Aku Ankka (lehti)
| Aku Ankka | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sarjakuvalehti |
| Julkaisija | Sanoma Media Finland |
| ISSN | ISSN 0355-2101 |
| Levikki |
 228 050 (LT 2014)[1] |
| Perustettu | 1951 |
| Päätoimittaja | Aki Hyyppä |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa |
 Suomi |
| Sivukoko | B5 |
| Ilmestymistiheys | keskiviikkoisin |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| www.akuankka.fi | |
Aku Ankka on Sanoma Media Finlandin Suomessa julkaisema viikoittainen sarjakuvalehti, joka sisältää Disneyn sarjakuvia. Lehden maskotti ja päähenkilö on Aku Ankka, mutta on myös paljon tarinoita, joissa hän ei esiinny.
Historia
Lehden näytenumero (keräilyharvinaisuus, arvo 10 000 €)[2] ilmestyi 5. joulukuuta 1951 ja sitä myytiin 34 017 kappaletta.[3] Vuoteen 1956 asti lehti ilmestyi kerran kuukaudessa, ja vuodesta 1956 marraskuuhun 1960 kaksi kertaa kuukaudessa. Aluksi lehti ilmestyi nimellä Aku Ankka ja kumppanit, mutta nimi lyheni vuoden 1955 alusta Aku Ankaksi. Nykyään se ilmestyy joka keskiviikko. Helmikuussa 2005 lehteä oli ilmestynyt yli 2 500 numeroa. Useimmiten Aku Ankassa on 36 sivua, mutta myös 52-sivuisia lehtiä julkaistaan noin kolme kertaa vuodessa (tosin esimerkiksi vuonna 1997 52-sivuisia numeroita oli viisi). Lisäksi esimerkiksi vuonna 2008 julkaistiin satunnaisesti 40-sivuisia numeroita. Aku Ankan tuhannes numero ilmestyi vuonna 1976, kahdestuhannes vuonna 1995 ja kolmastuhannes vuonna 2013.
Aku Ankka saavutti Suomessa vuonna 1975 levikin 317 570, joka oli kaikista lehdistä Suomen suurimpia ja sarjakuvalehdissä omassa kastissaan.[3] Vuoden 1975 levikkiennätys meni rikki vuonna 2007 ja lehden levikki oli maaliskuussa 320 514.[4] Aku Ankka on Suomen suurin viikkojulkaisu, jota lukee viikoittain yli miljoona ihmistä.[5] Väkilukuun suhteutettuna missään päin maailmaa ei lueta Disney-sarjakuvia yhtä paljon kuin Suomessa.[6] Erityisesti lehdessä käytetty rikas suomen kieli on saanut kiitosta ja se sai vuonna 2001 Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen vuosittain jakaman Kielihelmi-palkinnon.[7] Sarjakuvien suomennokset ovat tuoneet sanontoja suomen yleiskieleen.[8]
Alkuaikoina lehden rungon muodostivat Carl Barksin sarjat, mutta jo 1960-luvulla Barksin tarinat jäivät vähemmistöön. Nykyään suosituimpia Aku Ankkaan piirtävistä ja käsikirjoittavista taiteilijoista on amerikkalainen Don Rosa, joka oli aktiivinen vuoteen 2005 saakka.
Aku Ankassa julkaistavat sarjakuvat valitaan Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevassa Aku Ankan toimituksessa. Toimitus valitsee tarinat tanskalaisen Egmont-kustantamon laajasta Disney-tuotannosta. Toimituksen lisäksi lehden palveluksessa on joukko freelancer-toimittajia, jotka muun muassa tekevät suuren osan Aku Ankan käännöstyöstä.
Lehdestä löytyy myös hollantilaisia ja amerikkalaisia sarjoja. Lehdessä julkaistaan myös Disneyn studioiden sarjakuvaosaston (Comic Strip Department) tuottamia sanomalehtisarjoja, jotka ovat usein yksisivuisia. Sarjakuvien lisäksi Aku Ankassa on usein myös toimituksen Oma nurkka -palsta, jossa julkaistaan muun muassa piirtäjäesittelyjä ja pieniä sarjakuva-arvosteluja sekä vastauksia lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Joskus Oma nurkka korvataan Sosiaalinen nurkka -palstalla, jossa julkaistaan tietoa lehden internetiin liityvistä asioista. Lehden liitteenä on julkaistu julisteita, tarroja jne.
Vuosina 1977 ja 1979 lehdestä aiheutui pieni sisäpoliittinen myrsky. Ulkomailla uutisoitiin, että Aku Ankka olisi ollut kielletty Suomessa, koska sen päähenkilö ei käyttänyt housuja. Kyse oli Helsingin ja Kemin kaupunkien säästötoimista, jotka väärin ymmärrettynä saivat aikaan kyseisen kaupunkitarinan.[9]
Nimiväännökset
Disneyn sarjakuvasuomennoksissa käytetään vakiintuneesti silloin tällöin tarinoiden lisämausteena muun muassa tunnettujen henkilöiden ja paikkojen nimistä tehtyjä humoristisia väännöksiä ja sananmuunnoksia.[10] Tämä tapa sai alkunsa Aku Ankka -lehden toimituksessa 1950-luvulla. Ensimmäinen lehdessä esiintynyt nimiväännös oli vuoden 1952 joulukuun numerossa mainittu ”Satupekka”, mutta kyseessä ei ollut toimituksen keksintö: Satupekka vakiintui Suomessa juoksija Emil Zátopekin lempinimeksi jo Helsingin olympialaisissa kesällä 1952. Ensimmäiset toimituksen omat nimiväännökset olivat kesäkuun 1955 numerossa mainitut ”Penu Kili” ja ”Pata Revski” – muusikoista Beniamino Gigli ja Ignacy Paderewski.[11]
Useimmat nimiväännöksistä ovat kertakäyttöisiä vitsejä, jotka liittyvät jonkin yksittäisen tarinan tapahtumapaikkaan, sivuhenkilöön tai ohimennen mainittuun ankkamaailman kuvitteelliseen kuuluisuuteen. Muutamat väännökset mainitaan kuitenkin lukuisissa tarinoissa ja ne ovat vakiintuneet osaksi Ankkojen maailmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ”Ankallismuseo” (Kansallismuseo), ”Ankallispankki” (Kansallispankki), rantalomakohde ”Ankkapulco” (Acapulco) ja tavaratalo ”Tukkimies” (Stockmann).
Aivan kaikki nimiväännökset eivät ole suomentajien keksintöä. Carl Barks muun muassa nimesi Ankkojen asuttaman kuvitteellisen Yhdysvaltain osavaltion Calisotaksi yhdistämällä todellisten osavaltioiden Kalifornian ja Minnesotan nimet. Don Rosan luoman herrasmiesvaras Arpin Lusènen nimi on puolestaan muunnos Maurice Leblancin 1900-luvun alulla kirjoittamien rikostarinoiden Arsène Lupinista.
Yleisestä käytännöstä poiketen Don Rosan tarinoissa todellisten paikkojen ja historiallisten henkilöiden nimet on säilytetty ”ankantamatta” sen jälkeen kun Aku Ankan toimitukselle selvisi, että väännökset eivät lainkaan miellyttäneet tarinoitaan varten tekemistään laajoista taustatutkimuksista tunnetuksi tullutta tekijää. 1990-luvun alun lehtisuomennoksissa Rosankin tarinat saivat vielä tavallisen käsittelyn, ja esimerkiksi Sir Francis Drake nimettiin vuonna 1994 julkaistussa tarinassa ”Ankkapalatsin erakko” ”Sir Francis Vaakuksi”.[12] Eräs poikkeus Rosan tavallisesta linjasta on varhainen tarina ”Nokkadamuksen kirous”, jossa jo alkuperäistekstissä Nostradamuksen nimi on väännetty ”Nostrildamukseksi” (engl. nostril ’sierain’).[13]
Päätoimittajat
- 1951–1968: Sirkka Ruotsalainen
- 1968–1978: Alli Peltonen
- 1978–1988: Kirsti Toppari
- 1988–2007: Markku Kivekäs
- 2007–2011: Jukka Heiskanen
- 2011–: Aki Hyyppä (Vt. päätoimittaja)[14], 2010 lähtien toiminut Akuankka.fi-sivun päätoimittajana.[15]
Katso myös
Lähteet
- ↑ LT-levikkitilasto 2014 (PDF) MediaAuditFinland. Viitattu 20. syyskuuta 2017.
- ↑ Vanhat Aku Ankat jo tuhansien eurojen arvoisia 25.6.2012. Yle. Viitattu 25.6.2012.
- ↑ a b Tolvanen, Juhani (toim.): Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8.
- ↑ Aku Ankka -lehti teki levikkiennätyksen 2.3.2007. Yle. Viitattu 29.6.2008.
- ↑ Akun päätoimittaja toi tekijät esiin Disneyn tavaramerkin takaa Helsingin Sanomat. 22.5.2007. Viitattu 29.6.2008.
- ↑ Helmisaari, Vappu: Aasialainen populaarikulttuuri kukoistaa Suomessa Kommentti. 15.3.2011. Viitattu 19.9.2017.
- ↑ Aku Ankan kieli vuoden 2001 kielihelmeksi 12.12.2001. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 29.6.2008.
- ↑ Salama, Ilkka: Aku Ankka – suomalaisten sydänystävä Kaleva. 17.11.2001. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Claim: Donald Duck was once banned in Finland because the character doesn't wear pants. Snopes.com. 19.8.2007. Viitattu 29.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Aku Ankka on säilynyt sedältä veljenpojille 29.3.2011. Yle Lahti. Viitattu 12.4.2011.
- ↑ Kivekäs, Markku: ”Viisvitosen tiimoilta”, Aku Ankka 1955, s. 4–5. Näköispainos vuosikerrasta 1955. Helsinki: Helsinki Media, 1997. ISBN 951-32-0206-2.
- ↑ Lindfors, Jukka: ”Don Rosan suuret ankkatarinat”, Kadonneen kirjaston vartijat ja muita Don Rosan parhaita, s. 6. Helsinki: Helsinki Media Company Oy, 1995. ISBN 951-875-983-9.
- ↑ Rosa, Don: ”Nokkadamuksen kirous”, Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, s. 144. Tarinan kommentaariteksti. Helsinki: Helsinki Media/Sarjakuvat, 1999. ISBN 951-32-0702-1.
- ↑ Aki Hyypästä Aku Ankan päätoimittaja 17.8.2011. Ankkalinnake. Viitattu 6.3.2012.
- ↑ Aku Ankalle uusi päätoimittaja 4.1.2010. Ankkalinnake. Viitattu 8.1.2010.
Kirjallisuutta
- Tolvanen, Juhani (toim.): Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8.
Aiheesta muualla
