Ero sivun ”Suomen kauppakeskukset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 761 muokkausta
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 14: Rivi 14:
! Kävijämäärä vuonna 2016,<br>miljoonaa kävijää
! Kävijämäärä vuonna 2016,<br>miljoonaa kävijää
! Paikkakunta
! Paikkakunta
|-Martinlaakson ostari
|-
| [[Sello (kauppakeskus)|Sello]] || 97&nbsp;900 || 102&nbsp;000 || {{Nts|402.0}} || 24,0 || [[Espoo]]
| [[Sello (kauppakeskus)|Sello]] || 97&nbsp;900 || 102&nbsp;000 || {{Nts|402.0}} || 24,0 || [[Espoo]]
|-
|-

Versio 14. syyskuuta 2017 kello 10.27

Suomessa toimi 99 kauppakeskusta alkuvuonna 2017.[1] Kauppakeskusten kokonaismyynti vuonna 2016 oli yli kuusi miljardia euroa ja kävijämäärä yli 385 miljoonaa.[1] Vuonna 2013 kokonaismyynti oli vuonna 2013 noin 5,8 miljardia euroa, kävijämäärä 356 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,84 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 14,97 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Suurin osa Suomen kauppakeskuksista on rakennettu 1990-luvulta alkaen tähän päivään saakka.[2]

Suurin osa kauppakeskuksista sijaitsee keskustoissa, lukumääräisesti 97,6 %. Vuoden 2013 kauppakeskusasioinneista 96,9 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 92,8 %.[2]

Kauppakeskuksista 32 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla.[2]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta vuonna 2016

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2016) Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan[1]
Kauppakeskus Vuokrattava
liikepinta-ala m2 		Vuokrattava
kokonaisliikeala m2 		Myynti vuonna 2016,
miljoonaa euroa 		Kävijämäärä vuonna 2016,
miljoonaa kävijää 		Paikkakunta
Sello 97 900 102 000 &&&&&&&&&&&&0402.&&&&00402,0 24,0 Espoo
Ideapark 91 712 92 463 &&&&&&&&&&&&&0-2.01000000- 7,2 Lempäälä
Jumbo 85 000 86 100 &&&&&&&&&&&&0413.0700000413,7 11,8 Vantaa
Itis 81 218 103 675 &&&&&&&&&&&&0322.0300000322,3 17,3 Helsinki
Iso Omena 75 500 89 600 &&&&&&&&&&&&0229.0700000229,7 8,9 Espoo
Matkus 65 000 65 000 &&&&&&&&&&&&&084.&&&&0084,0 3,0 Kuopio
Mylly 58 149 60 344 &&&&&&&&&&&&0201.&&&&00201,0 5,5 Raisio
Willa 53 415 54 839 &&&&&&&&&&&&0184.&&&&00184,0 7,4 Hyvinkää
Hansa 49 121 55 664 &&&&&&&&&&&&0230.&&&&00230,0 12,5 Turku
Veturi 48 500 48 500 &&&&&&&&&&&&0119.0500000119,5 3,2 Kouvola
Kaari 46 853 48 116 &&&&&&&&&&&&0195.0500000195,5 6,0 Helsinki
Forum 39 950 81 250 &&&&&&&&&&&&0217.0300000217,3 14,8 Helsinki
Skanssi 38 010 41 555 &&&&&&&&&&&&0125.0800000125,8 3,4 Turku
Puuvilla 35 992 41 358 &&&&&&&&&&&&&073.040000073,4 5,2 Pori
Karisma 33 500 33 500 &&&&&&&&&&&&&087.020000087,2 2,9 Lahti
Kamppi 33 040 44 571 &&&&&&&&&&&&0238.&&&&00238,0 41,5 Helsinki
Trio 32 900 45 900 &&&&&&&&&&&&&053.060000053,6 5,6 Lahti
Myyrmanni 31 300 39 900 &&&&&&&&&&&&0142.&&&&00142,0 7,0 Vantaa
Ideapark Oulu 30 150 31 000 &&&&&&&&&&&&0100.&&&&00100,0 3,7 Oulu
Ainoa 29 492 30 740 &&&&&&&&&&&&&034.050000034,5 2,7 Espoo
Yhteensä 1 056 702 1 196 075 &&&&&&&&&&&03464.&&&&003 464,0 194

- = tietoa ei julkaistu

Kauppakeskus Itiksen tiedoista on vuoden 2016 toimintaa kuvaavassa tilastossa (julkaistu 2017) jätetty pois naapurikiinteistöjen Hansasillan ja Citymarketin tiedot pois; aikaisempina vuosina ne olivat sisältyneet Itiksen tietoihin.[1]

Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:[2]

  • Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
  • Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
  • Kauppakeskus kokonaisuus muodostuu vähintään kymmenestä myymälästä
  • Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
  • Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
  • Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
  • Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia

Kritiikki

Uusien kauppakeskusten ja niiden rakentaminen keskusta-alueiden ulkopuolelle saattaa vähentää keskustojen elinvoimaa. Kuluttajien kannalta palvelut supistuvat, erikoisliikkeiden määrä vähenee ja palvelut ovat kauempana.[3]

Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet ovat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä käy ilmi että uusiin kauppakeskuksiin on suunnitteilla kaksi kertaa niin paljon liiketilaa kuin arvioidaan tarvittavan vuonna 2020.[4]

Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan uusi ilmiö jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.[4] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa,[5] koska ne muun muassa lisäävät liikennettä ja energiankulutusta.[3]

Kuvia kauppakeskuksista

Lähteet

  1. ↑ a b c d Kauppakeskukset 2017 (PDF) 6.4.2017. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 25.5.2017.
  2. ↑ a b c d Kauppakeskukset 2014 (PDF) 7.3.2014. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 27.5.2014.
  3. ↑ a b Erikoiskaupat pelkäävät uusia kauppakeskushankkeita 10.07.2008. MTV3. Viitattu 22.11.2009.
  4. ↑ a b Ympäristöministeriö: Kaupan hankkeet rajusti ylimitoitettu 21.10.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2009.
  5. ↑ Seppälä, Jarmo & Savolainen, Tomi: Vapaavuori kaataa Vanhasen unelmaa paperiläjällä 20.10.2008. Tekniikka&Talous. Viitattu 22.11.2009.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kauppakeskukset&oldid=16765061”