Tukholman metro

Stockholms tunnelbana
Tyyppi	metro
Sijainti	Tukholma, Ruotsi
Avattu	1950
Pituus	108 km
Asemia	100
Linjoja	7
Raideleveys	1 435 mm
Liikennöitsijä(t)	Veolia Transport (2005–2009) MTR Corporation (2009–)
Matkoja päivässä	1 070 000
Tukholman metro, vihreä linja Km   Lyh. Liikennepaikat 17,1 Hässelby strand 16,2 Hässelby gård 15,5 Johannelund 14,5 Vällingby Vällingbyn varikko 13,3 Råcksta 12,6 Blackeberg 11,8 Islandstorget 10,9 Ängbyplan 10,0 Åkeshov 9,0 Brommaplan 8,1 Abrahamsberg 7,5 Stora mossen Alvikin varikko  Nockebybanan 6,5 Alvik Tranebergsbron (450 m) 5,2 Kristineberg 4,6 Thorildsplan  yhdysraide siniselle linjalle 3,6 Fridhemsplan Sankt Eriksbron (200 m) 2,6 Sankt Eriksplan 1,9 Odenplan 1,3 Rådmansgatan 0,5 Hötorget  punaiselle linjalle 0,0 T-Centralen 1,1 Gamla stan 1,5 Slussen  punaiselle linjalle 2,1 Medborgarplatsen 2,7 Skanstull Skanstullsbron (574 m) 3,8 Gullmarsplan 4,5 Skärmarbrink 4,5 Globen 5,3 Enskede gård Hammarbyn varikko 5,3 Hammarbyhöjden 5,1 Blåsut 5,7 Sandsborg 6,1 Sockenplan 6,3 Björkhagen 6,5 Skogskyrkogården 6,7 Svedmyra 7,0 Kärrtorp 7,3 Stureby 7,5 Tallkrogen 8,0 Bandhagen 8,2 Gubbängen 8,5 Bagarmossen 8,8 Högdalen Högdalenin varikko 9,2 Hökarängen 9,6 Skarpnäck 10,0 Rågsved 10,9 Farsta 11,5 Hagsätra 11,9 Farsta strand kääntöraide Merkkien selitykset Tukholman metro, punainen linja Km   Lyh. Liikennepaikat Mörbyn varikko 9,6 Mörby centrum 8,6 Danderyds sjukhus Stocksundet 7,3 Bergshamra 5,3 Universitetet 4,3 Ropsten 3,0 Tekniska högskolan 2,9 Gärdet 2,1 Karlaplan 1,9 Stadion 1,1 Östermalmstorg  vihreälle linjalle 0,0 T-Centralen 1,1 Gamla stan 1,5 Slussen  vihreälle linjalle 2,5 Mariatorget 3,2 Zinkensdamm 3,9 Hornstull 4,9 Liljeholmen Nybodan varikko 6,2 Aspudden 6,1 Midsommarkransen 6,9 Telefonplan 7,1 Örnsberg 7,9 Axelsberg 8,2 Hägerstensåsen 8,9 Västertorp 9,0 Mälarhöjden 9,6 Fruängen 10,5 Bredäng 11,8 Sätra 13,3 Skärholmen 14,1 Vårberg 15,7 Vårby gård 17,6 Masmo 19,0 Fittja 20,5 Alby 21,6 Hallunda 22,3 Norsborg kääntöraide Merkkien selitykset Tukholman metro, sininen linja Km   Lyh. Liikennepaikat kääntöraide 14,5 Akalla 13,8 Hjulsta 13,6 Husby 12,9 Tensta 12,4 Kista 11,4 Rinkeby 10,9 Kymlinge Rissnen varikko 9,5 Rissne 8,2 Duvbo 8,0 Hallonbergen 7,2 Sundbybergs centrum 7,0 Näckrosen 6,2 Solna strand 5,7 Solna centrum 5,2 Huvudsta 4,3 Västra skogen 2,8 Stadshagen 2,0 Fridhemsplan  yhdysraide vihreälle linjalle 1,2 Rådhuset 0,0 T-Centralen 0,7 Kungsträdgården kääntöraide Merkkien selitykset
Infobox OK

Tukholman metron linjakartta

Junia Söderströmin yllä vanhankaupungin ja Södermalmin välisellä sillalla.

Tunnelissa.

Tukholman metro (ruots. Stockholms tunnelbana) on Ruotsin ainoa metrojärjestelmä maan pääkaupungin Tukholman seudulla. Tukholman metroverkko muodostuu seitsemästä linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 on maan alla ja 53 maan päällä. Varsinaisen metroliikenteen voidaan katsoa alkaneen lokakuussa 1950, mutta jo ennen tätä useita nykyisen metroverkoston osia oli käytössä muina raidejoukkoliikenteen muotoina 1930-luvulta lähtien.

Viimeksi verkostoa on laajennettu vuonna 1994. Nyt rakenteilla on sinisen linjan jatke Kungsträdgårdenista Södermalmin kautta Nackaan sekä Akallasta Barkarbyhyn. Rakenteilla on myös uusi keltainen linja Odenplanilta Solnan Arenastadeniin. Päätös on tehty myös uudesta linjastaa Fridhemsplanilta Älvsjöhön.

Sekä 108 kilometrin raidepituudellaan että noin miljoonalla päivittäisellä matkustajallaan tarkasteltuna metrojärjestelmä on maailman 36. laajin. Tukholman metro on sen palveleman alueen väestöpohjaan suhteutettuna yksi maailman laajimmista metroverkostoista.

Metroliikenteen tilaajana toimii Storstockholms Lokaltrafik, SL ja liikennöitsijänä on toiminut marraskuusta 2009 lähtien hongkongilainen MTR Corporation. Aiemmin metroa on liikennöinyt muun muassa vuosina 2005–2009 ranskalainen Veolia Transport.

Linjat

• Vihreällä linjalla tarkoitetaan linjoja 17, 18 ja 19. Niillä on yhteensä 49 asemaa, joista 12 on maanalaisia (yhdeksän betonikannellista ja kolme kallioon louhittua) ja 37 maanpäällisiä asemia. Linjan pituus on yhteensä 41 kilometriä 256 metriä. Linja vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1950 Slussenin ja Hökarängenin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa: Hässelby Strand lännessä ja Hagsätra, Farsta strand, sekä Skarpnäck etelässä.

• Punaisella linjalla tarkoitetaan linjoja 13 ja 14. Niillä on yhteensä 36 asemaa, joista 21 on maan alla (viisi betonikannen alla ja 16 kallioon louhittuna) ja 15 maan päällä. Linja on 41 kilometriä 238 metriä pitkä (vain 18 metriä lyhyempi kuin vihreä linja). Se vihittiin käyttöön 5. huhtikuuta 1964 T-Centralenin ja Fruängenin/Örnsbergin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa, joista Fruängen ja Norsborg ovat etelässä/lounaassa ja Ropsten sekä Mörby centrum koillisessa/pohjoisessa. Aiemmin punainen linja esitettiin metrokartoissa oranssin värisenä.

• Sinisellä linjalla tarkoitetaan linjoja 10 ja 11. Niillä on yhteensä 20 asemaa, joista 19 on maanalaisia (kaikki kallioon louhittuja) ja vain yksi maanpäällinen. Sinisellä linjalla sijaitsee myös käyttöön ottamaton asema Kymlinge. Linjan pituus on 25 kilometriä ja 516 metriä. Se avattiin 31. elokuuta 1975 T-Centralenin ja Hjulstan välillä. Sinisellä linjalla on kolme pääteasemaa: Kungsträdgården idässä ja Akalla sekä Hjulsta pohjoisessa.

Linja	Osuus	Avattu	Pituus	Asemia
10	Kungsträdgården–Hjulsta	31. elokuuta 1975	15,1 km	14
11	Kungsträdgården–Akalla	5. kesäkuuta 1977	15,6 km	12
13	Norsborg–Ropsten	5. huhtikuuta 1964	26,6 km	25
14	Fruängen–Mörby centrum	5. huhtikuuta 1964	19,5 km	19
17	Åkeshov–Skarpnäck	19. marraskuuta 1958	19,6 km	24
18	Alvik–Farsta Strand	1. lokakuuta 1950	18,4 km	23
19	Hässelby Strand–Hagsätra	9. syyskuuta 1951/26. lokakuuta 1952	28,6 km	35
Yhteensä			108 km	100

Historia

30. syyskuuta 1933 käyttöön vihitty tunneli Södertunneln Södermalmin läpi oli ensimmäinen askel jo olemassa olevien esikaupunkeja palvelevien rautateiden muuntamisessa metroksi siirtämällä keskikaupungin läpi kulkeva osuus tunneliin. Liikenne hoidettiin aluksi raskailla raitiovaunuilla, joita nykyään usein nimitetään premetroksi. Järjestelmän nimi Tunnelbanan (tunnelirata) on myös peräisin tältä ajalta. Alkuperäisellä kolmella asemalla Södermalmilla (Slussen, Södra Bantorget (nykyään Medborgarplatsen) ja Ringvägen (nykyään Skanstull) oli sisäänkäyntien edessä kyltit, joissa oli ympyröity "T". T:n sivuilla oli sanat TUNNEL ja BANAN.

Vuonna 1950 rata muutettiin Slussenin ja Hökarängenin välillä liikennöitäväksi sille pitkään tyypillisillä metrojunilla. Liikenne alkoi 1. lokakuuta, ja metrosta tuli raitioliikenteestä erillinen liikennemuoto. Vuonna 1952 avattiin linja keskustasta läntisiin lähiöihin, ja vuonna 1957 kaksi erillistä linjaa liitettiin toisiinsa keskusrautatieaseman ja vanhan kaupungin kautta. Punainen linja avattiin vuonna 1964 ja sininen vuonna 1975. Viimeisin lisäys vihreään linjaan valmistui vuonna 1994, punaiseen linjaan vuonna 1978 ja siniseen linjaan vuonna 1985.

Tukholman metro tunnetaan hyvin sen asemilla olevasta taiteesta; metroa on kutsuttukin maailman pisimmäksi taidenäyttelyksi. Monilla asemilla on jätetty näkyviin kalliota, erityisesti sinisellä linjalla.

Tukholman metrojunat liikennöivät pääsääntöisesti vasemmanpuoleisen liikenteen mukaan, koska Ruotsissa oli vielä metron rakentamisen alkuaikana myös tieliikenteessä vasemmanpuoleinen liikenne.

Päivä	Vuosi	Osuus	Linja
1. lokakuuta	1950	Slussen–Hökarängen	Vihreä
9. syyskuuta	1951	Gullmarsplan–Stureby	Vihreä
26. lokakuuta	1952	Hötorget–Vällingby	Vihreä
22. marraskuuta	1954	Stureby–Högdalen	Vihreä
1. marraskuuta	1956	Vällingby–Hässelby gård	Vihreä
24. marraskuuta	1957	Hötorget–Slussen	Vihreä
17. huhtikuuta	1958	Skärmarbrink–Hammarbyhöjden	Vihreä
19. marraskuuta	1958	Hässelby gård–Hässelby Strand	Vihreä
19. marraskuuta	1958	Hökarängen–Farsta	Vihreä
19. marraskuuta	1958	Hammarbyhöjden–Bagarmossen	Vihreä
14. marraskuuta	1959	Högdalen–Rågsved	Vihreä
1. joulukuuta	1960	Rågsved–Hagsätra	Vihreä
5. huhtikuuta	1964	T-Centralen–Fruängen	Punainen
5. huhtikuuta	1964	Liljeholmen–Örnsberg	Punainen
16. toukokuuta	1965	Örnsberg–Sätra	Punainen
16. toukokuuta	1965	T-Centralen–Östermalmstorg	Punainen
1. maaliskuuta	1967	Sätra–Skärholmen	Punainen
2. syyskuuta	1967	Östermalmstorg–Ropsten	Punainen
2. joulukuuta	1967	Skärholmen–Vårberg	Punainen
29. elokuuta	1971	Farsta–Farsta strand	Vihreä
1. lokakuuta	1972	Vårberg–Fittja	Punainen
30. syyskuuta	1973	Östermalmstorg–Tekniska högskolan	Punainen
12. tammikuuta	1975	Tekniska högskolan–Universitetet	Punainen
12. tammikuuta	1975	Fittja–Norsborg	Punainen
31. elokuuta	1975	T-Centralen–Hjulsta (Hallonbergen–Rinkeby kautta)	Sininen
5. kesäkuuta	1977	Hallonbergen–Akalla	Sininen
30. lokakuuta	1977	T-Centralen–Kungsträdgården	Sininen
29. tammikuuta	1978	Universitetet–Mörby centrum	Punainen
19. elokuuta	1985	Västra skogen–Rinkeby (Sundbybergin keskustan kautta)	Sininen
15. elokuuta	1994	Bagarmossen–Skarpnäck	Vihreä

Tekniikka

Junat

C30-juna

C20-juna punaisella linjalla matkalla Mörbyn keskukseen

C6-juna

Tukholman metrojunat ottavat sähkön raiteen viereen sijoitetusta sivuvirtakiskosta, jossa vihreällä ja punaisella linjalla on 650 voltin tasavirta, sinisellä linjalla 750 voltin tasavirta. Käytössä on 271 modernia vaunua, mutta myös vanhempia 1970- ja 1980-luvun vaunuja on noin 200. Junien huippunopeus on 80 km/h punaisella ja sinisellä linjalla, vihreällä 70 km/h. Laitureiden kohdalla rajoitus on 50 km/h. Junien maksimikiihtyvyys on 0,8 m/s². Täysimittaisella junalla on pituutta noin 140 metriä. Raideleveys on myös Ruotsin rautateillä käytettävä eurooppalainen standardileveys 1 435 millimetriä.

Kuljettaja operoi itse junan ovia. Koska asemalaiturit eivät aina ole täysin suoria ja toisaalta junat pitkiä, kuljettaja joutuu yleensä nousemaan ja kurkistamaan oman ovensa kautta, milloin ovet voi sulkea. Osalla asemista on kameroita ja näyttöjä helpottamassa kuljettajalle ovien sulkemista.

Suurin osa vaunuista on 2000-luvun taitteessa valmistettua Vagn 2000 (C20)-mallityyppiä. Junayksikön pituus on 46,5 metriä, ja täysimittaisessa junassa on yhteenkytkettynä kolme yksikköä. Varsinkin yöaikaan liikenteessä on usein myös lyhyempiä, kahden yksikön ja joskus jopa yhden yksikön mittaisia lyhennettyjä junia. Yksikössä on 126 istuma- ja 186 seisomapaikkaa, jolloin koko junan kapasiteetti on yli 1 000 matkustajaa.

Vanhempia, 1970- ja 80-luvuilla valmistettuja vaunuja on yhä käytössä sinisellä ja punaisella linjalla. Yksi junayksikkö on 17,62 metriä pitkä, 2,8 metriä leveä ja 3,8 metriä korkea. Vaunussa on 48 istumapaikkaa. Laituripituus mahdollistaa enintään kahdeksan vaunun yhteenkytkemisen. Alkuperäisistä vaunusarjoista on jäljellä enää C6H, C14 ja C15, ja nekin on määrä poistaa käytöstä vuoteen 2021 mennessä.

Vuonna 2019 punaisella linjalla on tarkoitus ottaa käyttöön 48 uutta C30-mallinimeä kantavaa junaa. Niissä penkit ovat junan toisella laidalla sivuttain, ja lisäksi ovien määrää on lisätty. Muutokset vähentävät istuinpaikkoja, mutta tehostavat junan lastaamista ja purkamista sekä nostavat kokonaismatkustajamäärää.

Asemat

Suljetun lippujärjestelmän takia jokaisella aseman sisäänkäynnillä on portit, jotka avautuvat lippua näyttämällä - asemalta poistuessa lippua ei tarvitse näyttää. Jokaisella sisäänkäynnillä on myös ns. stationvärd, jonka tehtävänä on valvoa porttien väärinkäyttöä, avustaa matkustajia ja myydä lippuja. Tämän johdosta suurimmalla osasta asemia on vain yksi lippuhalli, jolla saattaa olla useampia sisäänkäyntejä.

Kaikki asemat ovat täysin esteettömiä, sillä jokaisella asemalla on vähintään yksi hissi. Puolen metrin päässä laiturin reunasta on korostereuna. Lähes jokaisella asemalla siirtymä junan ja laituritason välillä on myöskin täysin esteetön. Aivan suurempia asemia ja syvempiä asemia lukuun ottamatta asemilla on verrattain paljon portaita, ja liukuportaiden määrä on melko pieni. Toisaalta myös suurimmalta T-Centraleninkin asemalta löytyy paljon portaita liukuportaiden rinnalta. Pisimmiltä siirtymäkäytäviltä löytyy myös liukukäytäviä.

Suurin osa asemista on nimetty sen palveleman kaupunginosan mukaan: Akalla, Alvik, Hässelby gård. Vain yksi asema, Rådmansgatan, on nimetty kadunnimen mukaan. Jotkin asemat, kuten Tekniska högskolan, Globen, Danderyds sjukhus, on nimetty lähistöllä sijaitsevan merkittävän käyntikohteen mukaan.

Matkustajainformaatio

Vihreän linjan C20-juna sisältä

Jokaisella linjalla on oma tunnusvärinsä, joka on merkittynä linjakarttoihin ja joihinkin asemaopasteisiin. Sen sijaan junat ovat aina sinisiä. Linjoilla on myös numerot, mutta junissa lukee vain sen määränpää ilman linjanumeroa.

Uusissa junissa on automaattiset kuulutukset seuraavan aseman nimestä. Tärkeimpien vaihtoasemien kohdalla ilmoitetaan myös vaihtoyhteydet ja ovien avautuessa junan määränpää. Vanhemmissa junissa kuljettaja kuuluttaa itse, ja myös uudemmissa hän voi halutessaan varoittaa esimerkiksi ovien sulkeutumisesta. Uusien junien sisällä on näyttö, jossa lukee seuraavan aseman nimi, junan pysähtyessä sen määränpää ja aika ajoin erilaisia turvallisuuteen liittyviä tiedotteita. Junan sisällä on jokaisella ovella myös pelkistetty metrolinjaston kartta ja turvallisuusohje.

Laitureilla, aseman sisäänkäynneillä ja pitkien siirtymien varsilla on näyttöjä, joiden ylärivillä lukee seuraavan junan määränpää ja aika lähtöön ja alarivillä rullaavana seuraavat lähdöt ja mahdollisesti poikkeustiedotteita. Staattiset opasteet ovat olleet perinteisesti sinikeltaisia, mutta muun muassa T-Centralenin ja Liljeholmenin asemilla on otettu käyttöön uusia, harmaita opastetauluja.

Kuulutukset ovat vain ruotsiksi, mutta suurin osa muusta materiaalista on aina myös englanniksi. Lisäksi T-Centralenilla ja joissakin metrokartoissa myös tunnelbana-nimi on käännetty suomen/englannin metro-vastikkeen lisäksi saksaksi U-Bahn.

"Tukholman salainen metro"

Tukholman alla on toinen, Tunnelbana-järjestelmään liittymätön maanalainen rautatie. Usein tätä kutsutaan nimellä Stockholms hemliga tunnelbana. Kyseessä on Östermalmilta Kungsholmeniin johtava kapearaiteinen rautatie, jota käytetään maanalaisen kaukolämpölinjan huoltamiseen. Radan omistaa Birka Energi ja sen raideleveys on 600 millimetriä.

Tulevaisuus

2020-luvulla metroa laajennetaan useisiin suuntiin sekä nykyisillä linjoilla että yhdellä kokonaan uudella linjalla. Yhteistä laajennuksille on se, että ne kytkevät metroverkkoa paremmin muuhun Tukholman alueen raideliikenteeseen ja mahdollistavat uusien asuinalueiden rakentamisen. Laajennustöiden arvioitu kustannusarvio on lähes 30 miljardia kruunua.

Tukholman seudun kunnat, Ruotsin valtio ja Tukholman läänin maakäräjät ovat sopineet yhdessä vuonna 2013 joukkoliikenteen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, kuten muun muassa metron laajentamisesta Nackaan, Barkarbyhyn, Kungsträdgårdenin ja Gullmarsplanin välille sekä uudesta linjasta Arenastadeniin.

Sinistä linjaa jatketaan kummastakin päästä: Akallasta linja jatkuu Barkarbyn asemalle, jossa on vaihtoyhteys paikallisjuniin. Kokonaan maan alle rakennettavan, neljän kilometrin pituisen osuuden varrelle valmistuu lisäksi Barkarbystadenin asema palvelemaan samannimistä uutta asuinaluetta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2018, ja radan on tarkoitus avautua liikenteelle vuonna 2024.

Toisesta päästä sinistä linjaa jatketaan Kungsträdgårdenilta meren alla Södermalmin ja Sicklan kautta Nackaan. Uudet, maanalaiset asemat valmistuvat Sofiaan, Hammarbyn kanavaan, Sicklaan, Järlaan ja Nackan keskukseen. Linjauksen tavoitteena on paitsi parantaa merkittävästi kasvavan Nackan kunnan joukkoliikenneyhteyksiä myös keventää metron tämänhetkiseen pullonkaulaan, Slussenin ja T-Centralenin välille kohdistuvaa ruuhkaa. Meren alituksen takia rata kulkee nykymetroon verraten syvällä: esimerkiksi Sofian asema joudutaan rakentamaan yli sadan metrin syvyyteen, eli lähes kaksi kertaa syvemmälle kuin esimerkiksi Helsingin metron syvimmät kohdat. Asemalle tullaan kulkemaan liukuportaiden sijasta vain suurehkoilla pikahisseillä. Lisäksi uusi rata kytketään nykyiseen vihreän linjan Hagsätran haaraan rakentamalla yhdysraide Sofian ja Gullmarsplanin välille. Rata nousee nykyisen radan tasalle niin syvältä, että nykyiset Globenin ja Enskede gårdin asemat joudutaan korvaamaan uudella, syvemmälle rakennettavalla asemalla. Gullmarsplanin nykyisen asemahallin alle rakennetaan sinisen linjan oma asemahalli 70 metrin syvyyteen. Uuden, 12,5 kilometriä pitkän radan rakentaminen sijoittuu vuosille 2018−2026.

Kokonaan uusi, keltainen linja, rakennetaan nykyisen vihreän linjan asema Odenplanilta Arenastadeniin Solnan kunnan alueelle. Tälle 4,6 kilometriä pitkälle radalle on suunniteltu rakennettavan kaksi uutta asemaa, Hagastadeniin ja Arenastadeniin; lisäksi Hagalundiin tehdään asemavaraus. Arenastaden on aluksi linjan pääteasema, mutta linjaa on suunniteltu jatkettavan myöhemmin pohjoiseen. Odenplanilla linja kytkeytyy nykyiseen vihreän linjan rataan kohti etelää, jossa keltaiselle linjalle annetaan vihreän linjan jompikumpi pääteasemista, Skarpnäck tai Farsta strand. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2018 ja liikenne uudella linjalla alkanee vuonna 2024.

Kasvavan junamäärän johdosta vihreän linjan Hagsätran haaralla olevaa Högdalenin varikkoa laajennetaan maan alle, ja lisäksi se kytketään uudella yhdysradalla Farsta strandin haaraan.

Aiheesta muualla

• "Stockholms hemliga tunnelbana" – Tukholman maanalainen kapearaiderata^{[vanhentunut linkki]}
• Konsten i Stockholms tunnelbana (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)

Tukholman julkinen liikenne

Metro, paikallisjuna	Tukholman metro Tukholman paikallisjuna Roslagsbanan Saltsjöbanan
Pikaraitiotie, raitiotie	Poikittaisrata Nockebybanan Lidingöbanan Spårväg City Djurgårdslinjen
Lentokenttäkuljetus	Arlanda Express Flygbussarna
Vastuuorganisaatiot	Storstockholms Lokaltrafik Waxholmsbolaget