Errol Flynn

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Errol Flynn
Errol Flynn1.jpg
Syntymäaika 20. kesäkuuta 1909
Aktiivisena 1932–1959
Kuolinaika 14. lokakuuta 1959 (50 vuotta)
Oikea nimi Errol Leslie Thomson Flynn
Ammatti näyttelijä
Merkittävät roolit
Puoliso
  • Lili Damita (1935–1942)
  • Nora Eddington (1943–1949)
  • Patrice Wymore (1950–1959)
Lapset
  • Sean Flynn
  • Deirdre
  • Rory
  • Arnella Roma
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie
Svensk Filmdatabas

Errol Leslie Thomson Flynn (20. kesäkuuta 1909 Hobart, Tasmania, Australia14. lokakuuta 1959 Vancouver, Kanada) oli australialainen näyttelijä, joka tuli tunnetuksi romanttisista miekkailurooleistaan Hollywood-elokuvissa vuodesta 1935 lähtien. Flynnin tunnetuimpia rooleja ovat elokuvan Robin Hoodin seikkailut (1938) nimiosa ja kaapparikapteeni Geoffrey Thorpe elokuvassa Merihaukka (1940).

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Errol Flynn syntyi 20. kesäkuuta 1909 Hobartissa, Tasmaniassa, Australiassa, missä hänen isänsä, Theodore Thomson Flynn toimi biologian luennoitsijana ja professorina University of Tasmaniassa (UTAS). Aiti oli Lily Mary "Marella" Young. Molemmat vanhemmat olivat Australiassa syntyneitä irlantilais-brittiläistä sukua. Flynn kuvasi äitinsä sukua "merenkävijöiksi", mikä saattaa selittää Flynnin elinikäisen kiinnostuksen laivoihin ja merenkulkuun.

Flynn lähti lapsena Sydneyyn, missä hänen luokkakaverinsa oli Australian tuleva pääministeri John Gorton.[1] Flynn erotettiin koulusta tappelemisesta ja väitetysti myös seksistä koulun pyykkärin kanssa.[2]

20-vuotiaana Flynn muutti Uuteen-Guineaan. Siellä hän osti tupakkaplantaasin, joka epäonnistui liikeyrityksenä. Myös kuparikaivosyritys Laloki Valleyn rinteillä nykyisen pääkaupunki Port Moresbyn lähellä epäonnistui. Flynn ansaitsi tuolloin rahaa ilmeisesti ainakin orjakaupalla[3].

Näyttelijänura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flynnin valokuvat kiinnittivät vuonna 1933 erään australialaisen elokuvatuottajan huomion, ja Flynn sai Fletcher Christianin roolin puolidokumentaarisessa elokuvassa In the Wake of the Bounty. Flynn kiinnostui sen myötä näyttelemisestä ja muutti Britanniaan, missä hän liittyi englantilaiseen Northampton Repertory Companyyn sekä näytteli muutamassa elokuvassa. Niistä hänet keksi Warner Bros., joka otti hänet Yhdysvaltoihin sopimusnäyttelijäksi. Flynn teki ensimmäisen pääosaroolinsa elokuvassa Kapteeni Blood (1935), joka nosti hänet heti tähteyteen. Sitä seurasivat uudet pelottoman sankarin roolit elokuvissa kuten Ne 600 urhoollista (1936), Robin Hoodin seikkailut (1938) ja Merihaukka (1940) sekä ison budjetin westernit kuten Lännen valloittajat (1939) ja He kuolivat saappaat jalassa (1941).[4]

Flynn ei palvellut toisessa maailmansodassa terveyssyistä, mutta hän näytteli sodan aikana sotilaita elokuvissa kuten Ilmojen seikkailijat (1942) ja Kosto Burmassa (1945).[4]

Sodan jälkeen Flynnin suosio oli laskenut ja hän oli menettänyt rahaa liiketoimissaan, joten hän siirtyi Englantiin ja Eurooppaan elvyttääkseen uransa. Hän palasi Yhdysvaltoihin vuonna 1956 ja sai jälleen lyhytaikaista menestystä elokuvistaan kuten Ja aurinko nousee (1957), Taivaan juuret (1958) ja Liian paljon – liian varhain (1958). Flynnin elämäntyyli oli ollut kuluttava, ja näissä uransa loppupuolen Hollywood-elokuvissa hän näyttää ikäistään vanhemmalta ja esittää usein itsetuhoista juoppoa. Hän myös juonsi televisiossa The Errol Flynn Theater (1957) -sarjaa.[4] Flynn juonsi Fidel Castrosta kertovan dokumenttielokuvan Cuban Story (1959) aikana, jolloin Castro vielä piileskeli viidakossa, sekä käsikirjoitti elokuvan Cuban Rebel Girls (1959) ja näytteli siinä.[3][5]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flynn kuoli sydänkohtaukseen lokakuussa 1959 Vancouverissa, Kanadassa. Sydämen lisäksi myös hänen maksansa oli jo lähes toimintakyvytön.[6] Flynn on haudattu Forest Lawn Memorial Park Cemeteryyn Glendalessa, Kaliforniassa. Hänen arkussaan väitetään olevan kuusi pulloa viskiä, erolahja kavereiltaan.[7]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Errol Flynn ensimmäisen vaimonsa Lili Damitan kanssa vuonna 1941

Flynn oli kolmesti naimisissa: näyttelijä Lili Damitan kanssa (viisi vuotta häntä vanhempi) vuodesta 1935 vuoteen 1942 (heillä oli yksi yhteinen poika, Sean Flynn, 1941–1971), Nora Eddingtonin kanssa vuodesta 1943 vuoteen 1949 (kaksi tytärtä, Deirdre s. 1945 ja Rory s. 1947) ja näyttelijä Patrice Wymoren kanssa vuodesta 1950 kuolemaansa asti (yksi tytär, entinen malli Arnella Roma, 1953–1998).

Flynnin poika Sean oli näyttelijä ja myöhemmin huomattava sotakirjeenvaihtaja. Hän katosi Kambodžassa vuonna 1970 Vietnamin sodan aikana työskennellessään freelance-valokuvajournalistina Time-aikakauslehdelle, ja punaiset khmerit surmasivat hänet luultavasti vuonna 1971.[8]

Errol Flynnistä on sanottu, että hän oli kirkasotsainen sankari elokuvissaan ja pimeä roisto siviilissä.[9] Nuoruudessaan häntä syytettiin Papua-Uudessa-Guineassa taposta, ja hän ryösti naisystävänsä korut Sydneyssä.[3][10] Hollywood-aikoinaan Flynn oli legendaarinen tappelupukari, juomari, huumeiden käyttäjä ja kyltymätön naistenmies, joka petti jokaista vaimoaan. Vuonna 1942 hän joutui oikeuteen seksistä kahden alaikäisen tytön kanssa, mutta hänet vapautettiin syytteistä.[10]

Flynn rakasti Jamaikaa. Hän asui saarella paljon vuodesta 1942 alkaen ja omisti siellä suuren Titchfield-hotellin.[11]

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flynn kirjoitti kolme kirjaa: kuvauksen purjehdusmatkoistaan Beam Ends, seikkailuromaanin Showdown ja postuumisti ilmestyneen omaelämäkerran My Wicked, Wicked Ways, joka ei kaikin osin pidä yhtä totuuden kanssa.[3]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Alkuperäinen nimi Suomenkielinen nimi Rooli
1933 In the Wake of the Bounty
1935 Murder at Monte Carlo
The Case of the Curious Bride
Don’t Bet on Blondes
Captain Blood Kapteeni Blood
The Charge of the Light Brigade Ne 600 urhoollista
1937 Green Light
The Prince and the Pauper Prinssi ja kerjäläispoika
Another Dawn Taistelu aamunkoitteessa
The Perfect Specimen Herrasmies seikkailee
1938 The Adventures of Robin Hood Robin Hoodin seikkailut Robin Hood
Four’s a Crowd Kahteen rakastunut
The Sisters
The Dawn Patrol Lentoeskaaderin hyökkäys
1939 Dodge City Lännen valloittajat
The Private Lives of Elizabeth and Essex Elisabeth ja Essex
1940 Virginia City
The Sea Hawk Merihaukka Geoffrey Thorpe
Santa Fe Trail Santa Fen sankari
1941 They Died with Their Boots On He kuolivat saappaat jalassa
Footsteps in the Dark Askeleet pimeässä
Dive Bomber Pilvien veikot
1942 Gentleman Jim Seikkailujen mies: Gentleman Jim
Desperate Journey Ilmojen seikkailijat
1943 Edge of Darkness He tarttuivat aseisiin
Thank Your Lucky Stars Onnen tähti
Northern Pursuit Punatakkien sankari
1944 Uncertain Glory Hän kaatui kunnialla
1945 San Antonio San Antonio
Objective, Burma! Kosto Burmassa
1946 Never Say Goodbye Ei hyvästi – vaan näkemiin
1947 Escape Me Never Älä jätä minua
Cry Wolf Tapaamme keskiyöllä
1948 Silver River Hopeavirta
The Adventures of Don Juan Don Juanin uudet seikkailut
1950 Montana Montana
Rocky Mountain Aavevuori
Kim Kim
1951 Adventures of Captain Fabian Sankari mereltä
1952 Mara Maru
Against All Flags Kaikkia lippuja vastaan
1953 The Master of Ballantrae Merten veijarit
1954 Il maestro di Don Giovanni Laulava miekka
1955 King's Rhapsody Kuninkaan romanssi
1955 Dark Avenger Tumma kostaja
1956 Istanbul Istanbul
1958 The Roots of Heaven Taivaan juuret
1959 Cuban Story
Cuban Rebel Girls

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. New York Times, 22 May 2002
  2. My Wicked, Wicked Ways (essay)
  3. a b c d Peltonen, Timo: Tähti Errol Flynn seikkaili elokuvissa ja elämässään. Helsingin Sanomat, 23.12.2008, s. D5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.12.2008.
  4. a b c Errol Flynn Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.2.2017.
  5. Cuban Rebel Girls (1959) Leffatykki. Viitattu 14.2.2017.
  6. Errol Flynn The History of Metropolitan Vancouver. Viitattu 16.2.2017.
  7. Errol Flynn 1909 - 1959 Cemeteryguide.com. Viitattu 16.2.2017.
  8. Lydia Price: Inside the Mysterious Disappearance of Errol Flynn's Son People.com. 11.5.2015. Viitattu 16.2.2017.
  9. Gordon, Stuart: Suurten Huijausten Kirja, s. 162–163
  10. a b Neil Clark: Errol Flynn: First of the hellraisers Express. 20.6.2009. Viitattu 14.2.2017.
  11. Sarfraz Manzoor: In search of Errol Flynn's Jamaica The Guardian. 26.9.2010. Viitattu 14.2.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Errol Flynn.
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Errol Flynn -sitaatteja. (englanniksi)