Ero sivun ”Kunnanvaltuusto Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tarpeeton {{nobots}} pois
Rivi 10: Rivi 10:


== Kokoukset ==
== Kokoukset ==
[[Tiedosto:Jyväskylä city council 1925.jpg|thumb|right|Jyväskylän kaupunginvaltuuston 50-vuotisjuhlakokous vuonna 1925]]
[[Tiedosto:Jyväskylä city council 1825.jpg|thumb|right|Jyväskylän kaupunginvaltuuston 50-vuotisjuhlakokous vuonna 1925]]
Toimikauden alussa kunnanvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan, jonka tehtävä on kutsua koolle valtuuston kokoukset ja johtaa niissä puhetta. Valtuusto kokoontuu tarpeen vaatiessa; tavallisesti pidetään noin 10-20 kokousta vuosittain. Ollakseen päätösvaltainen, kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Kunnanvaltuuston kokoukset ovat säännönmukaisesti julkisia. Kokouksissa tehtäviin päätöksiin tarvitaan ääntenemmistö. Aikaisemmin taloudenpitoa koskevat [[määräenemmistö]]vaatimukset poistettiin vuonna [[1995]] säädetyssä [[kuntalaki|kuntalaissa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nousiainen, Jaakko | Nimeke=Suomen poliittinen järjestelmä | Selite=10. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22759-5}}</ref>
Toimikauden alussa kunnanvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan, jonka tehtävä on kutsua koolle valtuuston kokoukset ja johtaa niissä puhetta. Valtuusto kokoontuu tarpeen vaatiessa; tavallisesti pidetään noin 10-20 kokousta vuosittain. Ollakseen päätösvaltainen, kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Kunnanvaltuuston kokoukset ovat säännönmukaisesti julkisia. Kokouksissa tehtäviin päätöksiin tarvitaan ääntenemmistö. Aikaisemmin taloudenpitoa koskevat [[määräenemmistö]]vaatimukset poistettiin vuonna [[1995]] säädetyssä [[kuntalaki|kuntalaissa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nousiainen, Jaakko | Nimeke=Suomen poliittinen järjestelmä | Selite=10. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-22759-5}}</ref>



Versio 6. syyskuuta 2013 kello 13.03

Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kaupungeissa siitä voidaan käyttää myös kaupunginvaltuusto-nimeä.

Kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaaleja seuraavan kalenterivuoden alussa.

Kunnanvaltuuston edeltäjä suomalaisessa paikallishallinnossa oli kuntakokous.

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä valvoo kunnan toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee sen mielipiteen ja valitsee toimielinten jäsenet.

Kunnanvaltuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä.

Kokoukset

Tiedosto:Jyväskylä city council 1825.jpg
Jyväskylän kaupunginvaltuuston 50-vuotisjuhlakokous vuonna 1925

Toimikauden alussa kunnanvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan, jonka tehtävä on kutsua koolle valtuuston kokoukset ja johtaa niissä puhetta. Valtuusto kokoontuu tarpeen vaatiessa; tavallisesti pidetään noin 10-20 kokousta vuosittain. Ollakseen päätösvaltainen, kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Kunnanvaltuuston kokoukset ovat säännönmukaisesti julkisia. Kokouksissa tehtäviin päätöksiin tarvitaan ääntenemmistö. Aikaisemmin taloudenpitoa koskevat määräenemmistövaatimukset poistettiin vuonna 1995 säädetyssä kuntalaissa.[1]

Valtuutetut

Kunnanvaltuuston koko riippuu kunnan asukasmäärästä.

Asukkaita Valtuutettuja
enintään 2 000 13, 15 tai 17
2 001–4 000 21
4 001–8 000 27
8 001–15 000 35
15 001–30 000 43
30 001–60 000 51
60 001–120 000 59
120 001–250 000 67
250 001–400 000 (vain Espoo) 75
yli 400 000 (vain Helsinki) 85

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia ovat tietyin poikkeuksin kaikki kunnan asukkaat, joilla on kyseisissä vaaleissa äänioikeus. Nämä kuntalaissa määrätyt poikkeukset ovat:

  1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
  2. kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön tai kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä.

Kainuun maakunnan hallintokokeilussa osa kunnanvaltuustojen vallasta on siirretty vaaleissa valittavalle maakuntavaltuustolle.

Kaupunginvaltuustoja

Katso myös

Lähteet

  1. Nousiainen, Jaakko: Suomen poliittinen järjestelmä. 10. uudistettu painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22759-5.