Ero sivun ”Iisalmi–Ylivieska-rata” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ujjk (keskustelu | muokkaukset)
81 muokkausta
lisätty tieto rataosan tulevasta sähköistyksestä
Ujjk (keskustelu | muokkaukset)
81 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 36: Rivi 36:
'''Iisalmen–Ylivieskan radalla''' tarkoitetaan [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkon]] osuutta [[Iisalmi|Iisalmesta]] [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] kautta [[Ylivieska]]an. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä. Rataosaa kutsutaan myös ''[[Kyösti Kallio]]n radaksi''.
'''Iisalmen–Ylivieskan radalla''' tarkoitetaan [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkon]] osuutta [[Iisalmi|Iisalmesta]] [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] kautta [[Ylivieska]]an. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä. Rataosaa kutsutaan myös ''[[Kyösti Kallio]]n radaksi''.


Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, joka tullaan sähköistämään muutaman vuoden kuluessa<ref>[http://www.lvm.fi/uutinen/4101213/hallitus-sopi-hallituskaudella-2012-2015-aloitettavista-liikennehankkeista 2012-2015 aloittavat liikennehankkeet] Liikenne- ja viestintäministeriö</ref>. [[Rautatieliikenteen ohjaus|Liikenteenohjaus]] on keskitetty [[Ylivieska]]an. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla, jossa liikenneohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat.
Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, joka tullaan sähköistämään muutaman vuoden kuluessa<ref name="lvm">[http://www.lvm.fi/uutinen/4101213/hallitus-sopi-hallituskaudella-2012-2015-aloitettavista-liikennehankkeista 2012-2015 aloittavat liikennehankkeet] Liikenne- ja viestintäministeriö</ref>. [[Rautatieliikenteen ohjaus|Liikenteenohjaus]] on keskitetty [[Ylivieska]]an. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla, jossa liikenneohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat.


Vuonna [[2006]] rataosan [[taajamajuna]]liikennettä alettiin hoitaa [[Dm12|Dm12-kiskobusseilla]]. Veturivetoisia taajamajunia korvaavia kiskobussivuoroja on päivittäin kaksi kappaletta suuntaansa.
Vuonna [[2006]] rataosan [[taajamajuna]]liikennettä alettiin hoitaa [[Dm12|Dm12-kiskobusseilla]]. Veturivetoisia taajamajunia korvaavia kiskobussivuoroja on päivittäin kaksi kappaletta suuntaansa.
Rivi 45: Rivi 45:
===Pyhäkummun kaivosrata===
===Pyhäkummun kaivosrata===
Rataosuus erkanee Iisalmen–Ylivieskan radalta [[Pyhäsalmen rautatieasema]]n itäpuolella Pyhäkummun erkanemisvaihteelta ja päättyy [[Pyhäkummun ratapiha]]lle [[Pyhäkummun kaivos|Pyhäkummun kaivoksen]] luokse. Rataosuus palvelee yksinomaan kaivoksen liikennetarpeita, ja sen pituus erkanemisvaihteelta Pyhäkummun ratapihan kauimmaiseen pisteeseen on 2,6&nbsp;kilometriä.
Rataosuus erkanee Iisalmen–Ylivieskan radalta [[Pyhäsalmen rautatieasema]]n itäpuolella Pyhäkummun erkanemisvaihteelta ja päättyy [[Pyhäkummun ratapiha]]lle [[Pyhäkummun kaivos|Pyhäkummun kaivoksen]] luokse. Rataosuus palvelee yksinomaan kaivoksen liikennetarpeita, ja sen pituus erkanemisvaihteelta Pyhäkummun ratapihan kauimmaiseen pisteeseen on 2,6&nbsp;kilometriä.

==Ratayhteyden parantaminen ja sähköistäminen==
Iisalmi-Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantamishankkeen yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2012. Suunnitelmassa esitetään, että radalle luodaan kolme uutta liikennepaikkaa, Lapinsalmi, Karvoskylä ja Raudaskylä sekä parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja. Lisäksi Iisalmeen ollaan toteuttamassa kolmioraide helpottamaan liikennöintiä Kontiomäen radalle. Suunnitelma sisälsi myös radan sähköistyssuunnitelman.<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/ylivieska_iisalmi_kontiomaki Iisalmi-Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantaminen] Liikennevirasto</ref>

Tärkein syy radan kehittämiselle on odotettavissa oleva voimakas raideliikenteen kasvu ja siitä aiheutuva ratakapasiteetin puute Kainuussa sijaitsevasta kaivostoiminnasta johtuen.<ref name="kasvu"></ref>

Hallitus vahvisti maaliskuussa 2012, että Iisalmi-Ylivieska-radan parantamainen ja sähköistäminen aloitetaan nykyisellä hallituskaudella viimeistään vuonna 2015.<ref name="lvm">[http://www.lvm.fi/uutinen/4101213/hallitus-sopi-hallituskaudella-2012-2015-aloitettavista-liikennehankkeista 2012-2015 aloittavat liikennehankkeet] Liikenne- ja viestintäministeriö</ref> Hankkeeseen on varattu 90 miljoonaa euroa.


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
Rivi 51: Rivi 58:


==Viitteet==
==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet|fontti}}
{{viitteet|sarakkeet|fontti
<ref name="kasvu">{{Verkkoviite
| osoite = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ls_2013-01_kaivostoiminnan_liikenteelliset_web.pdf| nimeke = Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet| tekijä =
| tiedostomuoto = pdf| selite = | julkaisu =
| ajankohta = 3/2013| julkaisupaikka = | julkaisija = Liikennevirasto
| viitattu = 19.9.2013| kieli = }}</ref>
}}



{{Tynkä/Rautatieliikenne}}
{{Tynkä/Rautatieliikenne}}


Versio 19. syyskuuta 2013 kello 16.54

Iisalmi–Ylivieska
Perustiedot
Reitti Iisalmi–Ylivieska
  Pyhäsalmi–Pyhäkumpu
Avattu 1923–1925
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk 4
Tavarajunia / vrk 8
Tekniset tiedot
Pituus 154,4 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus (Iisalmi)–(Ylivieska)
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Km   Lyh. Liikennepaikat
 Seinäjoelle
154,5 Yv Ylivieska
 Ouluun
138,~ Vkg Vähäkangas
Seututien 800 ylitys
140,~ Rkä Raudaskylä
132,~ Meh Mehtälä
Valtatie 28:n alitus
126,6 Nvl Nivala
Malisjoki
Haapaperä
115,~ Kvä Karvoskylä
108,~ Osa Oksava
98,9 Hpj Haapajärvi
Kantatie 58:n alitus
 Jyväskylään
Valtatie 27:n alitus
88,~ Kna Kuona
Kuonajärvi
76,0 Pma Parkkima
Valtatie 4:n alitus
65,7 Phä Pyhäsalmi
Pyhäjärvi
Seututien 560 alitus
63,2 Pye Pyhäkummun vaihde
1,7 Pyk Pyhäkumpu
2,6
56,9 Kom Komu
49,~ Lvp Lavapuro
45,3 Ajv Aittojärvi
Niemiskylä
34,0 Seututien 561 alitus
33,7 Krv Kiuruvesi
28,~ Rnj Ryönänjoki
23,~ Hkr Honkaranta
Kiuruvesi (Lapinsalmi)
18,2 Rnn Runni
14,~ Kpv Kurenpolvi
Ylemmäinen
Koljonvirta
2,9 Itk Iisalmen teoll.kylä
 Kontiomäelle
0,0 Ilm Iisalmi
 Kouvolaan
Merkkien selitykset

Iisalmen–Ylivieskan radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Iisalmesta Pyhäjärven kautta Ylivieskaan. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä. Rataosaa kutsutaan myös Kyösti Kallion radaksi.

Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, joka tullaan sähköistämään muutaman vuoden kuluessa[1]. Liikenteenohjaus on keskitetty Ylivieskaan. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla, jossa liikenneohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat.

Vuonna 2006 rataosan taajamajunaliikennettä alettiin hoitaa Dm12-kiskobusseilla. Veturivetoisia taajamajunia korvaavia kiskobussivuoroja on päivittäin kaksi kappaletta suuntaansa.

Historia

Rataosuus avattiin liikenteelle useassa osassa. Ensin valmistui osuus Iisalmesta Kiuruvedelle, joka otettiin käyttöön vuonna 1923. Loppuosuus avattiin liikenteelle kolmessa osassa vuonna 1925 seuraavasti: Kiuruvesi–Pyhäsalmi, Pyhäsalmi–Haapajärvi ja viimeisenä Haapajärvi–Ylivieska.

Pyhäkummun kaivosrata

Rataosuus erkanee Iisalmen–Ylivieskan radalta Pyhäsalmen rautatieaseman itäpuolella Pyhäkummun erkanemisvaihteelta ja päättyy Pyhäkummun ratapihalle Pyhäkummun kaivoksen luokse. Rataosuus palvelee yksinomaan kaivoksen liikennetarpeita, ja sen pituus erkanemisvaihteelta Pyhäkummun ratapihan kauimmaiseen pisteeseen on 2,6 kilometriä.

Ratayhteyden parantaminen ja sähköistäminen

Iisalmi-Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantamishankkeen yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2012. Suunnitelmassa esitetään, että radalle luodaan kolme uutta liikennepaikkaa, Lapinsalmi, Karvoskylä ja Raudaskylä sekä parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja. Lisäksi Iisalmeen ollaan toteuttamassa kolmioraide helpottamaan liikennöintiä Kontiomäen radalle. Suunnitelma sisälsi myös radan sähköistyssuunnitelman.[2]

Tärkein syy radan kehittämiselle on odotettavissa oleva voimakas raideliikenteen kasvu ja siitä aiheutuva ratakapasiteetin puute Kainuussa sijaitsevasta kaivostoiminnasta johtuen.[3]

Hallitus vahvisti maaliskuussa 2012, että Iisalmi-Ylivieska-radan parantamainen ja sähköistäminen aloitetaan nykyisellä hallituskaudella viimeistään vuonna 2015.[1] Hankkeeseen on varattu 90 miljoonaa euroa.

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. ↑ a b 2012-2015 aloittavat liikennehankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö
  2. ↑ Iisalmi-Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantaminen Liikennevirasto
  3. ↑ a b Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet (pdf) 3/2013. Liikennevirasto. Viitattu 19.9.2013.


Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iisalmi–Ylivieska-rata&oldid=13538719”