Ero sivun ”Ympäristönsuojelu” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
kirjoitusvirhe
p (kirjoitusvirhe)
'''Ympäristönsuojelu''' on toimintaa, jonka tavoitteena on ratkaista, lievittää ja ennaltaehkäistä [[ympäristöongelma|ympäristöongelmia]]. Ympäristönsuojelun yleisten tavoitteiden voidaan katsoa olevan [[luonto|luonnonympäristön]] suojeleminen, [[ihminen|ihmisen]] hyvinvoinnin turvaaminen ja [[kestävä kehitys|kestävän kehityksen]] edistäminen. Ympäristönsuojelulla pyritään luomaan terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja esteettinen ympäristö sekä turvaamaan [[Biodiversiteetti|luonnon monimuotoisuus]] ja tulevien sukupolvien oikeudet hyvään ympäristöön. Ympäristönsuojelu perustuu myös luonnon [[Itseisarvo (etiikka)|itseisarvon]] kunnioittamiseen.
 
Ympäristö rakentuu luonnonympäristöstä sekä rakennetusta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Niinpä ympäristönsuojelu on monialaista ja siinä tulee ottaa huomioon monta tekijää: eliöt ja [[Ekosysteemi|ekosysteemit]], fysikaalis- kemialliset olosuhteet, rakennettu ympäristö ja [[Infrastruktuuri|infastruktuuriinfrastruktuuri]] sekä yksilöt ja yhteiskunnat. Ympäristönsuojelu ei ole siis vain synonyymi [[Luonnonsuojelu|luonnonsuojelulle]], vaan laajempi kokonaisuus. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harri Hakala, Jari Välimäki|Nimeke=Ympäristön tila ja suojelu Suomessa|Vuosi=2003|Sivu=18|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
==Ympäristönsuojelun historiaa==
[[File:Nelson's Column during the Great Smog of 1952.jpg|thumb|Lontoon suuri savusumu 1952, Trafalgar Square]]
Ensimmäiset ympäristölait ovat vanhaa perua: jo [[Heprealainen Raamattu|heprealaisessa Raamatussa]] tulee esille niin kutsuttu [[tilanhoitajaetiikka]], jossa ihmisen tehtäväksi katsotaan luomakunnan varjelu. Keskiajan [[Lontoo|Lontoossa]] rajoitettiin kivihiilen polttoa ja [[Venetsia|Venetsiassa]] kiellettiin lailla 1418 rikin käyttö esimerkiksi noituudessa. Yksi merkittävä ympäristönsuojelun keino on luonnontilaisten alueiden rauhoittaminen: ensimmäinen [[kansallispuisto]] perustettiin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Yosemiten kansallispuisto|Yosemiten]] laaksoon vuonna 1864. Voimakas ympäristölliikehdintäympäristöliikehdintä sai alkunsa [[Ydinkoe|ydinkokeiden]], [[Otsonikato|otsonikadon]], ympäristömyrkkyjen ja [[Luonnonvarat|luonnonvarojen ehtymisen]] aiheuttamasta huolesta 1960-luvulla. [[Earth Summit|Rion kestävää kehitystä koskenut ympäristökokous 1992]] ja [[Pariisin ilmastosopimus]] 2015 ovat olleet ympäristönsuojelun merkittävimpiä virstanpylväitä. 2000-luvulla suurimmaksi ympäristöuhaksi on noussut [[ilmastonmuutos]].
 
Suomessa, kuten useissa muissakin maissa, ympäristönsuojelu oli aluksi maisemansuojelua. Venäjän tsaari [[Aleksanteri I]] vieraili 1802 [[Punkaharju (harju)|Punkaharjulla]] ja maisemista vaikuttuneena rauhoitti alueen luonnon. Tutkimusmatkailija [[Adolf Erik Nordenskiöld|Adolf Erik Nordeskiöld]] vaati, että Suomessa oli säilytettävä alkuperäistä luontoa jälkipolville. Ensimmäinen [[metsälaki]] astuikin voimaan 1884 ja ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1938. Ensimmäinen [[Suomen luonnonsuojelulaki|luonnonsuojelulaki]] kirjattiin 1923 ja [[vesiensuojelulaki]] 1963. [[Suomen ympäristöministeriö|Ympäristöministeriö]] perustettiin 1983. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harri Hakala, Jari Välimäki|Nimeke=Ympäristön tila ja suojelu Suomessa|Vuosi=2003|Sivu=27-34|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
Julkisen vallan ympäristönsuojelulliset toimenpiteet voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: säädösohjaukseen, suunnitteluohjaukseen, taloudelliseen ohjaukseen sekä tieto-ohjaukseen ja ympäristökasvatukseen. Taloudellisen ohjauksen keinot taas puolestaan jakautuvat useampaan tyyppiin.<ref name="Kolstad" /> <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harri Hakala, Jari Välimäki|Nimeke=Ympäristön tila js suojelu Suomessa|Vuosi=2003|Sivu=228-232|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
* '''Säädösohjauksessa''' ympäristöä suojellaan erlaisinerilaisin valtion säätämin laein, asetuksin ja ympäristönormein. Hallinto esimerkiksi päättää uhanalaisten lajien suojelusta, päättää, mikä on sallittu määrä saastuttamista tai muuta haittaa aiheuttavaa toimintaa. Monissa tilanteissa suora säätely voi kuitenkin aiheuttaa suuremmat yhteiskunnalliset kustannukset, koska veron avulla hyödynnetään markkinamekanismia toiminnan sopeuttamisessa. Suora säätely voi esimerkiksi reagoida ympäristön muutoksiin hitaasti. Lisäksi haittaveron ansiosta syntyy kannustin vähentää saastuttamista aina kun taas suoraan säädellyn saastemäärän alitukseen ei ole kannustinta.
* '''Suunnitteluohjauksessa''' julkinen valta, kuten valtio ja kunnat, ohjaavat ja suunnittelevat maankäyttöä ja rakentamista esimerkiksi [[Kaavoitus|yleis- ja asemakaavoilla]], joilla voidaan esimerkiksi sijoittaa ympäristöä kuormittavat kohteet paikkoihin, joista niistä on mahdollisimman vähän haittaa. [[Suomen ympäristöministeriö|Ympäristöministeriö]] tekee myös laajoja pitkän tähtäimen strategioita, kuten Itämeren suojeluohjelma tai metsien suojeluohjelma [[Metso-ohjelma|Metso]].
* '''Taloudellinen ohjaus''' kattaa kaikki toimenpiteet jotka perustuvat ympäristöhaitan aiheuttajan taloudellisen tilanteen muuttamiseen riippuen ympäristöhaitan suuruudesta. Siihen lukeutuvat mm.<ref name="Kolstad" />:
[[File:Huikku Hailuoto 20160803.jpg|thumb|Tuulivoimaa tuetaan voimakkaasti taloudellisesti. Kuva Hailuodosta.]]
:* '''[[Vero|Verot ja maksut]]''', erityisesti ns. [[haittavero]]t.
:* '''[[Tuki]]aiset''', joilla voidaan esimerkiksi kannustaa investoimaan puhdistuslaitteisiin. Myös esimerkiksi [[Tuulivoima|tuulivoimaa]] tuetaan voimakkaasti, mikä on kasvattanut sen kapasiteettia huomattavasti meillä ja maailmalla 2000-luvulla.
[[File:Hanasaari power plant in winter.jpg|thumb|Päästökaupassa ostetaan päästökiintiöitä, millä pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kuvassa Hanasaaren voimalaitos.]]
:* '''[[Päästökauppa]]''' tarkoittaa myytäviä päästökiintiöitä. Se eroaa haittaveroista siinä, että julkinen valta ei päätä päästöjen hintaa vaan sallitun päästömäärän. Päästökiintiöitä saa kaupata muille, mikä haittaverojen tavoin ohjaa päästöt siihen tuotantoon ja toimintaan, jossa niistä on vähiten haittaa. Jos markkinatoimijoilla on käytettävissään kaikki olennainen informaatio, Pigoun vero ja päästöoikeuksien markkinahinta muodostuvat yhtä suuriksi. Ulkoisvaikutusten osalta järjestelmät ovat ekvivalentit. Ero on siinä, että jos päästöoikeudet on jaettu ilmaiseksi, niistä saa rahallista hyötyä niitä myyneet yritykset. Vero puolestaan menee yhteiskunnalle ja muiden verojen alentamiseen jos budjetti oletetaan vakioksi.<ref name="Baumol">Baumol, W. & Oates, W.: The Theory of Environmental Policy. Cambridge University Press, 1988.</ref>
:* '''[[Vahingonkorvausoikeus|Korvausvastuu]]''', eli vahinkojen aiheuttaja määrätään korvaamaan aiheuttamansa vahingot niiden kärsijöille. Korvausvastuu toimii huonosti useimpien [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutusten]] kohdalla, mutta sopii hyvin riskialttiiseen toimintaan, joka aiheuttaa ympäristöhaittoja vain onnettomuuksien yhteydessä.
* '''Tieto-ohjauksella ja ympäristökasvatuksella''' pyritään kehittämään ihmisten ympäristötietoisuutta kertomalla ongelmien syistä, seurauksista ja ratkaisuista, esimerkiksi kertomalla ihmisille kestävästä kehityksestä, kierrätyksestä, ilmastonmuutoksesta tai ruokahävikistä. Tärkeimpiä ympäristökasvattajia ovat koulut ja järjestöt. Myös medialla on suuri merkitys. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harri Hakala, Jari Välimäki|Nimeke=Ympäristön tila ja suojelu Suomessa|Vuosi=2003|Sivu=228-232|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
=== Kokemuksia julkisen vallan toimista ===
15 435

muokkausta

Navigointivalikko