Preferenssi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Preferenssi on yhteiskuntatieteissä, erityisesti taloustieteessä, käytetty käsite. Mikrotaloustieteessä preferensseillä kuvataan teknisesti ihmisten mieltymyksiä eri vaihtoehtojen suhteen. Valinta voi olla todellinen tai kuvitteellinen. Teorian kannalta olennainen kysymys on, mitä ehtoja tarvitaan, jotta vaihtoehdot voidaan asettaa järjestykseen. Yleisemmin ajateltuna preferenssit voidaan nähdä motivaation lähteenä.[1]

Esimerkiksi onnellisuutta suositaan yleensä kärsimykseen tai surullisuuteen nähden. Yleensä myös suurempaa määrää normaalihyödykkeen kulutusta suositaan pienempään määrään verrattuna. Ja hyödykkeen kulutusta tänään suositaan huomiseen kulutukseen nähden.

Markkinoinnin tutkimuksessa ja suunnittelussa preferenssi nähdään yhtenä vaiheena ostajan ostopäätösprosessissa eli hänen muuttumisessaan suosiolliseksi tiettyä tuotetta tai tuotemerkkiä kohtaan. Ensin ostajan pitää olla tietoinen vaihtoehdon olemassaolosta (awareness), sitten hänet pitää saada tietämään sen eduista (knowledge), sitten pitämään vaihtoehdosta (liking) ja sitten pitämään siitä enemmän kuin muista vaihtoehdoista eli suosimaan sitä yli muiden (preference). Sen jälkeen markkinoinnin toimenpitein pyritään vakuuttamaan ostaja tästä vaihtoehdosta (conviction), jotta hän voisi lopulta olla valmis ostopäätökseen (purchase).[2]

Preferenssirelaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikrotaloustieteessä kuluttajan preferenssejä mallitetaan preferenssirelaatioiden avulla.

Olkoon S kaikkien hyödykkeiden joukko (yleisemmin "maailman tilojen" joukko). Tällöin ≤ on preferenssirelaatio joukossa S, jos se on binäärirelaatio S:ssä siten, että ab, jos ja vain jos b on vähintään yhtä hyvä kuin a. Tällöin yleensä sanotaan, että "b on heikosti preferoitu a:han nähden". Jos ab, mutta ei ba, niin kuluttaja aidosti preferoi b:tä a:han nähden eli a < b. Jos ab ja ba, niin kuluttaja on indifferentti a:n ja b:n välillä.

Preferenssirelaatiosta tehdään yleensä seuraavat oletukset:

  • Relaatio on refleksiivinen: aa.
  • Relaatio on transitiivinen: ab ja bc, niin ac. Refleksiivisyyden kanssa tästä seuraa esijärjestys (engl. preorder).
  • Relaatio on täydellinen: jos kaikilla a ja b, ab tai ba tai molemmat (huomaa: täydellisyydestä seuraa refleksiivisyys). Tämä tarkoittaa, että kuluttaja kykenee muodostamaan mielipiteen kaikkien hyödykkeiden välillä.

Jos relaatio ≤ on sekä transitiivinen että täydellinen, se on rationaalinen preferenssirelaatio.

Indifferenssirelaatio ~ on ekvivalenssirelaatio.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mas-Colell, Andreu; Whinston, Michael; & Green, Jerry (1995). Microeconomic Theory. Oxford: Oxford University Press. ISBN 0-19-507340-1

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede, s. 67, 92, 116, 124. 9.–11. painos. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27436-4.
  2. Kotler, Philip ym.: Principles of Marketing, s. 731. 4th European edition. Pearson Prentice Hall, 2005. ISBN 0-273-68456-6.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.