Ero sivun ”Sadan miekan mies” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 262 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi-suomi = Sadan miekan mies
| nimi-suomi = Sadan miekan mies
| nimi-alkuperäinen =
| nimi-alkuperäinen =
| kuva =
| kuva = Sadan mieken mies.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| ohjaaja = [[Ilmari Unho]]
| ohjaaja = [[Ilmari Unho]]
Rivi 17: Rivi 17:
| kesto = 78 minuuttia
| kesto = 78 minuuttia
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
| ikäraja =
| budjetti = 17 501 812 [[Suomen markka|vmk]]
| budjetti = 17 501 812 [[Suomen markka|vmk]]
| edeltäjä =
| edeltäjä =
Rivi 23: Rivi 22:
| kotisivut =
| kotisivut =
| imdb = 0127265
| imdb = 0127265
| elonet = ek2mln
| elonet = 122603
}}
}}
'''''Sadan miekan mies''''' (''De hundra värjornas man'') on [[Ilmari Unho]]n ohjaama [[Suomi|suomalainen]] seikkailukomediaelokuva vuodelta [[1951]]. Se ajoittuu [[1630-luku|1630-luvun]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja kertoo tarinan sankarillisesta miekkamiehestä, jolla on kuninkaan antama tehtävä suoritettavanaan. Mestarimiekkailija-sankarin ja hänen parinsa tielle sattuu konnia ja kaunottaria. Lukuisista salajuonista selvittyään sankari saa valitsemansa kaunottaren omakseen. Televisiossa elokuva nähtiin ensimmäisen kerran 7. maaliskuuta 1964.
'''''Sadan miekan mies''''' on [[Ilmari Unho]]n ohjaama [[Suomi|suomalainen]] historiallinen seikkailukomediaelokuva vuodelta [[1951]]. Se ajoittuu [[1630-luku|1630-luvun]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja kertoo tarinan sankarillisesta miekkamiehestä, jolla on kuninkaan antama tehtävä suoritettavanaan. Mestarimiekkailija-sankarin ja hänen parinsa tielle sattuu konnia ja kaunottaria. Lukuisista salajuonista selvittyään sankari saa valitsemansa kaunottaren omakseen. Televisiossa elokuva nähtiin ensimmäisen kerran 7. maaliskuuta 1964.


== Näyttelijät==
== Näyttelijät==
Rivi 52: Rivi 51:


== Juoni ==
== Juoni ==
{{Juonipaljastus}}
=== Koskelan kartano ===
=== Koskelan kartano ===
Vuosi on [[1634]], kaksi vuotta on kulunut siitä kun [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui [[Lützen]]in kentällä. Sadan miekan mies, "köyhä mies merien takaa", "Ota-henki-Olavi" eli Kaarnojan kapteeni ratsastaa toverinsa, Hannu Eerikinpojan kanssa kohti Koskelan aateliskartanoa. Siellä hän kohtaa Krister Kristerinpojan ja päätyy miekkailemaan tätä vastaan kauniin Elisabeth Gyllenskiöldin, Kristerin serkun, neitsytkammiossa. Elisabeth ei pidä serkustaan ja paljastaa Kaarnojan kapteenille serkkunsa salajuonen kapteenin pään menoksi. Kapteenilla on tärkeä kuninkaan kirje eräälle Ståhlhanskelle. Hän luovuttaa kirjeen Elisabethin haltuun ennen lähtöään Koskelasta. Salajuonen mukaan kapteeni ja hänen toverinsa, Hannu Eerikinpoika on tarkoitus yllättää Lehikon autiotorpalla matkalla [[Turku]]un. Kaksikko tietää varoa kyseistä [[torppa]]a, eivätkä he lopulta kohtaa siellä muita kuin hyväntahtoiset, vuolasta [[Karjalan murre]]tta puhuvat palkkasoturit Komsin ja Taavetin, jotka ovat elokuvan koomisen hahmon ritareita.
Vuosi on [[1634]], kaksi vuotta on kulunut siitä kun [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui [[Lützen]]in kentällä. Sadan miekan mies, "köyhä mies merien takaa", "Ota-henki-Olavi" eli Kaarnojan kapteeni ratsastaa toverinsa Hannu Eerikinpojan kanssa kohti Koskelan aateliskartanoa. Siellä hän kohtaa Krister Kristerinpojan ja päätyy miekkailemaan tätä vastaan kauniin Elisabeth Gyllenskiöldin, Kristerin serkun, neitsytkammiossa. Elisabeth ei pidä serkustaan ja paljastaa Kaarnojan kapteenille serkkunsa salajuonen kapteenin pään menoksi. Kapteenilla on tärkeä kuninkaan kirje eräälle Ståhlhandskelle. Hän luovuttaa kirjeen Elisabethin haltuun ennen lähtöään Koskelasta. Salajuonen mukaan kapteeni ja hänen toverinsa, Hannu Eerikinpoika on tarkoitus yllättää Lehikon autiotorpalla matkalla [[Turku]]un. Kaksikko tietää varoa kyseistä [[torppa]]a, eivätkä he lopulta kohtaa siellä muita kuin vuolasta [[Karjalan murre]]tta puhuvat hyväntahtoiset palkkasoturit Komsin ja Taavetin, jotka ovat elokuvan koomisen hahmon ritareita.


=== Kolmen tuopin majatalo ===
=== Kolmen tuopin majatalo ===
Turussa Kaarnojan kapteeni ja Hannu majoittuvat Kolmen Tuopin Majataloon. Majatalon piika varoittaa miehiä Martens van Heerenin juoksupojasta, Molleruksesta. Miehet saavat Mollerukselta arvokkaita tietoja uhkaamalla häntä kidutuksella. Seuraava kohtaus sijoittuu Kurjen taloon, joka on van Heerenillä vuokralla. Krister Kristerinpoika juonittelee siellä van Heerenin kanssa seuranaan serkkunsa, vaalea kaunotar Kristiina Gyllenskiöld. Van Herrenin motiivit paljastuvat: hän haluaa palauttaa Ruotsin valtakunnan Pyhän Kirkon eli [[Vatikaani]]n suojaan.
Turussa Kaarnojan kapteeni ja Hannu majoittuvat Kolmen Tuopin majataloon. Majatalon piika varoittaa miehiä Martens van Heerenin juoksupojasta Molleruksesta. Miehet saavat Mollerukselta arvokkaita tietoja uhkaamalla häntä kidutuksella. Seuraava kohtaus sijoittuu Kurjen taloon, joka on van Heerenillä vuokralla. Krister Kristerinpoika juonittelee siellä van Heerenin kanssa seuranaan serkkunsa, vaalea kaunotar Kristiina Gyllenskiöld. Van Herrenin motiivit paljastuvat: hän haluaa palauttaa Ruotsin valtakunnan pyhän kirkon eli [[Vatikaani]]n suojaan.


Kaarnojan kapteeni ja Hannu ovat tunkeutuneet Kurjen taloon yön pimeydessä. Kristiina on saanut tehtäväkseen viekoitella kapteenin, mutta hänen makuuhuoneeseensa tunkeutuukin Hannu, jota Kristiina luulee kapteeniksi. Hannu lumoutuu Kristiinasta. Kaarnojan kapteeni puolestaan tunkeutuu Elisabethin, Kristiinan serkun, makuuhuoneeseen. Elisabeth ja kapteeni tuntevat jo toisensa. Heidän välilleen kehittyy riita, joka päättyy kiihkeisiin suudelmiin. Krister ja van Heeren taasen vaativat saada tietää onko Kaarnojan kapteeni Elisabethin luona. Maatessaan sängyssä kapteenin vieressä Elisabeth valehtelee Kristerille, ettei kapteeni ole läsnä.
Kaarnojan kapteeni ja Hannu ovat tunkeutuneet Kurjen taloon yön pimeydessä. Kristiina on saanut tehtäväkseen viekoitella kapteenin, mutta hänen makuuhuoneeseensa tunkeutuukin Hannu, jota Kristiina luulee kapteeniksi. Hannu lumoutuu Kristiinasta. Kaarnojan kapteeni puolestaan tunkeutuu Kristiinan serkun Elisabethin makuuhuoneeseen. Elisabeth ja kapteeni tuntevat jo toisensa. Heidän välilleen kehittyy riita, joka päättyy kiihkeisiin suudelmiin. Krister ja van Heeren taasen vaativat saada tietää, onko Kaarnojan kapteeni Elisabethin luona. Maatessaan sängyssä kapteenin vieressä Elisabeth valehtelee Kristerille, ettei kapteeni ole läsnä.


=== Turun linna ===
=== Turun linna ===
Rivi 65: Rivi 63:


=== Hyvä voittaa pahan ===
=== Hyvä voittaa pahan ===
Serkukset Elisabeth ja Kristiina palaavat Koskelaan ennen kapteeni Kaarnojaa. Koskelassa renki kertoo Ståhlhansken saapuneen paikalle. Se on kuitenkin valhe, jonka takana on van Heeren. Kaunottaret ajautuvat miekkataisteluun van Heereniä vastaan. Kaarnojan kapteeni saapuu juuri silloin Koskelaan. Hän voittaa van Heerenin kamppailussa, tämän todellinen henkilöllisyys paljastuu kapteenille ja van Heeren luovutetaan Ståhlhanskelle, joka sillä välin on todella saapunut Koskelaan. Elisabeth antaa hallussaan olleen kirjeen Ståhlhanskelle ja van Heerenin peli on pelattu.
Serkukset Elisabeth ja Kristiina palaavat Koskelaan ennen kapteeni Kaarnojaa. Koskelassa renki kertoo Ståhlhandsken saapuneen paikalle. Se on kuitenkin valhe, jonka takana on van Heeren. Kaunottaret ajautuvat miekkataisteluun van Heereniä vastaan. Kaarnojan kapteeni saapuu juuri silloin Koskelaan. Hän voittaa van Heerenin kamppailussa, tämän todellinen henkilöllisyys paljastuu kapteenille ja van Heeren luovutetaan Ståhlhandskelle, joka sillä välin on todella saapunut Koskelaan. Elisabeth antaa hallussaan olleen kirjeen Ståhlhandskelle, ja van Heerenin peli on pelattu.


Loppunäytös näytellään Turun linnassa. Elisabeth ujostelee lähestyä Kaarnojan kapteenia, mutta pienen juonen avulla hänet houkutellaan Kaakon sarvelle. Linnan muurien päällä aateliskaunotar ja sankari, Sadan miekan mies, antautuvat loppusuudelmaan.
Loppunäytös näytellään Turun linnassa. Elisabeth ujostelee lähestyä Kaarnojan kapteenia, mutta pienen juonen avulla hänet houkutellaan Kaakon sarvelle. Linnan muurien päällä aateliskaunotar ja sankari, sadan miekan mies, antautuvat loppusuudelmaan.

{{Juonipaljastus loppu}}


== Tuotanto ja palkinnot==
== Tuotanto ja palkinnot==
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin [[Parainen|Paraisilla]] [[Kuitia]]n keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa [[Luostarinmäki|Luostarinmäellä]] ja linnan tienoilla. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli, sillä linnan ympäristö ei käynyt enää 1600-luvun kuvauksiin. Miekkailua näyttelijöille opetti suomalaisten olympiamiekkailijoiden ranskalaisvalmentaja [[Roger Blanc]],<ref name=muut>[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/muut Muut tiedot, Elonet.fi], viitattu 14.12.2012</ref> joka opetti pari vuotta myös [[Teatterikorkeakoulu|Teatterikoulussa]].<ref>[https://www.teak.fi/general/Uploads_files/kumpulainen_netti.PDF Seppo Kumpulainen, Hikeä ja harmoniaa, opinnäyte 2011, TeaK], pdf</ref>
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin [[Parainen|Paraisilla]] [[Kuitia]]n keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa [[Luostarinmäki|Luostarinmäellä]] ja linnan tienoilla. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli, sillä linnan ympäristö ei käynyt enää 1600-luvun kuvauksiin. Miekkailua näyttelijöille opetti suomalaisten olympiamiekkailijoiden ranskalaisvalmentaja [[Roger Blanc]],<ref name=muut>[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/muut Muut tiedot, Elonet.fi], viitattu 14.12.2012</ref> joka opetti pari vuotta myös [[Teatterikorkeakoulu|Teatterikoulussa]].<ref>[https://www.teak.fi/general/Uploads_files/kumpulainen_netti.PDF Seppo Kumpulainen, Hikeä ja harmoniaa, opinnäyte 2011, TeaK], pdf</ref>


[[Roy]], Tapio Vilpponen, sai elokuvan lavastuksesta [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]]<ref name=muut/> tilaisuudessa, joka pidettiin 19. marraskuuta 1951 [[Aulanko|Hotelli Aulangossa]].
Tuottajan valitus veron korkeudesta tuotti tulosta, ja elokuva vapautettiin verosta kokonaan. [[Roy]] eli Tapio Vilpponen sai tämän elokuvan sekä elokuvan ''[[Gabriel, tule takaisin]]'' lavastuksesta [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]]<ref name=muut/> tilaisuudessa, joka pidettiin 19. marraskuuta 1951 [[Aulanko|Hotelli Aulangossa]].


== Arviot==
== Arviot==
[[Suomen kansallisfilmografia]] -teossarjan päätoimittaja [[Kari Uusitalo]] valitsi ''Sadan miekan miehen'' sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon [[Mitä missä milloin|MMM]] 1990 -kirjassa. Pääosan esittäjää, Kalervo Nissilää kutsuttiin elokuvan vuoksi Suomen [[Errol Flynn]]iksi.
[[Suomen kansallisfilmografia]] -teossarjan päätoimittaja [[Kari Uusitalo]] valitsi ''Sadan miekan miehen'' sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon vuoden 1990 [[Mitä missä milloin|MMM]] -kirjassa. Pääosan esittäjää Kalervo Nissilää kutsuttiin elokuvan vuoksi Suomen [[Errol Flynn]]iksi.


Aikalaisarvioijien yleinen mielipide oli, että kotimainen seikkailuelokuva puolustaa hyvin paikkaansa, joskin ohjauksen puutteisiin kiinnitettiin huomiota.<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/sisalto Aikalaisarvioita Elonet.fi], viitattu 14.12.2012</ref>
Aikalaisarvioijien yleinen mielipide oli, että kotimainen seikkailuelokuva puolustaa hyvin paikkaansa, joskin ohjauksen puutteisiin kiinnitettiin huomiota.<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/sisalto Aikalaisarvioita Elonet.fi], viitattu 14.12.2012</ref>

Myöhemmässä televisioajan arviossa ohjaus todetaan vetäväksi.<ref name=tvm>AP: ''Sadan miekan mies'', Päivän elokuvia, Tv-maailma, 47/2013 sivu 21</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 96: Rivi 94:
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]
[[Luokka: Vuoden 1951 elokuvat]]
[[Luokka: Vuoden 1951 elokuvat]]
[[Luokka:Historialliset elokuvat]]
[[Luokka:Seikkailuelokuvat]]
[[Luokka:Seikkailuelokuvat]]
[[Luokka:Ilmari Unhon ohjaamat elokuvat]]
[[Luokka:Ilmari Unhon ohjaamat elokuvat]]

Versio 23. marraskuuta 2013 kello 20.35

Sadan miekan mies
Tiedosto:Sadan mieken mies.jpg
Ohjaaja Ilmari Unho
Käsikirjoittaja Simo Penttilä
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Tauno Pylkkänen
Kuvaaja Eino Heino
Leikkaaja Armas Laurinen
Lavastaja Roy
Pääosat Kalervo Nissilä
Marja Korhonen
Toini Vartiainen
Uljas Kandolin
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 31. elokuuta 1951
Kesto 78 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 17 501 812 vmk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sadan miekan mies on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen historiallinen seikkailukomediaelokuva vuodelta 1951. Se ajoittuu 1630-luvun Varsinais-Suomeen ja kertoo tarinan sankarillisesta miekkamiehestä, jolla on kuninkaan antama tehtävä suoritettavanaan. Mestarimiekkailija-sankarin ja hänen parinsa tielle sattuu konnia ja kaunottaria. Lukuisista salajuonista selvittyään sankari saa valitsemansa kaunottaren omakseen. Televisiossa elokuva nähtiin ensimmäisen kerran 7. maaliskuuta 1964.

Näyttelijät

 Näyttelijä … Rooli  
 Kalervo Nissilä … kapt. Olavi Matinpoika Kaarnaoja eli Barkenhjelm  
 Marja Korhonen … Elisabeth Gyllenskiöld  
 Toini Vartiainen … Kristiina Gyllenskiöld  
 Uljas Kandolin … kersantti Hannu Eerikinpoika  
 Ture Junttu … Krister Kristerinpoika Gyllenskiöld  
 Aku Korhonen … vanginvartija  
 Oke Tuuri … Kymäläisen Taavetti  
 Jorma Nortimo … Isä Morano, Martens van Heeren  
 Heikki Savolainen … Komsi  
 Vilho Siivola … maisteri Matias Mollerus  
 Matti Aulos … krouvari Bachter  
 Maija Karhi … pikkupiika Liisa  
 Kauko Käyhkö … kersantti Susi  
 Arvo Lehesmaa … Jonne  
 Leo Riuttu … sotamies  
 Lauri Lahtinen … sotamies  
 Oiva Sala … Nikko  
 Ilmari Peitsalo … Henrikki  
 Veikko Linna … piiskuri Turun linnassa  

Juoni

Koskelan kartano

Vuosi on 1634, kaksi vuotta on kulunut siitä kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin kentällä. Sadan miekan mies, "köyhä mies merien takaa", "Ota-henki-Olavi" eli Kaarnojan kapteeni ratsastaa toverinsa Hannu Eerikinpojan kanssa kohti Koskelan aateliskartanoa. Siellä hän kohtaa Krister Kristerinpojan ja päätyy miekkailemaan tätä vastaan kauniin Elisabeth Gyllenskiöldin, Kristerin serkun, neitsytkammiossa. Elisabeth ei pidä serkustaan ja paljastaa Kaarnojan kapteenille serkkunsa salajuonen kapteenin pään menoksi. Kapteenilla on tärkeä kuninkaan kirje eräälle Ståhlhandskelle. Hän luovuttaa kirjeen Elisabethin haltuun ennen lähtöään Koskelasta. Salajuonen mukaan kapteeni ja hänen toverinsa, Hannu Eerikinpoika on tarkoitus yllättää Lehikon autiotorpalla matkalla Turkuun. Kaksikko tietää varoa kyseistä torppaa, eivätkä he lopulta kohtaa siellä muita kuin vuolasta Karjalan murretta puhuvat hyväntahtoiset palkkasoturit Komsin ja Taavetin, jotka ovat elokuvan koomisen hahmon ritareita.

Kolmen tuopin majatalo

Turussa Kaarnojan kapteeni ja Hannu majoittuvat Kolmen Tuopin majataloon. Majatalon piika varoittaa miehiä Martens van Heerenin juoksupojasta Molleruksesta. Miehet saavat Mollerukselta arvokkaita tietoja uhkaamalla häntä kidutuksella. Seuraava kohtaus sijoittuu Kurjen taloon, joka on van Heerenillä vuokralla. Krister Kristerinpoika juonittelee siellä van Heerenin kanssa seuranaan serkkunsa, vaalea kaunotar Kristiina Gyllenskiöld. Van Herrenin motiivit paljastuvat: hän haluaa palauttaa Ruotsin valtakunnan pyhän kirkon eli Vatikaanin suojaan.

Kaarnojan kapteeni ja Hannu ovat tunkeutuneet Kurjen taloon yön pimeydessä. Kristiina on saanut tehtäväkseen viekoitella kapteenin, mutta hänen makuuhuoneeseensa tunkeutuukin Hannu, jota Kristiina luulee kapteeniksi. Hannu lumoutuu Kristiinasta. Kaarnojan kapteeni puolestaan tunkeutuu Kristiinan serkun Elisabethin makuuhuoneeseen. Elisabeth ja kapteeni tuntevat jo toisensa. Heidän välilleen kehittyy riita, joka päättyy kiihkeisiin suudelmiin. Krister ja van Heeren taasen vaativat saada tietää, onko Kaarnojan kapteeni Elisabethin luona. Maatessaan sängyssä kapteenin vieressä Elisabeth valehtelee Kristerille, ettei kapteeni ole läsnä.

Turun linna

Taistelutta sankarit eivät kuitenkaan pääse pois Kurjen talosta. He voittavat kamppailun miesylivoimaa vastaan ja hyvästelevät Elisabethin ja Kristiinan miekat tanassa ja ratsastavat kohti Turun linnaa. Krister Kristerinpoika on virittänyt sinne ansan, joten Kaarnojan kapteeni ja Hannu joutuvat tyrmään. Van Heeren ja Krister kuulustelevat kapteenia kuninkaan kirjeestä. Kapteeni säilyttää itsevarmuutensa ja lopulta valtaa Turun linnan Komsin ja Taavetin avulla. Linnan vankiluolista sankareiden matka jatkuu Koskelan aateliskartanoon.

Hyvä voittaa pahan

Serkukset Elisabeth ja Kristiina palaavat Koskelaan ennen kapteeni Kaarnojaa. Koskelassa renki kertoo Ståhlhandsken saapuneen paikalle. Se on kuitenkin valhe, jonka takana on van Heeren. Kaunottaret ajautuvat miekkataisteluun van Heereniä vastaan. Kaarnojan kapteeni saapuu juuri silloin Koskelaan. Hän voittaa van Heerenin kamppailussa, tämän todellinen henkilöllisyys paljastuu kapteenille ja van Heeren luovutetaan Ståhlhandskelle, joka sillä välin on todella saapunut Koskelaan. Elisabeth antaa hallussaan olleen kirjeen Ståhlhandskelle, ja van Heerenin peli on pelattu.

Loppunäytös näytellään Turun linnassa. Elisabeth ujostelee lähestyä Kaarnojan kapteenia, mutta pienen juonen avulla hänet houkutellaan Kaakon sarvelle. Linnan muurien päällä aateliskaunotar ja sankari, sadan miekan mies, antautuvat loppusuudelmaan.

Tuotanto ja palkinnot

Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin Paraisilla Kuitian keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa Luostarinmäellä ja linnan tienoilla. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli, sillä linnan ympäristö ei käynyt enää 1600-luvun kuvauksiin. Miekkailua näyttelijöille opetti suomalaisten olympiamiekkailijoiden ranskalaisvalmentaja Roger Blanc,[1] joka opetti pari vuotta myös Teatterikoulussa.[2]

Tuottajan valitus veron korkeudesta tuotti tulosta, ja elokuva vapautettiin verosta kokonaan. Roy eli Tapio Vilpponen sai tämän elokuvan sekä elokuvan Gabriel, tule takaisin lavastuksesta Jussi-palkinnon[1] tilaisuudessa, joka pidettiin 19. marraskuuta 1951 Hotelli Aulangossa.

Arviot

Suomen kansallisfilmografia -teossarjan päätoimittaja Kari Uusitalo valitsi Sadan miekan miehen sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon vuoden 1990 MMM -kirjassa. Pääosan esittäjää Kalervo Nissilää kutsuttiin elokuvan vuoksi Suomen Errol Flynniksi.

Aikalaisarvioijien yleinen mielipide oli, että kotimainen seikkailuelokuva puolustaa hyvin paikkaansa, joskin ohjauksen puutteisiin kiinnitettiin huomiota.[3]

Myöhemmässä televisioajan arviossa ohjaus todetaan vetäväksi.[4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 14.12.2012
  2. ↑ Seppo Kumpulainen, Hikeä ja harmoniaa, opinnäyte 2011, TeaK, pdf
  3. ↑ Aikalaisarvioita Elonet.fi, viitattu 14.12.2012
  4. ↑ AP: Sadan miekan mies, Päivän elokuvia, Tv-maailma, 47/2013 sivu 21

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sadan_miekan_mies&oldid=13683068”