Ero sivun ”Tok-pisin” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty sisäisiä linkkejä |
|||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet. |
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet. |
||
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩. |
[[Vokaali|Vokaaleja]] tok-pisinissä on viisi. [[Diftongi|Diftongeja]] ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩. |
||
{| class="wikitable" style="text-align:center" |
{| class="wikitable" style="text-align:center" |
||
! |
! |
||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
| colspan="2" |a |
| colspan="2" |a |
||
|} |
|} |
||
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla). |
[[Konsonantti|Konsonantteja]] on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla). |
||
{| class="wikitable" style="text-align:center" |
{| class="wikitable" style="text-align:center" |
||
! |
! |
||
Rivi 98: | Rivi 98: | ||
== Sanasto == |
== Sanasto == |
||
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin |
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin [[superstraatti]]kielessä (tässä: englanti). Esim. ''kaikai'' (syödä, purra; ruoka) tai ''diwai'' (puu, metsä, kasvi, tikku). |
||
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. ''haus moni'' (pankki: "house money"), ''sop bilong tit'' (hammastahna: "soap belong teeth") tai ''hap ret'' (purppura: "half red"). |
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. ''haus moni'' (pankki: "house money"), ''sop bilong tit'' (hammastahna: "soap belong teeth") tai ''hap ret'' (purppura: "half red"). |
Versio 19. lokakuuta 2020 kello 18.03
Tok-pisin | |
---|---|
Oma nimi | Tok Pisin |
Tiedot | |
Alue | Papua-Uusi-Guinea |
Virallinen kieli | Papua-Uusi-Guinea |
Puhujia | äidinkielenään 122 000, yhteensä 4 000 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | kreolikieli |
Kieliryhmä | Englanin kreolit |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | tpi |
ISO 639-3 | tpi |
Tok-pisin on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä.[1] Tok-pisiniä puhui vuonna 2004 äidinkielenään noin 121 000, joista 50 000 ainoana kielenään.[2] Kaikkiaan kieltä puhuu noin 4 000 000 ihmistä. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.[1]
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisistä sanoista talk pidgin (pidgin-puhe). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[1]
Äänteet ja oikeinkirjoitus
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet.
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩.
Etu | Taka | |
---|---|---|
Suppea | i | u |
Puoliavoin | e | o |
Avoin | a |
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla).
Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | |
---|---|---|---|---|---|
Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
Frikatiivi | v | s | h | ||
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Lateraali | l | ||||
Puolivokaali | w | j | |||
Tremulantti | r |
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩.
Sanasto
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
Kielinäyte
»Yumi olgeta mama karim umi long stap fri na wankain long wei yumi lukim i gutpela na strepela tru. Uumi olgeta igat ting ting bilong wanem samting I rait na rong na mipela olgeta I mas mekim gutpela pasin long ol narapela long tingting bilong brata susa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [3]
Tok-pisin mediassa
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja (Wantok).
Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.
Lähteet
- ↑ a b c Papua New Guinea’s incredible linguistic diversity 20.7.2017. The Economist. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Tok Pisin Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
- Ethnologue (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin -online-sanakirja (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin–motu -online-sanakirja (englanniksi)
- Radio Australian tokpisininkielinen palvelu
- Tok Pisin Nius – EMTV Online
- Agalegan kreoli
- Albanyn hollanti†
- Antiilien kreoli
- Berbicen hollanti†
- Ceylonin hollanti
- Chagossialainen kreoli
- Chavacano
- Fa D’ambu
- Guadeloupen kreoli
- Haitin kreoli
- Hiri-motu
- Karipúna
- Kituba
- Kreyol
- Krio
- Kriol
- Louisianan kreoli
- Mohawk hollanti†
- morisyen
- Neekerihollanti†
- Norfuk
- Palenquero
- Papiamentu
- Petjo
- Pijin
- Pitcairnin kieli
- Ranskan Guayanan kreoli
- Réunioninkreoli
- Seychellien kreoli
- Skepi†
- Sranantongo
- Tayo
- Tok-pisin
- Unserdeutsch
- nihongo
- betawi
- patuá
- norfuk