152 10564 9119 1895 900 90024
kasvu %^ 46 % 54 % 49 % 46 % 26 % -10 % 44 %
Osuus ^ 53 % 17 % 12 % 10 % 2 % 1 % 100 %*
Kotitaloudet, sähkölämmitys ja kiinteistöt voivat liittyä toisiinsa
* lisäksi liikenne 1 %, loma-asunnot 1 %, häviöt 4 %

^ Kasvu % = kasvu välillä 1990-2006, ^ Osuus vuoden 2006 sähkönkulutuksesta

Sähköyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköyhtiöiden omistus jakautui 1.1.2007 seuraavasti: kuntaenemmistöinen yhtiö 38 %, kunnallinen 22 %, osuuskunnat 2 % ja muu sähköyhtiö 38 %. [22]

Suomen energiamarkkinaviraston johtaja Asta Sihvonen-Punkka kannattaa EU:n komission esitystä, jonka mukaan Suomen sähköyhtiöt (Fortum ja Pohjolan voima) eivät saisi omistaa edes vähemmistöosuutta kantaverkkoyhtiöstä Fingrid.[23]

Sähköyhtiön vaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiamarkkinaviraston EMV:n ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka vaati vuonna 2007 muutoksia sähkömarkkinalakiin kilpailun edistämiseksi. Lakimuutoksen pitää helpottaa sähköyhtiön vaihtoa ja yritysten hinnanmuutoksia. Suomessa sähköyhtiön voi vaihtaa lisämaksutta vain kerran vuodessa. Ruotsissa ja Norjassa vaihdon voi tehdä maksutta kerran kuussa. Siellä myös vaihdetaan yhtiötä useammin. Ylimääräinen mittarinluenta maksaa 50 euroa, mikä estää kilpailuttamista. Nyt jäykkiin hinnanmuutoksiin vedoten yritykset ovat pidättyneet hintojen laskuilta, mutta hinnannostoja se ei ole estänyt.[24]

Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen Vaasa EMG mukaan Suomen sähköyhtiöiden tarjoushinnat olivat joulukuussa 2007 15 % listahintoja korkeammat. Edeltävän puolen vuoden aikana esimerkkinä olleen kohteen tarjoushinnat nousivat 18 % ja listahinnat 5 %. Tutkijat uskoivat listahintojen nousevan vuonna 2008 10-15 %, ja sähkön kallistuvan selvästi elinkustannuksia nopeammin. Sähköyhtiöt perustelivat hintojen nousua päästökaupan nostamilla tukkumarkkinahinnoilla. Helsingin Sanomien mukaan sähköä tuottavat yhtiöt siirsivät päästölupien hinnat sähkön vähittäishintaan. Yhtiöt saavat itse oikeudet ilmaiseksi, eivätkä ne nosta sähkön tuotantokustannuksia.[25]

Kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurin yksittäinen sähkön kuluttaja on Outokummun omistama Torniossa sijaitseva ferrokromi- ja terästehdas, joka kuluttaa vuodessa 3,5 terawattituntia sähköä.[26]

Maksimikulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sähkönkulutuksessa on merkittävä vuodenaikojen mukainen vaihtelu. Esimerkiksi talvella sähköä kuluu erityisen paljon lämmitykseen. Toistaiseksi suurin tuntikeskiteho mitattiin Fingridin käytönvalvontajärjestelmällä 7. tammikuuta 2016, kun koko maassa oli useita päiviä kestävä pakkasjakso.[3] Kulutus oli tunnilla 17-18 keskimäärin 15 100 megawattia, josta Suomessa Suomessa tuotettiin 10 800 megawattia ja loput 4 300 megawattia tuotiin naapurimaista. [3]

Sähkön ympäristömerkintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Sähkön ympäristömerkintä

Suomen luonnonsuojeluliitto ylläpitää Suomen ainoaa sähkön ympäristömerkintäjärjestelmää Ekoenergia-merkkiä. Merkin tavoitteena on muuttaa Suomen sähköntuotantoa ympäristöystävällisemmäksi. Sen piiriin pääsee ainoastaan ympäristökriteerit täyttävä uusiutuvan energian tuotanto.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Sähkön hankinta ja kulutus www.motiva.fi. 11.2.2009. Viitattu 10.1.2016. fi
  2. ↑ a b Fingrid - Sähkön kulutus ja tuotanto www.fingrid.sp.dev. Viitattu 10.1.2016.
  3. ↑ a b c Sähkönkulutus nousi ensimmäistä kertaa yli 15 000 MW:n 7.1.2016 Fingrid.
  4. ↑ a b Sähkön tuotanto, tuonti ja vienti Energiateolisuus. Viitattu 12.6.2014.
  5. ↑ Sähkön tuotanto ja hankinta 21.10.2009 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2014.
  6. ↑ a b Sähkönkulutus sektoreittain Tilastokeskus 1990-2005
  7. ↑ Vuoden 2005 päästötiedoista suomenkielinen yhteenveto Tilastokeskus
  8. ↑ Nuclear Power in Finland World Nuclear Association. huhtikuu 2014 (päivitetty). Viitattu 12.6.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Voimalaitokset (ks. Olkiluoto 3) TVO. Viitattu 12.6.2014.
  10. ↑ Sähkön tuonti on riski huoltovarmuudelle Taloustaito.fi. 24.2.2010. Viitattu 23.3.2010.
  11. ↑ Sähkön tuotanto, tuonti ja vienti Energiateollisuus. Viitattu 30.9.2014.
  12. ↑ Sähköhuollon lähiajan ratkaisut huoltovarmuuden näkökulmasta 18.1.2010. Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 23.3.2010.
  13. ↑ Suomi riippuvainen tuontisähköstä myös ensi talvena - Jatkossa tarvitaan lisää kotimaista säätövoimaa 26.11.2009. Fingrid. Viitattu 23.3.2010.
  14. ↑ Venäjän sähkö uhkaa pimentää Suomen Talouselama.fi. 31.3.2006. Viitattu 23.3.2010.
  15. ↑ Sähkön kulutushuiput tammikuussa 2006 2006. Energiateollisuus ry. Viitattu 23.3.2010.
  16. ↑ Energiatilasto 3.1, Vuosikirja 2007, Tilastokeskus
  17. ↑ Taulukko 3: Sähkön hankinta 1990-2007, Excel, Tilastokeskus 12.12.2008
  18. ↑ http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2009/01/ehkh_2009_01_2009-06-17_tau_002.xls Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus, Tilastokeskus 17.6.2009
  19. ↑ Sähkönkulutus sektoreittain Energiateollisuus ry, VR Osakeyhtiö ja Helsingin kaupungin liikennelaitos
  20. ↑ Taulukko 4: Sähkönkulutus sektoreittain 1990-2007, Excel, Tilastokeskus 12.12.2008
  21. ↑ Energiatilasto, Vuosikirja 2007, Tilastokeskus, Helsinki 2008
  22. ↑ Heikki Arola: Espoon sähkösalkku tekee tappiota naapurien energiayhtiöt menestyvät, Helsingin Sanomat 5.9.2008 B6
  23. ↑ Energiavirasto haluaa sähköyhtiöt ulos Fingridistä HS 19.12.2007 B15
  24. ↑ Energiavirasto: Sähköyhtiön vaihtoa pitää helpottaa lailla, Ruotsissa voi vaihtaa kerran kuussa, Suomessa kerran vuodessa maksutta, Helsingin Sanomat 2.6.2007 C10
  25. ↑ Arola, Heikki: Vaasalaistutkijat: Sähköyhtiöiden kilpailuttaminen on hyödytöntä Helsingin Sanomat 21.12.2007, s. B13 HS Arkiston www-versio(maksullinen)
  26. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tama+sahkosyoppo+kuluttaa+35+twhv++4++koko+suomen+sahkonkulutuksesta/a1048548?s=h

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sähkö_Suomessa&oldid=16394091