Tukholman metro



Tukholman metro (ruots. Stockholms tunnelbana) on Ruotsin ainoa metrojärjestelmä maan pääkaupungin Tukholman seudulla. Tukholman metroverkko muodostuu seitsemästä linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 on maan alla ja 53 maan päällä. Varsinaisen metroliikenteen voidaan katsoa alkaneen lokakuussa 1950, mutta jo ennen tätä useita nykyisen metroverkoston osia oli käytössä muina raidejoukkoliikenteen muotoina 1930-luvulta lähtien.
Viimeksi verkostoa on laajennettu vuonna 1994. Vuodesta 2018 on rakennettu sinisen linjan jatketta Kungsträdgårdenista Södermalmin kautta Nackaan ja Gullmarsplanin kautta vihreän linjan Hagsätran haaralle sekä Akallasta Barkarbyhyn. Rakenteilla on myös uusi vihreän linjan haara Odenplanilta Solnan Arenastadeniin. Päätös on tehty myös uudesta keltaisesta linjastaa Fridhemsplanilta Älvsjöhön.[1]
Sekä 108 kilometrin raidepituudellaan että noin miljoonalla päivittäisellä matkustajallaan tarkasteltuna metrojärjestelmä on maailman 36. laajin.[2] Tukholman metro on sen palveleman alueen väestöpohjaan suhteutettuna yksi maailman laajimmista metroverkostoista.[3]
Metroliikenteen tilaajana toimii Storstockholms Lokaltrafik (SL) ja liikennöitsijänä on toiminut marraskuusta 2009 lähtien hongkongilainen MTR Corporation.[4] Aiemmin metroa on liikennöinyt muun muassa vuosina 2005–2009 ranskalainen Veolia Transport.
Linjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vihreällä linjalla tarkoitetaan linjoja 17, 18 ja 19. Niillä on yhteensä 49 asemaa, joista 12 on maanalaisia (yhdeksän betonikannellista ja kolme kallioon louhittua) ja 37 maanpäällisiä asemia. Linjan pituus on yhteensä 41 kilometriä 256 metriä. Linja vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1950 Slussenin ja Hökarängenin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa: Hässelby strand lännessä ja Hagsätra, Farsta strand sekä Skarpnäck etelässä.
- Punaisella linjalla tarkoitetaan linjoja 13 ja 14. Niillä on yhteensä 36 asemaa, joista 21 on maan alla (viisi betonikannen alla ja 16 kallioon louhittuna) ja 15 maan päällä. Linja on 41 kilometriä 238 metriä pitkä (vain 18 metriä lyhyempi kuin vihreä linja). Se vihittiin käyttöön 5. huhtikuuta 1964 T-Centralenin ja Fruängenin/Örnsbergin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa, joista Fruängen ja Norsborg ovat etelässä/lounaassa ja Ropsten sekä Mörby centrum koillisessa/pohjoisessa. Aiemmin punainen linja esitettiin metrokartoissa oranssin värisenä.
- Sinisellä linjalla tarkoitetaan linjoja 10 ja 11. Niillä on yhteensä 20 asemaa, joista 19 on maanalaisia (kaikki kallioon louhittuja) ja vain yksi maanpäällinen. Sinisellä linjalla sijaitsee myös käyttöön ottamaton asema Kymlinge. Linjan pituus on 25 kilometriä ja 516 metriä. Se avattiin 31. elokuuta 1975 T-Centralenin ja Hjulstan välillä. Sinisellä linjalla on kolme pääteasemaa: Kungsträdgården idässä ja Akalla sekä Hjulsta pohjoisessa.
Linja | Osuus | Avattu | Pituus | Asemia |
---|---|---|---|---|
10 | Kungsträdgården–Hjulsta | 31. elokuuta 1975 | 15,1 km | 14 |
11 | Kungsträdgården–Akalla | 5. kesäkuuta 1977 | 15,6 km | 12 |
13 | Norsborg–Ropsten | 5. huhtikuuta 1964 | 26,6 km | 25 |
14 | Fruängen–Mörby centrum | 5. huhtikuuta 1964 | 19,5 km | 19 |
17 | Åkeshov–Skarpnäck | 19. marraskuuta 1958 | 19,6 km | 24 |
18 | Alvik–Farsta strand | 1. lokakuuta 1950 | 18,4 km | 23 |
19 | Hässelby strand–Hagsätra | 9. syyskuuta 1951/26. lokakuuta 1952 | 28,6 km | 35 |
Yhteensä | 108 km[5] | 100 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
30. syyskuuta 1933 käyttöön vihitty tunneli Södertunneln Södermalmin läpi oli ensimmäinen askel jo olemassa olevien esikaupunkeja palvelevien rautateiden muuntamisessa metroksi siirtämällä keskikaupungin läpi kulkeva osuus tunneliin. Liikenne hoidettiin aluksi raskailla raitiovaunuilla, joita nykyään usein nimitetään esimetroksi. Järjestelmän nimi Tunnelbanan (tunnelirata) on myös peräisin tältä ajalta. Alkuperäisellä kolmella asemalla Södermalmilla (Slussen, Södra Bantorget (nykyään Medborgarplatsen) ja Ringvägen (nykyään Skanstull) oli sisäänkäyntien edessä kyltit, joissa oli ympyröity "T". T:n sivuilla oli sanat TUNNEL ja BANAN.
Vuonna 1950 rata muutettiin Slussenin ja Hökarängenin välillä liikennöitäväksi sille pitkään tyypillisillä metrojunilla. Liikenne alkoi 1. lokakuuta, ja metrosta tuli raitioliikenteestä erillinen liikennemuoto. Vuonna 1952 avattiin linja keskustasta läntisiin lähiöihin, ja vuonna 1957 kaksi erillistä linjaa liitettiin toisiinsa keskusrautatieaseman ja vanhan kaupungin kautta. Punainen linja avattiin vuonna 1964 ja sininen vuonna 1975. Viimeisin lisäys vihreään linjaan valmistui vuonna 1994, punaiseen linjaan vuonna 1978 ja siniseen linjaan vuonna 1985.
Tukholman metrojunat liikennöivät pääsääntöisesti vasemmanpuoleisen liikenteen mukaan, koska Ruotsissa oli vielä metron rakentamisen alkuaikana myös tieliikenteessä vasemmanpuoleinen liikenne.[6]
Päivä | Vuosi | Osuus | Linja |
---|---|---|---|
1. lokakuuta | 1950 | Slussen–Hökarängen | Vihreä |
9. syyskuuta | 1951 | Gullmarsplan–Stureby | Vihreä |
26. lokakuuta | 1952 | Hötorget–Vällingby | Vihreä |
22. marraskuuta | 1954 | Stureby–Högdalen | Vihreä |
1. marraskuuta | 1956 | Vällingby–Hässelby gård | Vihreä |
24. marraskuuta | 1957 | Hötorget–Slussen | Vihreä |
17. huhtikuuta | 1958 | Skärmarbrink–Hammarbyhöjden | Vihreä |
19. marraskuuta | 1958 | Hässelby gård–Hässelby strand | Vihreä |
19. marraskuuta | 1958 | Hökarängen–Farsta | Vihreä |
19. marraskuuta | 1958 | Hammarbyhöjden–Bagarmossen | Vihreä |
14. marraskuuta | 1959 | Högdalen–Rågsved | Vihreä |
1. joulukuuta | 1960 | Rågsved–Hagsätra | Vihreä |
5. huhtikuuta | 1964 | T-Centralen–Fruängen | Punainen |
5. huhtikuuta | 1964 | Liljeholmen–Örnsberg | Punainen |
16. toukokuuta | 1965 | Örnsberg–Sätra | Punainen |
16. toukokuuta | 1965 | T-Centralen–Östermalmstorg | Punainen |
1. maaliskuuta | 1967 | Sätra–Skärholmen | Punainen |
2. syyskuuta | 1967 | Östermalmstorg–Ropsten | Punainen |
2. joulukuuta | 1967 | Skärholmen–Vårberg | Punainen |
29. elokuuta | 1971 | Farsta–Farsta strand | Vihreä |
1. lokakuuta | 1972 | Vårberg–Fittja | Punainen |
30. syyskuuta | 1973 | Östermalmstorg–Tekniska högskolan | Punainen |
12. tammikuuta | 1975 | Tekniska högskolan–Universitetet | Punainen |
12. tammikuuta | 1975 | Fittja–Norsborg | Punainen |
31. elokuuta | 1975 | T-Centralen–Hjulsta (Hallonbergen–Rinkeby kautta) | Sininen |
5. kesäkuuta | 1977 | Hallonbergen–Akalla | Sininen |
30. lokakuuta | 1977 | T-Centralen–Kungsträdgården | Sininen |
29. tammikuuta | 1978 | Universitetet–Mörby centrum | Punainen |
19. elokuuta | 1985 | Västra skogen–Rinkeby (Sundbybergin keskustan kautta) | Sininen |
15. elokuuta | 1994 | Bagarmossen–Skarpnäck | Vihreä |
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Junat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tukholman metrojunat ottavat sähkön raiteen viereen sijoitetusta sivuvirtakiskosta, jossa vihreällä ja punaisella linjalla on 650 voltin tasavirta, sinisellä linjalla 750 voltin tasavirta. Käytössä on 271 modernia vaunua, mutta myös vanhempia 1970- ja 1980-luvun vaunuja on noin 200. Junien huippunopeus on 80 km/h punaisella ja sinisellä linjalla, vihreällä 70 km/h. Laitureiden kohdalla rajoitus on 50 km/h. Junien maksimikiihtyvyys on 0,8 m/s². Täysimittaisella junalla on pituutta noin 140 metriä. Raideleveys on myös Ruotsin rautateillä käytettävä eurooppalainen standardileveys 1 435 millimetriä.
Kuljettaja operoi itse junan ovia. Koska asemalaiturit eivät aina ole täysin suoria ja toisaalta junat pitkiä, kuljettaja joutuu yleensä nousemaan ja kurkistamaan oman ovensa kautta, milloin ovet voi sulkea. Osalla asemista on kameroita ja näyttöjä helpottamassa kuljettajalle ovien sulkemista.
Suurin osa vaunuista on 2000-luvun taitteessa valmistettua Vagn 2000 (C20)-mallityyppiä. Junayksikön pituus on 46,5 metriä, ja täysimittaisessa junassa on yhteenkytkettynä kolme yksikköä. Varsinkin yöaikaan liikenteessä on usein myös lyhyempiä, kahden yksikön ja joskus jopa yhden yksikön mittaisia lyhennettyjä junia. Yksikössä on 126 istuma- ja 186 seisomapaikkaa, jolloin koko junan kapasiteetti on yli 1 000 matkustajaa.
Vanhempia, 1970- ja 80-luvuilla valmistettuja vaunuja oli edelleen käytössä sinisellä ja punaisella linjalla. Yksi junayksikkö on 17,62 metriä pitkä, 2,8 metriä leveä ja 3,8 metriä korkea. Vaunussa oli 48 istumapaikkaa. Laituripituus mahdollisti enintään kahdeksan vaunun yhteenkytkemisen. Jäljellä olevat alkuperäiset vaunusarjat C6H, C14 ja C15 poistettiin käytöstä vuosina 2023 ja 2024.
Vuonna 2020 punaisella linjalla otettiin käyttöön 48 uutta C30-mallinimeä kantavaa junaa. Niissä penkit ovat junan toisella laidalla sivuttain, ja lisäksi ovien määrää on lisätty. Muutokset vähentävät istuinpaikkoja, mutta tehostavat junan lastaamista ja purkamista sekä nostavat kokonaismatkustajamäärää.[7]
Asemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suljetun lippujärjestelmän takia jokaisella aseman sisäänkäynnillä on portit, jotka avautuvat lippua näyttämällä – asemalta poistuessa lippua ei tarvitse näyttää. Jokaisella sisäänkäynnillä on myös ns. stationvärd, jonka tehtävänä on valvoa porttien väärinkäyttöä, avustaa matkustajia ja myydä lippuja. Tämän johdosta suurimmalla osasta asemia on vain yksi lippuhalli, jolla saattaa olla useampia sisäänkäyntejä.
Kaikki asemat ovat täysin esteettömiä, sillä jokaisella asemalla on vähintään yksi hissi. Puolen metrin päässä laiturin reunasta on korostereuna. Lähes jokaisella asemalla siirtymä junan ja laituritason välillä on myöskin täysin esteetön. Aivan suurempia asemia ja syvempiä asemia lukuun ottamatta asemilla on verrattain paljon portaita, ja liukuportaiden määrä on melko pieni. Toisaalta myös suurimmalta T-Centraleninkin asemalta löytyy paljon portaita liukuportaiden rinnalta. Pisimmiltä siirtymäkäytäviltä löytyy myös liukukäytäviä.
Suurin osa asemista on nimetty sen palveleman kaupunginosan mukaan: Akalla, Alvik, Hässelby gård. Vain yksi asema, Rådmansgatan, on nimetty kadunnimen mukaan. Jotkin asemat, kuten Tekniska högskolan, Globen, Danderyds sjukhus, on nimetty lähistöllä sijaitsevan merkittävän käyntikohteen mukaan.
Matkustajainformaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaisella linjalla on oma tunnusvärinsä, joka on merkittynä linjakarttoihin ja joihinkin asemaopasteisiin. Sen sijaan junat ovat aina sinisiä. Linjoilla on myös numerot, mutta junissa lukee vain sen määränpää ilman linjanumeroa.
Uusissa junissa on automaattiset kuulutukset seuraavan aseman nimestä. Tärkeimpien vaihtoasemien kohdalla ilmoitetaan myös vaihtoyhteydet ja ovien avautuessa junan määränpää. Vanhemmissa junissa kuljettaja kuuluttaa itse, ja myös uudemmissa hän voi halutessaan varoittaa esimerkiksi ovien sulkeutumisesta. Uusien junien sisällä on näyttö, jossa lukee seuraavan aseman nimi, junan pysähtyessä sen määränpää ja aika ajoin erilaisia turvallisuuteen liittyviä tiedotteita. Junan sisällä on jokaisella ovella myös pelkistetty metrolinjaston kartta ja turvallisuusohje.
Laitureilla, aseman sisäänkäynneillä ja pitkien siirtymien varsilla on näyttöjä, joiden ylärivillä lukee seuraavan junan määränpää ja aika lähtöön ja alarivillä rullaavana seuraavat lähdöt ja mahdollisesti poikkeustiedotteita. Staattiset opasteet ovat olleet perinteisesti sinikeltaisia, mutta muun muassa T-Centralenin ja Liljeholmenin asemilla on otettu käyttöön uusia, harmaita opastetauluja.[8]
Kuulutukset ovat vain ruotsiksi, mutta suurin osa muusta materiaalista on aina myös englanniksi. Lisäksi T-Centralenilla ja joissakin metrokartoissa myös tunnelbana-nimi on käännetty suomen/englannin metro-vastikkeen lisäksi saksaksi U-Bahn.
"Tukholman salainen metro"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tukholman alla on toinen, Tunnelbana-järjestelmään liittymätön maanalainen rautatie. Usein tätä kutsutaan nimellä Stockholms hemliga tunnelbana. Kyseessä on Östermalmilta Kungsholmeniin johtava kapearaiteinen rautatie, jota käytetään maanalaisen kaukolämpölinjan huoltamiseen. Radan omistaa Birka Energi ja sen raideleveys on 600 millimetriä.
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2020- ja 2030-luvuilla metroa laajennetaan useisiin suuntiin sekä nykyisillä linjoilla että yhdellä kokonaan uudella linjalla. Yhteistä laajennuksille on se, että ne kytkevät metroverkkoa paremmin muuhun Tukholman alueen raideliikenteeseen ja mahdollistavat uusien asuinalueiden rakentamisen. Laajennustöiden arvioitu kustannusarvio on lähes 30 miljardia kruunua.
Rakenteilla olevat laajennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tukholman seudun kunnat, Ruotsin valtio ja Tukholman läänin maakäräjät ovat sopineet yhdessä vuonna 2013 joukkoliikenteen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, kuten muun muassa metron laajentamisesta Nackaan, Barkarbyhyn, Kungsträdgårdenin ja Gullmarsplanin välille sekä uudesta linjasta Arenastadeniin. Alustava suunnittelu aloitettiin vuonna 2016[9] ja ensimmäisten laajennusten odotetaan valmistuvan 2020-luvun puolivälissä.[10] Vuonna 2017 päästiin sopimukseen useista Tukholman alueen joukkoliikennehankkeista, johon kuuluu myös neljäs metrolinja.[11] Laajennukset lisäävät metroverkkoon 18 uutta metroasemaa, joten metron asemien kokonaislukumäärä kasvaa 113:een.[12][a] Kaikki uudet laajennukset ja linjat rakennetaan maan alle.[13]
Sinisen linjan laajennus Nackaan ja eteläisiin esikaupunkeihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kungsträdgårdenista linja jatkuu uudelle asemalle Sofiaan Södermalmille, jonka jälkeen linja jakautuu siten, että yksi haara jatkuu Nackaan ja toinen Gullmarsplanille, johon rakennetaan uudet maanalaiset laiturit sinistä linjaa varten, minkä jälkeen se kulkee nykyisen vihreän linjan haaraa pitkin Hagsätraan, josta tulee osa sinistä linjaa. Hagsätran haaran Globen- ja Enskede gård -asemat suljetaan ja korvataan uudella Slakthusområdetin metroasemalla. Tämä mahdollistaa tiheämmän vuorovälin vihreän linjan muilla haaroilla, joita tällä hetkellä rajoittaa se, että kolme haaraa ohittaa pullonkaulan T-Centralenissa.[14] Rakennustöiden odotetaan valmistuvan vuonna 2030.
Sinisen linjan laajennus Barkarbyn asemalle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinistä linjaa jatketaan luoteeseen Akallasta Barkarbyn rautatieasemalle Barkarbystadenin kautta, joka on uusi rakenteilla oleva alue Barkarbyn lentokentän entisellä paikalla. Laajennuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2027 loppupuolella.[15]

Vihreä linjan laajennus Arenastadeniin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusi haara tulee kulkemaan Odenplanista Hagastadenin ja Södra Hagalundin uuden asuinalueen kautta Arenastadeniin. Linjan odotetaan valmistuvan vuonna 2028. Sitä kutsuttiin alun perin keltaiseksi linjaksi, mutta se nimettiin uudelleen vihreän linjan uudeksi haaraksi toukokuussa 2023. Keltaisen linjan nimitystä käytetään vain viittaamaan alla mainittuun Fridhemsplan–Älvsjö-metrolinjaan.[16]
Högdalenin varikon laajennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Högdalenin varikkoa laajennetaan uusilla maanalaisilla huoltoraiteilla, jotka palvelevat sekä sinisen että vihreän linjan junia. Lisäksi rakennetaan uusi maanalainen yhteysraide joka yhdistää varikon vihreän linjan Farsta strandin haaraan.[17] Varikon laajennustöiden odotetaan valmistuvan vuonna 2026.[18]
Toteutuspäätöksen saaneet laajennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keltainen linja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääartikkeli: Keltainen linja (Tukholman metro)
Keltainen linja on täysin uusi, järjestelmän ensimmäinen automatisoitu linja Fridhemsplanin ja Älvsjön välillä. Se tulee kulkemaan Liljeholmenin, Årstabergin, Årstafältenin ja Östbergahöjdenin asemien kautta. Rakennustyöt alkavat vuonna 2025 ja linjan odotetaan valmistuvan vuonna 2035.[19]
Suunnitteilla olevat laajennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linja Bromman lentokentän alueelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Parhaillaan tutkitaan joko sinisen tai vihreän linjan mahdollista laajentamista uudelle alueelle, joka korvaa nykyisen Tukholma-Bromman lentokentän joka on määrä sulkea vuoteen 2038 mennessä.[20] Hankkeen julkinen kuuleminen on suunniteltu syksylle 2025 asukkaiden palautteen keräämistä varten, ja tutkimuksen tuloksena laaditaan raportti ehdotetuista reiteistä. Raportin on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.[21][22] Jos rakennuspäätös tehdään, rakentaminen voisi alkaa vuonna 2035, ja linja voisi valmistua vuoteen 2045 mennessä.[23]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tällä hetkellä asemia on 100. Globenin ja Enskede gårdin asemat suljetaan ja tilalle rakennetaan uusi asema, Slakthusområdet. Yksi asema korvaa vanhan Gullmarsplanin aseman ja kaksi rakennetaan Fridhemsplaniin ja Liljeholmeniin keltaiselle linjalle. Lisäksi järjestelmään tulee 14 uutta erillistä asemaa, mikä tekee yhteensä 18 uutta asemaa ja yhteensä 113 asemaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Region Stockholm: Nya tunnelbanan - Bakgrund nyatunnelbanan.se. Arkistoitu 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Mike Rohde: World Metro List Metrobits.org. Viitattu 22.5.2013. (englanniksi)
- ↑ urbanrail.net urbanrail.net. Arkistoitu 20.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Anders Sundström: MTR tar över Stockholms tunnelbana Dagens Nyheter. 20.1.2009. Viitattu 5.1.2016.
- ↑ https://web.archive.org/web/20070929133118/http://www.sl.se/upload/rapporter/uploads/SLfakta_2006.pdf
- ↑ Så gick det till när Sverige fick högertrafik www.expressen.se. Viitattu 18.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Nya tunnelbanetåg på röda linjen Stockholms läns landstigning. Arkistoitu 25.1.2016. Viitattu 15.6.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Test av nytt skyltprogram i Liljeholmen - HSO 11.4.2016. HSO i Stockholms län. Viitattu 15.6.2017. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Historisk överenskommelse ger stockholmarna ny tunnelbana - SLL archive.ph. 26.11.2013. Viitattu 13.4.2025.
- ↑ The new Metro - Nya tunnelbanan web.archive.org. 24.7.2019. Viitattu 13.4.2025.
- ↑ The new Metro - Nya tunnelbanan web.archive.org. 24.7.2019. Viitattu 13.4.2025.
- ↑ Första nya tunnelbanan i Stockholm på 40 år: 18 nya stationer Arbetet. 19.10.2022. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Nu bygger vi ut tunnelbanan för att göra avstånden mindre när Stockholm blir större Nya tunnelbanan. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Blå linje till Södermalm & Hammarby Sjöstad Nya tunnelbanan. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Blå linje till Barkarby Nya tunnelbanan. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Henrik Engström: Gula linjen flyttar söderut Nya tunnelbanan. 18.5.2023. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Tunnelbanans depå i Högdalen byggs ut | JARNVAGSnyheter.se www.jarnvagsnyheter.se. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Nya tunnelbanan – Utbyggd depå i Högdalen nyatunnelbanan.se. 3.8.2021. Viitattu 15.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Historisk satsning på utbyggd kollektivtrafik i länet - Region Stockholm web.archive.org. 7.4.2019. Viitattu 13.4.2025.
- ↑ Per MattssonText: Stockholms stad säger upp avtalet om Bromma flygplats Dagens industri. 14.2.2024. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Start för planerna – tunnelbana till Bromma parkstad Fastighetssverige. Viitattu 13.4.2025. (englanniksi)
- ↑ Utredning om tunnelbana till Bromma flygplatsområde inledd | JARNVAGSnyheter.se www.jarnvagsnyheter.se. Viitattu 13.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ aikataulu archive.ph.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Stockholms hemliga tunnelbana" – Tukholman maanalainen kapearaiderata[vanhentunut linkki]
- Konsten i Stockholms tunnelbana (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
Metro, paikallisjuna | |
---|---|
Pikaraitiotie, raitiotie | |
Lentokenttäkuljetus | |
Vastuuorganisaatiot |