Ero sivun ”Reykjavík” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätään Metatieto-malline
CarsracBot (keskustelu | muokkaukset)
4 319 muokkausta
p r2.6.4) (Botti lisäsi: st:Reykjavík
Rivi 355: Rivi 355:
[[sco:Reykjavík]]
[[sco:Reykjavík]]
[[stq:Reykjavík]]
[[stq:Reykjavík]]
[[st:Reykjavík]]
[[sq:Reykjavík]]
[[sq:Reykjavík]]
[[scn:Reykjavík]]
[[scn:Reykjavík]]

Versio 12. lokakuuta 2011 kello 22.44

Tämä artikkeli kertoo Islannin pääkaupungista. Myös Kanadassa on kylä nimeltä Reykjavik.
Reykjavík
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Reykjavík

Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W

Valtio Islanti Islanti
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Jón Gnarr
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 275 km²
Väkiluku (2007) 117 721
 – Väestötiheys 430 as./km²
 – Metropolialue 196 161









Reykjavík (suom. savulahti)[1] on Islannin pääkaupunki sekä sen ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 118 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella yli 200 000 asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä siellä on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivän seisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[2]

Maantiede ja ilmasto

Asuintaloja Reykjavíkissa.

Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaá. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Suurin osa kaupungista on melko harvaan rakennettua omakotialuetta. Talot näyttävät pohjoismaisilta puutaloilta, mutta pintamateriaali on usein laudan sijasta maalattua peltiä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä.[3]

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[4]

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[5]


Reykjavíkin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 ka. 7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −3,0 −2,1 −2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 −1,3 −2,8 ka. 1,9
Sademäärä (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2
Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,9
−3,0
2,8
−2,1
3,2
−2,0
5,7
0,4
9,4
3,6
11,7
6,7
13,3
8,3
13,0
7,9
10,1
5,0
6,8
2,2
3,4
−1,3
2,2
−2,8
S
a
d
a
n
t
a 		75,6
71,8
81,8
58,3
43,8
50,0
51,8
61,8
66,5
85,6
72,5
78,7


Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Historia

Kalastajan mökki Reykjavikissa
(Auguste Mayer 1836)

Ensimmäinen pysyvä asutus Islannissa on Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan perustettu Reykjavíkin tienoille Ingólfur Arnarsonin toimesta noin vuonna 870. Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea.

Reykjavíkia ei ole mainittu keskiaikaisissa lähteissä muuna kuin säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvullalähde?. Tanskan kruunu myönsi 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Tätä vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina maan itsenäistymisaatteen keskus.

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[6]

Nähtävyyksiä

  • Hallgrímskirkja – Islannin suurin kirkko
  • Árbæjarsafn – ulkoilmamuseo
  • Reykjavík 871 – viikinkiaikainen kaivauspaikka

Väestö

Laugavegur on yksi Reykjavíkin ostoskaduista
Tjörnin-niminen lampi kaupungin keskustassa.

Reykjavíkin asukasmäärä on 117 607 (2007). Vuonna 2007 asukkaista miehiä oli 58 680 ja naisia 58 927. Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä on 195 301 (2007). Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavikin lisäksi kuusi kuntaa, jotka ovat:

Asukasmäärän kehitys

1801 – 600 1860 – 1 450 1901 – 6 321
1910 – 11 449 1920 – 17 450 1930 – 28 052
1940 – 38 308 1950 – 55 980 1960 – 72 407
1970 – 81 693 1980 – 83 766 1985 – 89 868
1990 – 97 569 1995 – 104 258 2000 – 110 852
2004 – 113 022 2005 – 114 800  

Liikenne

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[7]

Muuta

Lähteet

Aiheesta muualla



{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä  

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reykjavík&oldid=10789988”