Urheiluvuosi 1936

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urheiluvuodet
1926192719281929193019311932 •   
193319341935 1936 193719381939
   1940194119421943194419451946
Vuodet
1933193419351936193719381939

Urheiluvuosi 1936 käsittelee vuoden 1936 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Yleiskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Talviolympialaiset 6.–16.2. Garmisch-Partenkirchenissa, Saksassa. Mitalitilaston kärkisijalla oli seitsemän kultaa voittanut Norja. Kisoihin osallistui 755 urheilijaa 28 maasta.[1]
  • Kesäolympialaiset 1.–16.8. Berliinissä, Saksassa. Mitalitilaston kärjessä olivat isäntämaa Saksa 36 kultamitalilla ja Yhdysvallat 24 kultamitalilla. Kisoihin osallistui 4 066 urheilijaa 49 maasta.[2]

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berliinin olympialaisissa miehet kilpailivat ratauinnissa kuudella matkalla ja naiset viidellä. Uimahyppylajeja oli kummallakin kaksi. Yhdysvallat voitti kuusi kultamitalia, joista neljä uimahypyistä. Japani ja Alankomaat voittivat neljä kultamitalia. Alankomaiden Rie Mastenbroek voitti kaksi henkilökohtaista kultamitalia ja viestissä kolmannen kullan.[20]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berliinin olympialaisten paras yleisurheilumaa oli Yhdysvallat joka voitti 29 kultamitalista 14 eli lähes puolet. Järjestäjämaa Saksa voitti viisi kultaa. Yhdysvaltalainen pikajuoksija Jesse Owens voitti neljä kultaa, joista yhden viestissä.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arponen, s. 399, 401–402
  2. Arponen, s. 119, 121–122
  3. Arponen, s. 401, 403
  4. a b Arponen, s. 404
  5. Pihlaja, s. 262
  6. Arponen, s. 403
  7. Pihlaja, s. 549
  8. Virtamo, s. 211
  9. Arponen, s. 402–403
  10. Pihlaja, s. 605
  11. Pihlaja, s. 604
  12. Pihlaja, s. 704–705
  13. Pihlaja, s. 706–708
  14. Virtamo, s. 223
  15. Grand Slam Winners Tennis Now. Viitattu 22.7.2019. (englanniksi)
  16. Pihlaja, s. 738–739
  17. Pihlaja, s. 736–737
  18. Pihlaja, s. 737–738
  19. Pihlaja, s. 740
  20. Arponen, s. 125–126
  21. Arponen, s. 121–125
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.