Tukholman julkinen liikenne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
C20-mallin metrojunia Slussenin ja Gamla stanin asemien välillä.
Linja-auto Sergelin torin lähellä.

Tukholman julkinen liikenne muodostuu liikennöinnistä linja-autoilla, metrolla, paikallisjunalla, pikaraitiotiellä, kaupunkiraitiotiellä sekä saaristoveneillä. Linja-auto- ja raideliikenteestä vastaa Storstockholms Lokaltrafik eli SL, jonka omistaa Tukholman läänin maakäräjät. SL:n liikenteen käytännön toimintaa hoitaa useita yrityksiä. Veneliikenteestä huolehtii Waxholmsbolaget.

Pikaliikenne lentoasemille hoidetaan pääsääntöisesti SL:n tilaaman liikenteen ulkopuolella. Flygbussarna vastaa linja-autoista ja Arlanda Express suurnopeusjunasta Arlandan lentoasemalle.

Kuljetusjärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja-auto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman läänissä on käytössä pääasiassa neljää erilaista linja-autolinjatyyppiä:

  • Keskikaupungin sisäiset siniset runkolinjat
  • Esikaupunkien siniset runkolinjat
  • Tavalliset linja-autoreitit
  • Palvelulinja-autoreitit

Siniset linja-autoreitit muodostavat runkolinjoja. Keskustassa ne yhdistävät Tukholman keskustan osia toisiinsa, ja esikaupungeissa ne toimivat pääasiallisena julkisen liikenteen yhteytenä keskustaan niistä esikaupungeista, missä ne ovat käytössä. Sinisten linja-autoreittien käyttämät bussit ovat sinisiä, kun taas tavalliset linja-autoreitit käyttävät punaisia busseja. Palvelulinja-autoreitit on mukautettu vanhusten tarpeiden mukaan, ja niitä on joillakin asuinalueilla. Niiden reittien varrella on tavallisten linja-autopysäkkien sijasta niin sanottuja heilutusalueita, joissa voi pysäyttää linja-auton antamalla kädellä merkin.

Metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tukholman metro

Tukholman metro eli tunnelbanan koostuu kolmesta ryhmästä linjoja, joista kuitenkin käytetään yleiskielessä yksikköä – siis vihreä linja (Gröna linjen), ei vihreät linjat (Gröna linjerna). Kaiken kaikkiaan asemia on tasan sata.

Nimi Linjat Osuudet Pituus Asemia
Sininen linja 10, 11 Kungsträdgården - Hjulsta/Akalla 25,5 km 20
Punainen linja 13, 14 Norsborg/Fruängen - Ropsten/Mörby centrum 41,2 km 36
Vihreä linja 17, 18, 19 Åkeshov/Alvik/Hässelby Strand - Skarpnäck/Farsta Strand/Hagsätra 41,3 km 49

Paikallis- ja esikaupunkijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman läänissä on kolme eri paikallis- ja esikaupunkijunajärjestelmää. Roslagsbanan käyttää ainoana järjestelmänä kapeaa 891 millimetrin raideleveyttä muiden käyttäessä eurooppalaisen standardin mukaista 1435 millimetrin raideleveyttä.

Nimi Linjat Osuudet Pituus Asemia
Saltsjöbanan 25, 26 Slussen - Saltsjöbaden/Solsidan 18,5 km 18
Roslagsbanan 27, 28, 29 Stockholms östra - Näsbypark/Österskär/Kårsta 65,0 km 39
Paikallisjuna (pendeltåg) 35, 36, 37, 38 Uppsala/Bålsta/Märsta - Nynäshamn/Södertälje/Gnesta 211 km 51

Pikaraitiotiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholmassa on kolme pikaraitiotiejärjestelmää. Ne kaikki käyttävät pääosin omia raiteitaan erillään muusta liikenteestä. Nockebybanan käyttää osaa vanhasta kaupunkiraitiotiestä, Lidingöbanan on vanha rautatie, jossa henkilöliikenne on aina hoidettu raitiovaunuilla ja Tvärbanan on nykyaikainen pikaraitiotie.

Nimi Linjat Osuudet Pituus Asemia
Nockebybanan 12 Nockeby - Alvik 5,7 km 10
Lidingöbanan 21 Ropsten - Gåshaga brygga 9,2 km 14
Tvärbanan 22 Sickla udde - Solnan asema 17,5 km 17

Katuraitiotie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tukholman raitioliikenne

Yksi katuraitiotielinja, Djurgårdslinjen, on käytössä museoraitiotienä. Raidejärjestelmän omistaa SL, mutta vaunut omistaa ja niitä käyttää Svenska Spårvägssällskapet. SL:än matkustuskortit kelpaavat linjalla, mutta SL:n kupongit eivät.

Nimi Linjat Osuudet Pituus Asemia
Djurgårdslinjen 7 Norrmalmstorg - Bellmansro 2,9 km 10

Laivaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman saaristossa laivaliikennettä hoitaa Waxholmsbolaget, jonka linjoista osa on käytössä vuoden ympäri. Djurgårdsfärjan-lautoilla Slussenin ja Djurgårdenin välillä kelpaavat SL:än matkustuskortit, mutta eivät SL:n kupongit.

Liikenne lentoasemille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaliikenne lentoasemille ja lentoasemilta hoidetaan erilleen muusta SL:n vastaamasta paikallisliikenteestä, joten niissä käytetään omia lippujärjestelmiä ja hinnoittelua. Lentoasemille on mahdollista päästä myös tavallisella paikallisliikenteellä, mutta se vaatii yleensä linja-auton tai junan vaihtoa ja kestää tavallista kauemmin.

Lippujärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SL:n lippujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SL:n suunnittelemassa liikenteessä matkan voi maksaa joko matkakortille ladatuilla kausilipuilla tai matkakassalla, turisteille suunnatuilla pahvisilla matkailijakorteilla, älypuhelinsovelluksella ostettavilla lipuilla tai automaateista tulostettavilla paperilipuilla.

Waxholmsbolagetin lippujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Waxholmsbolagetilla on pääasiassa kahdenlaisia lippuja:

  • Käteislippu, jonka hinta riippuu matkan pituudesta
  • Matkustuslippu, joka sallii matkustamisen lipun voimassaolon ajan.

Lentokenttäliikenteen lippujärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Arlanda Express -liikenteessä että Flygbussarna-lentokenttäbusseissa on omat, erilliset lippujärjestelmänsä.

Liikennöitsijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 SL-liikenteessä oli seuraavia liikennöitsijöitä:[1]

  • Arriva Sverige (Nockebybanan, Saltsjöbanan, Tvärbanan, Lidingöbanan, Roslagsbanan ja linja-autot)
  • Keolis Sverige (linja-autot)
  • MTR Corporation (metro ja paikallisjunat)
  • Nobina (linja-autot)
  • Stockholms spårvägar (raitiotielinja 7)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Storstockholms Lokaltrafik, SL (Företag i SL-trafiken) Tukholman läänin maakäräjät. Viitattu 25.6.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]