Ero sivun ”Puula” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Joutsan maakunta lisätty
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
1 914 muokkausta
p Kymijoen vesistö alkuun
Rivi 31: Rivi 31:
| järvinumero = 14.923.1.001
| järvinumero = 14.923.1.001
}}
}}
'''Puula''' <ref name=kp/><ref name=syke/> (myös '''Puulavesi''') on [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]] [[Hirvensalmi|Hirvensalmella]], [[Kangasniemi|Kangasniemellä]] ja [[Mikkeli]]ssä sekä [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] [[Joutsa|Joutsassa]] sijaitseva [[järvi]]. Puula valittiin Etelä-Savon maakuntajärveksi vuonna 2011. Puulaan on Suonsalmen välityksellä yhteydessä järveen [[Ryökäsvesi-Liekune]], jonka vedenpinnan korkeus on samalla tasolla.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref>YLE: [http://yle.fi/uutiset/puula_on_etela-savon_maakuntajarvi/5436188 Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi], 12.10.2011</ref>
'''Puula''' <ref name=kp/><ref name=syke/> (myös '''Puulavesi''') on [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]] [[Hirvensalmi|Hirvensalmella]], [[Kangasniemi|Kangasniemellä]] ja [[Mikkeli]]ssä sekä [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] [[Joutsa|Joutsassa]] sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kymijoen vesistö]]ön. Puula valittiin Etelä-Savon maakuntajärveksi vuonna 2011. Puulaan on Suonsalmen välityksellä yhteydessä järveen [[Ryökäsvesi-Liekune]], jonka vedenpinnan korkeus on samalla tasolla.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref>YLE: [http://yle.fi/uutiset/puula_on_etela-savon_maakuntajarvi/5436188 Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi], 12.10.2011</ref>


== Maantietoa ==
== Maantietoa ==

Versio 30. huhtikuuta 2020 kello 21.59

Puula
Puulan Vuojaselkä
Puulan Vuojaselkä
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli ja JoutsaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°49′11″N, 26°42′13″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Suonsalmi [1]
Järvinumero 14.923.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 94,7 m [1]
Pituus 50 km
Rantaviiva 1 776,73 km [2]
Pinta-ala 330,76398 km² [2]
Tilavuus 3,05871 km³ [2]
Keskisyvyys 9,24 m [2]
Suurin syvyys 69 m [2]
Saaria 1659 [2]
Kartta
Puula

Puula [1][2] (myös Puulavesi) on Etelä-Savossa Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Mikkelissä sekä Keski-Suomen Joutsassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön. Puula valittiin Etelä-Savon maakuntajärveksi vuonna 2011. Puulaan on Suonsalmen välityksellä yhteydessä järveen Ryökäsvesi-Liekune, jonka vedenpinnan korkeus on samalla tasolla.[2][1][3]

Maantietoa

Järvi

Järven pinta-ala on 33 100 hehtaaria eli 331 km². Se on 47 kilometriä pitkä ja 32 kilometriä leveä, mutta järven yleisilme on monista saarista ja lahdista johtuen rikkonainen. Järven yli kulkee luode-kaakko-suuntaisena saarijono, joka alkaa Hirvensalmen Malvanniemestä ja päättyy Kangasniemen Puulansalmeen. Sen lounaispuolelle jää Karttuunselkä eli Karttuu, ja sen koillispuolelle jää Simpiänselkä eli Simpiä.[2][1]

Karttuu alkaa kaakossa Malvaniemestä, ja matkalla kohti Puulansalmea, se kapenee. Luoteessa sijaitsevat pienemmät Uimaniemenselkä ja Mainiemenselkä, joka päättyy Puulansalmen kapeikkoon. Kapeikon takana aukeaa kapeana, mutta 19 kilometriä pitkänä järvenosa, jossa on runsaasti niemiä, lahtia ja saaria. Sen varrella sijaitsee Siikaveden lahti, Haapaselkä ja perällä Lihavaselkä ja Kekoniemenselkä ja Sätkynselkä. Karttuunselän etelärannasta työntyy ruopattu Suonsalmi Liekuneen.[1]

Simpiästä luoteeseen sijaitsee laajan vesialueen saaristo, jota on vaikea hahmottaa. Saarten välissä sijaitsevat Pauninselkä, Hälönselkä, Piipanselkä, Haukkaselkä ja Konnanselkä. Konnanselältä pohjoiseen työntyy vielä kuusi kilometriä pitkä lahti, joka aukeaa Särkiseläksi. Simpiästä pohjoiseen sijaitsee kuusi kilometriä pitkä lahti, johon kuuluu Hianselkä. Merkittävä vaikutus järven rakenteeseen on Väisälänsaarella, joka on 13 kilometriä pitkä ja kuusi kilometriä leveä. Se sijaitsee järvialueen itäosassa ja sen länsipuolelle jää monilukuinen saaristo. Väisälänsaaren kaakkoispuolella sijaitsee Eteläselkä, josta pääsee Väisälänsaaren taakse Vanhosalmeen ja kaakkoispuolelle Pääskyselälle. Pääskyselän järvenosa on kymmenen kilometriä pitkä ja siitä alkaa sokkeloinen yli 15 kilometriä pitkä reitti eteläisimpään Heposelkään ja Kotalahteen, missä sijaitsee Otava. Väisälänsaaren eteläpuolella sijaitsee viisi kilometriä pitkä Pääskysaari ja pohjoispuolella kuusi kilometriä pitkä Viljakkalansaari ja lyhyempi Lapinsalo. Näiden takaa kulkee suojainen reitti Eteläselältä Lampisalonselälle, joka on 23 kilometriä pitkä.[1]

Simpiän koillispuolelle työntyy Viljakkalansaaren ja Lapinsalon ohitse Sammakkoselkä ja Lapinsalonselkä, joiden pohjoispuolella aukeaa aluksi Vuojaselkä. Se on kymmenen kilometriä pitkä ja pari kilometriä leveä. Sillä on pitkiä lahtia ja Vaimosniemen takana työntyy vielä pohjoiseen 13 kilometriä pitkä lahti, jonka päässä sijaitsee Ruovedenselkä ja Kangasniemen kirkonkylä.[1]

Puulan tilavuus on 3 060 miljoonaa m³ eli 3,06 km³. Järven keskisyvyys on 9,2 metriä ja suurin syvyys on 69 metriä.[2]

Saaria

Järvessä on laskettu olevan 1 659 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 12 334 ha, mikä on noin 27 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 14 on yli neliökilometrin, 304 yli hehtaarin suuruisia, 1 284 yli aarin ja loput 57 ovat alle aarin kokoisia.[2]

Järven suurin saari on Väisälänsaari (34,8 km²), joka seuustaa Simpiänselkää. Simpiän ja Karttuun välissä sijaitsee runsaslukuinen saaristo. Sen suurimpia saaria ovat idästä lukien ensin Iso Säkkisalo (4,4 km² [4]), Pieni Säkkisalo ja Soisalo (0,77 km²). Näiden ympärillä on paljon pieniä saaria. Keskellä järveä sijaitsee Puukonsaari (8,1 km² [4]). Sen ja vielä sitäkin suuremman saaren Puulasalon väliin mahtuu monia suojelujakin saaria. Niitä ovat esimerkiksi Iso-Sarvuli, Ihottu, Koveronsaari (3,7 km² [4]), Rämiäinen, Karhusaari ja Iso Paatsalo (1,9 km²).[1]

Puusalosta etelään Kaiskonselällä sijaitsee Hirvisalo (1,0 km²) ja edellisen saariston pohjoispuolella sijaitsee Vuorisalo (2,1 km²). Väisälänsaaren ja Eteläselän eteläpuolella vartioi Iso-Häähkiäinen (0,87 km²) Pääskynselkää, missä sijaitsee suuri Pääskynsaari. Väisälänsaaren pohjoispuolella sijaitsee Viljakkalansaari (8,4 km²), jonka pohjoispuolella on suuri Lapinsalo.[1]

Puulan rantojensuojelualueeseen kuuluu noin 500 saarta ja pari niemeä järven itäosissa. Suojelualueen koko on 166 km².[4]

Rannat ja asutus

Järven rantaviivan pituus on 1 777 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 972 kilometriä. Rannat ovat pääsääntöisesti metsämaata, mutta myös peltomaata ja suota esiintyy hieman. Kangasniemen keskustaajama sijaitsee järven koillisosassa Ruovedenselän ääressä ja Läsäkosken kylä Vuojaselän rannalla. Otava, joka on kylänä Mikkelin kaupunginosa, sijaitsee Puulan kaakkoisosassa Kotalahden perällä. Järven itärantoja seuraa valtatie 13, joka yhdistää Kangasniemen Mikkeliin. Seututie 616, joka yhdistää Joutsan Kangasniemeen, oikaisee rikkonaisen järven läpi. Sen sijaan seututie 431, joka haarautuu edellisestä Kälässä, vie Hirvensalmelle ja Otavalle järven etelärantoja seuraten.[2][1][5]

Säännöstely

Järven vedenpinnan korkeus on 94,7 metriä mpy. Puula laskee Suonsalmen kautta Liekuneeseen ja siitä Kissakosken avokanavaa pitkin Vahvajärveen. Järvi on säännöstely vuodesta 1964 Kissakosken voimalaitoksen tarpeisiin siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 94,37 metriä ja 94,85 metriä mpy.[1]

Esihistoriaa ja historiaa

Puula syntyi Itämeren Yoldia-vaiheen aikana, kun se kuroutui itsenäiseksi järveksi. Puulan jälkeen kuroutuivat vielä Päijänne ja Saimaa, jotka nykyisin ympäröivät Puulaa. Puula laski Sysmän reitin kautta Päijänteeseen. Reitti alkoi Puulan Siikaveden lahdesta, jossa Kälän kylässä virtaa peräkkäin kapeat Pirtinjoki ja Kälänjoki ja jotka laskevat Suonteeseen. Reitin vedet jatkoivat Suonteen keskivaiheille, jossa ne laskivat Viherinkoskesta Viheriin nykyisen Joutsan kirkonkylän lähellä. Sen jälkeen se jatkaa Jääsjärvestä Hartolassa olevaa moniosaista Tainionvirtaa myöten Päijänteeseen.[6][7]

Järven länsipuolella ja Kaiskonselän länsirannalla sijaitsee Hahlavuoren kalliomaalaus.

Kissakosken kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1831 ja se oli vuonna 1854 valmistuessaan 1,1 kilometriä pitkä. Kissakosken kanavan kynnys oli matalampi kuin Siikaveden lahdessa, joten Puulan vedenpinta aleni 2,5 metriä. Kanavalla käännettiin Päijänteeseen laskenut vesistö laskemaan Mäntyharjun reittiä Kymijokeen. Vedenlaskun tuloksena Puulan rantakivien raukki-muodot tulivat näkyviin. Kuuluisin raukki on nimeltään Alttarikivi, jonka näkee Alttarisaaren lounaisrannassa. Alttarisaari taas sijaitsee pohjoispään länsipuolella.[4][8]

Virkistys- ja luontoarvot

Puula ja sen itäpuolella oleva Kyyvesi muodostavat melontareitistön. Alueella on suuria järvenselkiä. Naarajärveltä alkava reilun sadan kilometrin mittainen Naarajoki–Kyyvesi–Puula-melontareitti päättyy Puulalle. Molemmilla järvillä on useita kohtuullisesti varusteltuja rantautumispaikkoja. Melojien kannattaa tehdä reittisuunnitelmat joko Puulan itä- tai länsipuolelle, koska Simpiän ja Karttuun selkien ylitys on tuulisella säällä vaikeaa.[9]

Alueen kallioperä on suurimmaksi osaksi pehmeää ja vaaleaa granodioriittia, joka on karkeakiteistä kiveä. Järven veden aallot ja tavien jäät ovat haurastuttaneet vedenalaisten kivien pintaa ja se on Puulan syntymän ajasta asti erodoitunut kohtuullisen paljon. Rapautuneet kivipinnat paljastuivat vuonna 1854, kun järven vedenpinta alkoi laskea. Nykyään tunnetaan lähes sata raukki-kiveä tai kalliota.[4][8]

Tyypillisiä Puulan lintuja ovat kuikka ja kalalokki, mutta myös valkoselkätikka, pikkutikka, sääksi, kuhankeittäjä ja selkälokki ovat edustettuina.

Vesistösuhteet

Sijainti Keski-Suomessa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Puulaveden alueella (14.92), jonka Puulan lähialueeseen (14.923) järvi kuuluu.[10]

Valuma-alue saa pääosan vedestänsä kahdesta suuresta valuma-alueesta. Puulaan laskee koillisesta Mikkelin ja Kangasniemen rajaa seuraava Läsäkoski, joka laskee Vuojaselkään kolme kilometriä leveän ja Rauhajärven (1 127 ha) edessä olevan kannaksen yli Kyyveden alueen (14.93) vesiä. Luoteesta laskee etelään Joutsan ja Kangasniemen rajajokena Kälkäjoki, joka laskee Siikaveden lahteen. Se tuo pohjoisesta Kälkäjoen valuma-alueen (14.95) vesiä.[1][10]

Järven lasku-uoma on tulkinnasta riippuen joko Suonsalmi, joka laskee Puulan Ryökäsvesi-Liekuneen. Tällä on kuitenkin vedenpinta samalla tasolla kuin Puulalla. Toisaalta Liekune laskee Kissakosken kanavaa myöten Vahvajärveen, josta vedet jatkavat Pyhäveden valuma-alueen (14.97) läpi.[10]

Pienemmät valuma-alueet

Näiden kahden suuren valuma-alueen lisäksi Puulaan laskee kuusi pienempää valuma-aluetta. Synsiäjärven valuma-alue (14.926) laskee luoteesta Synsiöstä (1 927 ha) Iso-Kaihlasen (153 ha) ja Kolhonjärven (37 ha) kautta Sätkynselkään. Etelämmäksi tulee Haapajärvestä (393 ha) alkuunsa saavan Haapajärven valuma-alueen (14.925) laskujoki Tuhkajoki, joka käyttää reittinään myös Haapalampea (25 ha). Puulan länsipuolella sijaitseva Hirvijärvi (520 ha) muodostaa Hirvijärven valuma-alueen (14.924) ja se laskee Kohovuorenselkään Hirvisalon suojaan. Kangasniemen itäpuolella sijaitsee suuri Mallos (1 016 ha), jonka muodostama Malloksen valuma-alue (14.927) laskee Syväjärven (49 ha) kautta Vuojaselältä pohjoiseen työntyvään pitkään Vuojalahteen. Idän suunnalla sijaitseva Santaranjärvi (170 ha), joka on Santaranjärven valuma-alueen (14.928) keskusjärvi, laskee Santaranjokea pitkin Viljakkalansaaren taakse, ja kaakosta laskee Otavan pohjoispuolelle Korpijoki, joka on Korpijoen valuma-alueen (14.929) ja samalla Korpijärvi-Verijärven (1 195 ha) laskujoki.[1][10]

Lähialueen muita järviä

Puulan lähialueella on 188 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat seuraavat noin 40 järveä. Puulan itäpuolella sijaitsee seuraavia järviä. Heti Santaranjärven pohjoispuolella on järvialue, joista Pesäjärvi (167 ha), Luotijärvi (77 ha), Kolmipohja (29 ha), Käärmelampi (17 ha) ja Säynätjärvi (12 ha) ovat suurimmat. Santaranjärven eteläpuolella sijaitsevat muun muassa Osonlampi (47 ha) ja Hiisilampi (17 ha), jotka laskevat yhdessä Vanhosalmeen. Näiden eteläpuolella sijaitsee Valkjärvi (16 ha), joka laskee Pääsysaaren vastapuolella olevaan salmeen. Samaan salmeen laskevat myös Pieni-Montonen (28 ha), Iso-Montonen (61 ha), Kirvesjärvi (24 ha) ja Viitalampi (11 ha). Otavan lounaspuolelle laskevat Myllylampi (10 ha) ja Pitkäjärvi (15 ha) yhdessä Heposelän Vihakkalanlahteen. Hepolahteen laskee myös Säynetlampi (26 ha).[1][10]

Puulan eteläpuolella sijaitsevat seuraavat järvet. Malvanniemessä sijaitsee Matslampi (14 ha) ja Pöyryn pohjoispuolella erikoisen muotoinen Pitkälampi (12 ha). Lännempänä Kohovuorenselkään laskevat yhdessä Pauninlampi (14 ha) ja Valkealampi (10 ha). Puulansalmesta pohjoiseen työntyvään lahteen laskevat seuraavat järvet. Kuivalampi (23 ha) laskee Lihvanselkään, Kuvasjärvi (103 ha) Lapinselkään sekä Valkeislampi (23 ha) ja Istrualanlampi (35 ha) Puulansalmeen.[1][10]

Simpiänselän alueelle laskevat seuraavat järvet. Myllylampi (19 ha), Ylemmäistenlampi (19 ha) ja Iso Huuhtlampi (8 ha) laskevat yhdessä Piipanselkään, ja Iso-Hietanen (43 ha) laskee Piipanselän pohjoispuolelle Haapalahteen. Niemessä, missä sijaitsee kylä Hokka, laskevat Pirttilampi (18 ha) ja Vehkolampi (15 ha) erikseen Konnanselälle. Saman niemen kaakkoisosassa sijaitsevat Pitkäjärvi (20 ha) ja Hietajärvi (36 ha), jotka laskevat Vuojaselältä pohjoiseen jatkuvaan Kotkaiseen. Säynätlampi (96 ha) ja Sarkasenlampi (27 ha) laskevat Ruovedenselkään aivan Kangasniemen kirkonkylän eteläpuolella. Kylän pohjoispuolelle laskevat Pujaatsalmea pitkin Emäpaju (109 ha), Kotajärvi (40 ha), Iso Jouhtjärvi (63 ha) ja Kaijanlampi (49 ha). Väisälänsaaren järvistä voidaan mainita Vasaranlampi (15 ha) ja Hietalampi (14 ha).[1][10]

Katso myös

.

  • Uimarantaa Otavassa vuonna 2016
    Uimarantaa Otavassa vuonna 2016
  • Puulavesi auringonlaskun aikana vuonna 2003
    Puulavesi auringonlaskun aikana vuonna 2003
  • Väisälänsaaren eteläpään raakkumuodostumat, kesäkuu 2012
    Väisälänsaaren eteläpään raakkumuodostumat, kesäkuu 2012
  • Kangasniemen ja Otavan välisen laivaliikenteen aikataulu vuodelta 1892
    Kangasniemen ja Otavan välisen laivaliikenteen aikataulu vuodelta 1892

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Puula, Hirvensalmi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
  3. ↑ YLE: Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi, 12.10.2011
  4. ↑ a b c d e f luontoon.fi: Puulan rantojensuojeluohjelma-alue, viitattu 4.8.2017
  5. ↑ Puula, Hirvensalmi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
  6. ↑ Jantunen, Tuija: Muinais Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, toimittaja Koivisto, Marjatta, s. 63–86. Porvoo: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
  7. ↑ Jussila, Timo & Sepänmaa, Timo & Poutiainen, Hannu: JOUTSA - Rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösten inventointi, 2005, viitattu 4.8.2017
  8. ↑ a b Rönty, Hannu: Alttarikivi, Hirvensalmi, viitattu 4.8.2017
  9. ↑ Puulan ja Kyyveden harrastusmahdollisuudet Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 25.5.2013.
  10. ↑ a b c d e f g Puula (14.923.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puula&oldid=18895365”