Ero sivun ”Liivinmaan kuvernementti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
korjaus: erivapaus on erioikeus |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Liivinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Лифляндская губерния|Lifljandskaja gubernija}}, {{k-de|Gouvernement Livland}}, {{k-et|Liivimaa kubermang}}, {{k-lv|Vidzemes guberņa}}) oli vuosina 1721–1917 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]), joka käsitti nykyisen Etelä-[[Viro]]n sekä Pohjois- ja Keski-[[Latvia]]n. Liivinmaan kuvernementti oli yksi Venäjän kolmesta [[Itämerenmaakunnat|Itämerenmaakunnasta]]. |
'''Liivinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Лифляндская губерния|Lifljandskaja gubernija}}, {{k-de|Gouvernement Livland}}, {{k-et|Liivimaa kubermang}}, {{k-lv|Vidzemes guberņa}}) oli vuosina 1721–1917 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]), joka käsitti nykyisen Etelä-[[Viro]]n sekä Pohjois- ja Keski-[[Latvia]]n. Liivinmaan kuvernementti oli yksi Venäjän kolmesta [[Itämerenmaakunnat|Itämerenmaakunnasta]]. |
||
Ennen [[suuri Pohjan sota|suurta Pohjan sotaa]] [[Liivinmaa]]n alue jakautui [[Ruotsi]]n (Liivinmaan kuvernementti) ja [[Puola-Liettua|Puolan]] (Puolan Liivinmaa) kesken. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi ja Puola menettivät alueen Venäjälle jo vuonna 1710, mutta alueen hallinnan siirtyminen vahvistettiin vasta vuonna 1721 [[Uudenkaupungin rauha]]ssa. Ruotsin hallintojärjestelmä jäi alueella voimaan, samoin [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaisen]] aateliston |
Ennen [[suuri Pohjan sota|suurta Pohjan sotaa]] [[Liivinmaa]]n alue jakautui [[Ruotsi]]n (Liivinmaan kuvernementti) ja [[Puola-Liettua|Puolan]] (Puolan Liivinmaa) kesken. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi ja Puola menettivät alueen Venäjälle jo vuonna 1710, mutta alueen hallinnan siirtyminen vahvistettiin vasta vuonna 1721 [[Uudenkaupungin rauha]]ssa. Ruotsin hallintojärjestelmä jäi alueella voimaan, samoin [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaisen]] aateliston [[erioikeus|erioikeudet]] ja [[luterilaisuus]]. Venäläistämiskausi alkoi 1880-luvulla, jolloin [[venäjän kieli]] julistettiin ainoaksi viralliseksi kieleksi ja maalaisväestöä koetettiin käännyttää [[ortodoksisuus|ortodoksiseen uskoon]]. |
||
Kuvernementin pääkaupunki oli [[Riika]], ja kuvernementin nimi oli aluksi '''Riian kuvernementti''' vuosina 1712–1796. Tarton kihlakunta kuului [[Pietarin kuvernementti|Pietarin kuvernementin]] alaisuuteen vuosina 1713–1722, ennen kuin se liitettiin Liivinmaan kuvernementtiin. |
Kuvernementin pääkaupunki oli [[Riika]], ja kuvernementin nimi oli aluksi '''Riian kuvernementti''' vuosina 1712–1796. Tarton kihlakunta kuului [[Pietarin kuvernementti|Pietarin kuvernementin]] alaisuuteen vuosina 1713–1722, ennen kuin se liitettiin Liivinmaan kuvernementtiin. |
||
Versio 24. syyskuuta 2015 kello 17.34
Liivinmaan kuvernementti (ven. Лифляндская губерния, Lifljandskaja gubernija, saks. Gouvernement Livland, vir. Liivimaa kubermang, latv. Vidzemes guberņa) oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti), joka käsitti nykyisen Etelä-Viron sekä Pohjois- ja Keski-Latvian. Liivinmaan kuvernementti oli yksi Venäjän kolmesta Itämerenmaakunnasta.
Ennen suurta Pohjan sotaa Liivinmaan alue jakautui Ruotsin (Liivinmaan kuvernementti) ja Puolan (Puolan Liivinmaa) kesken. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi ja Puola menettivät alueen Venäjälle jo vuonna 1710, mutta alueen hallinnan siirtyminen vahvistettiin vasta vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Ruotsin hallintojärjestelmä jäi alueella voimaan, samoin baltiansaksalaisen aateliston erioikeudet ja luterilaisuus. Venäläistämiskausi alkoi 1880-luvulla, jolloin venäjän kieli julistettiin ainoaksi viralliseksi kieleksi ja maalaisväestöä koetettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon.
Kuvernementin pääkaupunki oli Riika, ja kuvernementin nimi oli aluksi Riian kuvernementti vuosina 1712–1796. Tarton kihlakunta kuului Pietarin kuvernementin alaisuuteen vuosina 1713–1722, ennen kuin se liitettiin Liivinmaan kuvernementtiin.
Liivinmaan kuvermenentti käsitti yhdeksän kihlakuntaa eli ujestia. Suluissa ovat kihlakuntien hallintokeskukset:
- Tarton kihlakunta (Tartto)
- Viljandin kihlakunta (Viljandi)
- Saarenmaan kihlakunta (Kuressaare)
- Pärnun kihlakunta (Pärnu)
- Riian kihlakunta (Riika)
- Valgan kihlakunta (Valga)
- Võrun kihlakunta (Võru)
- Cēsisin kihlakunta (Cēsis)
- Valmieran kihlakunta (Valmiera)
Kihlakunnista ja niiden hallintokeskuksista venäjän kielessä käytetyt nimet perustuivat näiden saksankielisiin paikannimiin. Edellä olevassa luettelossa on käytetty kaupunkien nykyisiä nimiä.
Liivinmaan kuvernementin pohjoisosat yhdistettiin etnisin perustein Vironmaan kuvernementtiin 12. huhtikuuta 1917, ja alueen nimeksi tuli Viron autonominen kuvernementti. Alue julistautui itsenäiseksi 23. päivänä helmikuuta 1918.
