Ero sivun ”Kieltolaki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
'''Kieltolaki''' tarkoittaa useimmin [[alkoholijuoma|alkoholijuomien]] myynnin kieltävää lakia. Tällainen laki on ollut muun muassa [[Suomen alkoholin kieltolaki|Suomessa]] vuosina 1919–1932, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1920–1933, [[Prinssi Edwardin saari|Prinssi Edwardin saarella]] [[Kanada]]ssa vuosina 1901–1948 (myös muissa osissa Kanadaa lyhyempiä ajanjaksoja), [[Norja]]ssa vuosina 1916–1927 ja [[Islanti|Islannissa]] vuosina 1915–1922 (olut vapautui vasta 1989)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/arjen-historiaa/aikamatka-arkeen-alkoholinkaytto | Nimeke = Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö | Historia, Suomi | Oppiminen | yle.fi | Julkaisu = oppiminen.yle.fi | Viitattu = 3.10.2014}}</ref>.
'''Kieltolaki''' tarkoittaa useimmin [[alkoholijuoma|alkoholijuomien]] myynnin kieltävää lakia. Tällainen laki on ollut muun muassa [[Suomen alkoholin kieltolaki|Suomessa]] vuosina 1919–1932, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1920–1933, [[Prinssi Edwardin saari|Prinssi Edwardin saarella]] [[Kanada]]ssa vuosina 1901–1948 (myös muissa osissa Kanadaa lyhyempiä ajanjaksoja), [[Norja]]ssa vuosina 1916–1927 ja [[Islanti|Islannissa]] vuosina 1915–1922 (olut vapautui vasta 1989)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/arjen-historiaa/aikamatka-arkeen-alkoholinkaytto | Nimeke = Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö | Historia, Suomi | Oppiminen | yle.fi | Julkaisu = oppiminen.yle.fi | Viitattu = 3.10.2014}}</ref>.


Kieltolakia on usein käytetty<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/soini_tyrmaa_keskustan_olutlinjan_kieltolaki_ei_toimi/7792488 | Nimeke = Soini tyrmää keskustan olutlinjan: "Kieltolaki ei toimi" | Julkaisu = YLE Uutiset | Viitattu = 19.10.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maailmanhistoria.net/artikkelit/kun-kansa-kiersi-kieltolakia/ | Nimeke = Kun kansa kiersi kieltolakia | Julkaisu = Maailman historia | Viitattu = 19.10.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1305552352261 | Nimeke = Kansa äänesti kieltolain nurin päivälleen 80 vuotta sitten | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.10.2015}}</ref> esimerkkinä laista, joka toimii tarkoitustaan vastaan. Koska alkoholin käyttöä ei laissa kriminalisoitu eivätkä ihmiset pitäneet sitä rikoksena, pelättiin piittaamattomuuden laista laajenevan myös muille alueille. Tutkimusten mukaan alkoholinkulutus nousi, rikollisuus lisääntyi ja raaistui. Suomessa pirtun salakuljettajista tuli kansan sankareita. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020405KA7 | Nimeke = Helsingissä oli kieltolain aikana tuhat viinanmyyntipaikkaa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.10.2015}}</ref>
Kieltolakia on usein käytetty<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/soini_tyrmaa_keskustan_olutlinjan_kieltolaki_ei_toimi/7792488 | Nimeke = Soini tyrmää keskustan olutlinjan: "Kieltolaki ei toimi" | Julkaisu = YLE Uutiset | Viitattu = 19.10.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maailmanhistoria.net/artikkelit/kun-kansa-kiersi-kieltolakia/ | Nimeke = Kun kansa kiersi kieltolakia | Julkaisu = Maailman historia | Viitattu = 19.10.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1305552352261 | Nimeke = Kansa äänesti kieltolain nurin päivälleen 80 vuotta sitten | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.10.2015}}</ref> esimerkkinä laista, joka toimii tarkoitustaan vastaan. Koska alkoholin käyttöä ei laissa kriminalisoitu eivätkä ihmiset pitäneet sitä rikoksena, pelättiin piittaamattomuuden laista laajenevan myös muille alueille. Tutkimusten mukaan alkoholinkulutus nousi, rikollisuus lisääntyi ja raaistui. Suomessa pirtun salakuljettajista tuli kansan sankareita. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020405KA7 | Nimeke = Helsingissä oli kieltolain aikana tuhat viinanmyyntipaikkaa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.10.2015}}</ref>
Usein kieltolain aikaan alkoholin maahantuonti kukoisti [[salakuljetus|salakuljettajien]] ansiosta ja etenkin Yhdysvalloissa [[järjestäytynyt rikollisuus]] hallitsi pimeitä alkoholimarkkinoita. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tampub.uta.fi/handle/10024/89155 | Nimeke = Rikollisuuden syyt Yhdysvalloissa 1920-30-lukujen vaihteessa The New York Timesin mukaan. Milla Koiviston pro gradu Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksella (2001) | Julkaisu = TamPub Julkaisuarkisto | Viitattu = 19.10.2015}}</ref>
Usein kieltolain aikaan alkoholin maahantuonti kukoisti [[salakuljetus|salakuljettajien]] ansiosta ja etenkin Yhdysvalloissa [[järjestäytynyt rikollisuus]] hallitsi pimeitä alkoholimarkkinoita. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tampub.uta.fi/handle/10024/89155 | Nimeke = Rikollisuuden syyt Yhdysvalloissa 1920-30-lukujen vaihteessa The New York Timesin mukaan. Milla Koiviston pro gradu Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksella (2001) | Julkaisu = TamPub Julkaisuarkisto | Viitattu = 19.10.2015}}</ref>


== Kieltolaki Suomessa ==
== Kieltolaki Suomessa ==
{{Pääartikkeli|[[Kieltolaki (Suomi)]]}}
{{Pääartikkeli|[[Kieltolaki (Suomi)]]}}
{{lähteetön}}
Kieltolaki eli [[asetus]] alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta (29/1917) astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Asetus koski kaikkia [[Denaturointi|denaturoimattomia]] alkoholipitoisia aineita, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia [[etanoli]]a. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi olivat sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Viinin tarjoaminen ehtoollisella kirkossa oli kuitenkin sallittu. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolliselle monopolille, [[Alko|Valtion Alkoholiliikkeelle]].
Kieltolaki eli [[asetus]] alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta (29/1917) astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Asetus koski kaikkia [[Denaturointi|denaturoimattomia]] alkoholipitoisia aineita, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia [[etanoli]]a. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi olivat sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Viinin tarjoaminen ehtoollisella kirkossa oli kuitenkin sallittu. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolliselle monopolille, [[Alko|Valtion Alkoholiliikkeelle]].


Rivi 22: Rivi 23:


== Kieltolaki Pohjoismaissa ==
== Kieltolaki Pohjoismaissa ==
{{lähteetön}}
* Jo vuonna 1907 [[Färsaaret]] sääti lain [[alkoholijuomat|alkoholin]] myyntikiellosta. Laki kumottiin vuonna [[1992]]. Alkoholin osto [[Tanska]]sta yksityiseen käyttöön sallittiin rajoituksin vuonna [[1928]].
* Jo vuonna 1907 [[Färsaaret]] sääti lain [[alkoholijuomat|alkoholin]] myyntikiellosta. Laki kumottiin vuonna [[1992]]. Alkoholin osto [[Tanska]]sta yksityiseen käyttöön sallittiin rajoituksin vuonna [[1928]].
* [[Islanti]] kielsi vuonna [[1915]] kokonaan kaiken alkoholin myynnin. [[Viini]]en ja [[viina]]n myynti sallittiin vuonna [[1935]], mutta [[olut|oluen]] myyntikielto kumottiin vasta vuonna [[1989]]<ref>Associated Press, [http://www.nytimes.com/1988/05/11/world/beer-soon-for-icelanders.html Beer (Soon) for Icelanders], ''New York Times'', May 11, 1988</ref>
* [[Islanti]] kielsi vuonna [[1915]] kokonaan kaiken alkoholin myynnin. [[Viini]]en ja [[viina]]n myynti sallittiin vuonna [[1935]], mutta [[olut|oluen]] myyntikielto kumottiin vasta vuonna [[1989]]<ref>Associated Press, [http://www.nytimes.com/1988/05/11/world/beer-soon-for-icelanders.html Beer (Soon) for Icelanders], ''New York Times'', May 11, 1988</ref>

Versio 29. joulukuuta 2015 kello 00.26

Tämä artikkeli käsittelee lakia. Suomalaista yhtyettä käsittelee artikkeli Kieltolaki (yhtye).
Yhdysvaltalaiset kieltolakia valvovat agentit kaatamassa laitonta alkoholia viemäriin.

Kieltolaki tarkoittaa useimmin alkoholijuomien myynnin kieltävää lakia. Tällainen laki on ollut muun muassa Suomessa vuosina 1919–1932, Yhdysvalloissa vuosina 1920–1933, Prinssi Edwardin saarella Kanadassa vuosina 1901–1948 (myös muissa osissa Kanadaa lyhyempiä ajanjaksoja), Norjassa vuosina 1916–1927 ja Islannissa vuosina 1915–1922 (olut vapautui vasta 1989)[1].

Kieltolakia on usein käytetty[2][3][4] esimerkkinä laista, joka toimii tarkoitustaan vastaan. Koska alkoholin käyttöä ei laissa kriminalisoitu eivätkä ihmiset pitäneet sitä rikoksena, pelättiin piittaamattomuuden laista laajenevan myös muille alueille. Tutkimusten mukaan alkoholinkulutus nousi, rikollisuus lisääntyi ja raaistui. Suomessa pirtun salakuljettajista tuli kansan sankareita. [5] Usein kieltolain aikaan alkoholin maahantuonti kukoisti salakuljettajien ansiosta ja etenkin Yhdysvalloissa järjestäytynyt rikollisuus hallitsi pimeitä alkoholimarkkinoita. [6]

Kieltolaki Suomessa

Pääartikkeli: Kieltolaki (Suomi)
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kieltolaki eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta (29/1917) astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Asetus koski kaikkia denaturoimattomia alkoholipitoisia aineita, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etanolia. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi olivat sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Viinin tarjoaminen ehtoollisella kirkossa oli kuitenkin sallittu. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolliselle monopolille, Valtion Alkoholiliikkeelle.

Lakia rikottiin yleisesti, mikä johti siihen, että eduskunta päätti järjestää kieltolaista kansanäänestyksen. 29.–30. joulukuuta 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä yli 70 prosenttia äänestäneistä äänesti lain kumoamisen puolesta. Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden väkijuomalain (45/1932). Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00.

Kieltolaki Yhdysvalloissa

Lääkemääräys alkoholin ostoon
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kieltolaki

Monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa säädettiin kieltolaki jo 1800-luvulla, ensimmäisenä Mainessa vuonna 1851.[7] Koko liittovaltion alueella alkoholijuomien valmistus ja kauppa kiellettiin Yhdysvaltain perustuslain 18. lisäyksellä, joka tuli voimaan 17. tammikuuta 1920. Kieltolaki kumottiin perustuslain 21. lisäyksellä, joka tuli voimaan 5. joulukuuta 1933. Osavaltioilla oli kuitenkin edelleen oikeus kieltää alkoholijuomien kauppa alueellaan, mutta nykyään alkoholijuomien täyskielto ei ole enää voimassa missään osavaltiossa.

Yhdysvaltain kieltolain aikana teollisuusspriitä denaturoitiin metanolilla, jolloin sen juominen korvikealkoholina aiheutti lukuisia kuolemantapauksia.[8]

Yhdysvaltain nykyisen järjestäytyneen rikollisuuden ongelman on katsottu saaneen alkunsa tai ainakin merkittävästi pahentuneen kieltolain takia.lähde?

Kieltolaki Pohjoismaissa

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
  • Jo vuonna 1907 Färsaaret sääti lain alkoholin myyntikiellosta. Laki kumottiin vuonna 1992. Alkoholin osto Tanskasta yksityiseen käyttöön sallittiin rajoituksin vuonna 1928.
  • Islanti kielsi vuonna 1915 kokonaan kaiken alkoholin myynnin. Viinien ja viinan myynti sallittiin vuonna 1935, mutta oluen myyntikielto kumottiin vasta vuonna 1989[9]
  • Norja kielsi viinan myynnin vuonna 1916, joka laajennettiin väkeviin viineihin ja olueen. Viinin ja oluen myyntikielto kumottiin vuonna 1923. Väkevien alkoholien myynti sallittiin vuonna 1927.
  • Ruotsissa otettiin käyttöön vuonna 1914 ns. viinakortti järjestelmän käyttöön joka kumottiin vuonna 1955. Ruotsissa pidettiin vuonna 1922 kansanäänestys kieltolaista, joka torjuttiin.

Kieltolaki nykyään

Kieltolaki on edelleen käytössä Afganistanissa, Bangladeshissa, Bruneissa, Intian tietyissä osissa, Iranissa, Kuwaitissa, Libyassa, Saudi Arabiassa, Sudanissa, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Sharja emiraattissa, Jemenissä ja Pakistanissa.[10] Iranissa alkoholin juomisesta voidaan määrätä kuolemantuomio mutta tuomio voidaan muuttaa ruoskinnaksi, jos syyllinen katuu.[11][12]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö oppiminen.yle.fi. Viitattu 3.10.2014.
  2. ↑ Soini tyrmää keskustan olutlinjan: "Kieltolaki ei toimi" YLE Uutiset. Viitattu 19.10.2015.
  3. ↑ Kun kansa kiersi kieltolakia Maailman historia. Viitattu 19.10.2015.
  4. ↑ Kansa äänesti kieltolain nurin päivälleen 80 vuotta sitten Helsingin Sanomat. Viitattu 19.10.2015.
  5. ↑ Helsingissä oli kieltolain aikana tuhat viinanmyyntipaikkaa Helsingin Sanomat. Viitattu 19.10.2015.
  6. ↑ Rikollisuuden syyt Yhdysvalloissa 1920-30-lukujen vaihteessa The New York Timesin mukaan. Milla Koiviston pro gradu Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksella (2001) TamPub Julkaisuarkisto. Viitattu 19.10.2015.
  7. ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Kemi-Kreikka), art. Kieltolaki, 2. painos Otava 1979, ISBN 951-1-05071-0
  8. ↑ Blum, Deborah: The Chemist's War Slate. 19.2.2010. Viitattu 22.1.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Associated Press, Beer (Soon) for Icelanders, New York Times, May 11, 1988
  10. ↑ In which countries is alcohol illegal? QuitAlcohol.com 5.2.2013.
  11. ↑ Iran aikoo teloittaa kaksi ihmistä alkoholin juonnista Helsingin Sanomat 25.6.2012.
  12. ↑ Miehet joivat alkoholia: ensin raipaniskut, sitten kuolemantuomio Keskisuomalainen 25.6.2012.

Kirjallisuutta

  • Juha Ylimaunu: ”Kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetuksesta Kemi-Tornion rannikolla”, Tornionlaakson vuosikirja 1995, ISSN 0787-197X, s. 89–119.
  • Into Jyläskoski: Pirtusota Suomemme rannoilla. Akateeminen kustannusliike, 1976.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kieltolaki.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kieltolaki&oldid=15421584”