Ero sivun ”X” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 91.154.202.189) ja palautettiin versio 14245204 käyttäjältä Wähäwiisas: ei tänne |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Latinalaista X-kirjainta vastaa [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisessa kirjaimistossa]] kirjain [[khii]] (Χ, χ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Х|kyrillinen Х (х)]], joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat ''h'':n tai ''kh'':n tapaisia äänteitä tai äännettä {{IPA|[ç]}}. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat [[Unicode]]-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa {{IPA|[ks]}} vastaava kreikkalainen kirjain on [[ksii]] (Ξ, ξ). |
Latinalaista X-kirjainta vastaa [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisessa kirjaimistossa]] kirjain [[khii]] (Χ, χ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Х|kyrillinen Х (х)]], joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat ''h'':n tai ''kh'':n tapaisia äänteitä tai äännettä {{IPA|[ç]}}. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat [[Unicode]]-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa {{IPA|[ks]}} vastaava kreikkalainen kirjain on [[ksii]] (Ξ, ξ). |
||
==Tavausaakkoset== |
|||
Suomenkielisissä [[radioaakkoset|tavausaakkosissa]] käytetään sanaa ''äksä'' kirjaimen [[x]] tunnisteena. |
|||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Versio 19. lokakuuta 2014 kello 02.32
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24. kirjain. X-kirjaimen nimi on suomen kielessä äks (aiemmin myös eks)[1] ja äännearvo [ks]. X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua ach-äännettä.
Latinalaista X-kirjainta vastaa kreikkalaisessa kirjaimistossa kirjain khii (Χ, χ), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen Х (х), joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat h:n tai kh:n tapaisia äänteitä tai äännettä [ç]. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat Unicode-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa [ks] vastaava kreikkalainen kirjain on ksii (Ξ, ξ).
Historiaa
X-kirjain on kehittynyt kreikan kirjaimesta khii (Χ). Khiin äännearvo itäkreikassa oli kh, mutta latinassa siitä tuli ks Etelä-Italiassa asuneiden kreikkalaisten mallin mukaisesti.[2]
X suomen kielessä
Nykysuomessa x-kirjainta käytetään vain vierasperäisissä erisnimissä ja sitaattilainoissa. Se ääntyy tavallisesti [ks].
X-kirjain on aiemmin ollut suomen kirjakielessä yleinen ks-äänneyhtymän merkki. X-kirjain korvattiin ks-merkinnällä 1810–40-lukujen kuluessa.[3]
X muissa kielissä
X:n äännearvo on eurooppalaisissa kielissä enimmäkseen ks. Useissa eurooppalaisissa kielissä x-kirjainta käytetään vain rajoitetusti vieraskielisissä sanoissa tai sitä ei käytetä ollenkaan. Ranskassa x voi ääntyä gz, s tai z; monessa sanassa se on "mykkä".[2]
Muita esitystapoja
- Morseaakkosissa X merkitään: -..-
- Radioaakkosissa X on suomalaisen standardin mukaan äksä ja NATO-standardin mukaan X-ray
- Pistekirjoituksessa (Braille) X merkitään:
- Tietokoneissa X koodataan eri merkistöissä seuraavasti:
| X | x | |
|---|---|---|
| ASCII | 88 | 120 |
| Unicode | U+0058 | U+0078 |
X-kirjaimen merkityksiä
- x merkitsee jotain tuntematonta, esimerkiksi henkilöä
- matematiikassa:
- x on (ensimmäinen) tuntematon muuttuja
- x on koordinaatiston vaaka-akselin muuttuja
- x-kirjainta käytetään joskus teknisistä syistä kertolaskun merkkinä rivinkeskisen ×-merkin korvikkeena
- X merkitsee lukua 10 roomalaisissa numeroissa
- fysiikassa X on reaktanssin tunnus
- kemiassa X on ksenonin entinen kemiallinen
- perinnöllisyystieteessä X:llä ilmaistaan X-kromosomia
- X on angloarabi-hevosrodun tunnus.
- X voi tarkoittaa myös yhtyettä, albumia tai musiikkikappaletta, katso X (täsmennyssivu)
Lähteet
- ↑ Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Wichmann, Yrjö ym.: Tietosanakirja. Hakusana X. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909–1922. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lauerma, Petri: Vieraiden grafeemien väistyminen varhaisnykysuomesta etenkin Jakob Johan Malmbergin tuotannon valossa. Virittäjä, 2007, nro 3, s. 322–345. Artikkelin verkkoversio (PDF).