Ero sivun ”Kuopion helluntaiseurakunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+Malline
Rivi 102: Rivi 102:


{{Helluntaiherätys Suomessa}}
{{Helluntaiherätys Suomessa}}
{{Veikko Gröhnin tuotanto}}


[[Luokka:Suomen helluntaiseurakunnat]]
[[Luokka:Suomen helluntaiseurakunnat]]

Versio 2. syyskuuta 2024 kello 21.05

Kuopion helluntaiseurakunta
Suuntautuminen helluntaiherätys
Kirkkokunta Suomen Helluntaikirkko
Perustettu 1927
Johtava pastori Petri Melander
Pääkirkko Eelim-temppeli
Vuorikatu 29
70100 Kuopio
Jäseniä n. 900
TV UskoTV[1]
Aiheesta muualla
Sivusto

Kuopion helluntaiseurakunta eli Kuopion Eelim-seurakunta on vuonna 1927 perustettu kuopiolainen helluntaiseurakunta. Seurakunnan johtava pastori on Petri Melander. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Kuopion keskustassa Vuorikadulla. Seurakuntaan kuuluu noin 900 jäsentä. Seurakunta kuuluu Suomen Helluntaikirkko -kirkkokuntaan.[2][3]

Seurakunnan toimintaan kuuluvat jumalanpalvelusten ja rukouskokousten lisäksi lapsi- ja nuorisotyö, Alfa-kurssit, päihdetyö, rukous- ja sielunhoitopalvelu. Lisäksi seurakunta ylläpitää kirjakauppaa, musiikkitoimitnaa ja lähestystyötä. Seurakunta tekee yhteistyötä Fida Internationalin kanssa kummilapsitoiminassa. Lisäksi seurakunta järjestää kansainvälistä toimintaa Kuopion alueen ulkomaalaisille opiskelijoille, maahanmuuttajille ja pakolaisille.[4]

Kuopion helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.[1]

Historia

Tausta

Ensimmäinen seurakuntarakennus. Vuorikadun ja Suokadun seutu.
Helluntaiseurakunnan kastetilaisuus Kuopion uimahuoneella Kuopiossa juhannuspäivänä 24.6.1930.

Kuopion helluntaiseurakunnan toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1912. Ensimmäisiä helluntailaisuuden edelläkävijöitä Kuopiossa oli Pekka Brofeldt. Hänen isänsä oli iisalmelainen rovasti Theodor Brofeldt. Veljensä kirjailija Juhani Ahon kanssa Pekka Brofeldt oli tullut tunnetuksi radikaalina sanomalehtimiehenä, joka lopulta karkotettiin Suomesta vuonna 1903[5]. Poliittisesti aktiivinen ja yhteiskunnallisesti valveutunut Pekka Brofeldt koki Tukholmassa ollessaan voimakkaan hengellisen herätyksen[6].

Palattuaan vuonna 1905 karkotuksesta aikaisemmin poliittisesti aktiivisesta Pekka Brofeldtista oli tullut asialleen omistautunut saarnamies ja hengellisen sanoman julistaja, joka alussa palveli Suomen Lähetysseuran työyhteydessä. Brofeldtista tuli joulukuussa 1905 perustetun Kotimaa-lehden päätoimittaja. Kotimaassa toimiessaan Brofeldt julkaisi maltillisia uutisia muun muassa Norjaan ja Ruotsiin rantautuneesta uudesta hengellisestä virtauksesta, helluntailaisuudesta.[7] Brofeldt erosi Kotimaa-lehden palveluksesta 1910[8] linjaerimielisyyksien takia ja palasi juurilleen Kuopioon. Vuoden 1913 alusta Brofeldt alkoi toimittaa uutta kirkkokunnista riippumatonta kristillistä lehteä nimeltä Toivon Tähti. Herätyskristillinen Toivon Tähti kertoi myös Suomessa virinneestä helluntaiherätyksestä, sen toiminnasta ja tilaisuuksista.[9]

Pekka Brofeldt oli järjestämässä Kuopioon norjalaisen helluntaipioneerin Thomas B. Barrattin kokouksia syksyllä 1911 ja 1912[10].

Barrattin lyhyt vierailu Kuopiossa sai varsin pian jatkoa. Heinäkuussa 1912 Toivon Tähdessä[11] ilmoitettiin, että 18. elokuuta alkavat Kuopiossa helluntaijuhlat. Helluntaijuhlat kestivätkin sitten kokonaisen kuukauden ja niiden aikana kastettiin kymmeniä uskovia Väinölänniemen uimarannassa. Tässä yhteydessä myös Pekka Brofeldt kastettiin yhdessä puolisonsa ja tyttärensä kanssa. Kuopiossa pidettiin vuonna 1923 viikon kestävät Suomen helluntaijuhlat.lähde?

Seurakunnan perustaminen

Pienen uskovien ryhmän paimeneksi Kuopioon kutsuttiin vuonna 1926 nuori sananjulistaja William Uotinen. Uotinen oli vasta päässyt asepalveluksesta. Nuoresta iästään huolimatta hän oli ollut mukana perustamassa helluntaiseurakuntaa kotipaikkakunnalleen Karhulaan.

Kuopion helluntaiseurakunta järjestäytyi paikallisseurakunnaksi 18. tammikuuta 1927. Perustamiskokouksessaan seurakunta valitsi saarnaajakseen William Uotisen. Seurakuntaan liittyi tuolloin 17 jäsentä. Alusta pienen seurakunnan voimakas toiminta ennakoi jäsenmäärän voimakasta kasvua. Jo varsin pian kävi selväksi, että seurakunta tarvitsi omat tilat kokoontumistaan varten. Tämä päämäärä mielessään Kuopion helluntaiseurakunnan jäsenet perustivat rekisteröidyn yhdistyksen kiinteistöhanketta ja taloudenhoitoa varten. Rukoushuoneyhdistys Elim ry perustettiin 3. toukokuuta 1928.lähde?

Kymmenen vuotta myöhemmin William Uotisen muuttaessa perheineen pois Kuopiosta seurakuntaan kuului jo noin 700 jäsentä.lähde?

Seurakunnan 90-vuotisjuhlaa vietettiin toukokuussa 2017.lähde?

Toimitilat

Eelim-temppeli

Kuopion Eelim-temppeli on valmistunut vuonna 1985. Eelim-temppelin pinta-ala on 3 054 neliömetriä ja kirkossa on istumapaikkoja 930 henkilölle. Eelim-temppelin suunnittelija on arkkitehti Veikko Gröhn.[12] Rakennuksen rakentaja on Haka. Eelim-temppeli on seurakunnan kolmas rukoushuone nykyisellä paikalla. Eelim-temppeli sijaitsee osoitteessa Vuorikatu 29. Kirkkorakennuksen alakerrassa on monitoimitilat minkä lisäksi rakennukseen kuuluu myös ruokasali ja teetupa. Rakennukseen kuuluu myös työntekijöiden toimistokäytävä, talonmiehen asunto, vierashuoneisto ja sauna.[13]

Leirikeskus

Kuopion helluntaiseurakunnan leirikeskus sijaitsee Ranta-Toivalassa, noin 25 minuutin ajomatkan päässä Kuopiosta. Leirikeskuksessa järjestetään kesäleirejä, joiden ohjelmaan kuuluu muun maussa raamattuopetusta, keskusteluja ja rukousta. Lisäksi leireihin kuuluu virkistystoimintaa leikin, urheilun ja pelien parissa. Kesäleirit ovat kuuluneet seurakunnan ohjelmaan 1950-luvulta lähtien. Alkujaan leirejä pidettiin vaihdellen eri paikoissa.[13]

Toiminta nykyisin

Kuopion helluntaiseurakunnan johtavana pastorina on vuoden 2014 alusta alkaen toiminut Heimo Enbuska. Vuoden 2019 alusta nuorisotyöstä vastaavana pastorina on toiminut Jarno Omar.lähde?

Seurakunta pitää jumalanpalveluksia sunnuntaisin. Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai on koko seurakunnan ehtoollisjuhla. Kuopion helluntaiseurakunnassa on käytännössä ehtoollisvieraanvaraisuus. Sen mukaan myös ne Jeesuksen Kristukseen uskovat kristityt, jotka eivät kuulu seurakuntaan, voivat osallistua ehtoolliselle.[14]

Muita tilaisuuksia:

  • keskiviikon rukousillat
  • päivärukoushetket
  • Raamattu- ja solunjohtajuuskoulutus
  • lähimmäispalvelu
  • lähetystyö, nuortenillat
  • kansainvälinen ryhmä (International Friendship Group)
  • kansainvälinen jumalanpalvelus kerran kuukaudessa (International Service)
  • arabiankielinen seurakunta- ja maahanmuuttajatyö

Lapsille tarkoitettuja toimintamuotoja ovat:

  • pyhäkoulu
  • Raamattu-luokka alakouluikäisille
  • Ilonpäivä-tapahtuma kerran kuukaudessa
  • varhaisnuorten kerho
  • Jippii-lapsikuoro
  • Royal Rangers -retkeilykerho
  • lastenleirit.

Kuopion helluntaiseurakunta on jo vuosien ajan järjestänyt Kuopion alakouluikäisille Jouluseikkailun, joka tuo aina joulun alla noin tuhat koululaista Eelim-temppelille. Keväällä 2019 on seurakunta aloittanut vastaavan tapahtuman järjestämisen myös pääsiäisen aikaan.lähde?

Perheiden ja avioliittojen tukemiseksi seurakunta järjestää aviopareille avioliittoiltapäiviä.lähde?

Seurakunnan johtajat

Lähteet

  1. ↑ a b Tuottajat UskoTV. Viitattu 4.8.2024.
  2. ↑ Seurakunta Kuopion helluntaiseurakunta. Viitattu 2.9.2024.
  3. ↑ Seurakunnat Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 2.9.2024.
  4. ↑ Kuopion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 15.5.2018. Viitattu 2.9.2024.
  5. ↑ Uutisia muualta Suomesta. Aamulehti, 21.8.1903, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Kotimaahan. Kotimaa, 30.12.1905, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Tukholman uskonnollisesta elämästä, Pastori Barrat Tukholmassa. Kotimaa-lehti, 10.5.1907, s. s. 1. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Työmaalta. Kotimaa-lehti, 21.9.1910, s. s. 2. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Historiaa Kuopion Helluntaiseurakunta. Viitattu 6.1.2023.
  10. ↑ Lehti-ilmoitukset. Savon Sanomat, 27.9.1911 ja 6.11.1912. s. 2, s. 1
  11. ↑ Pekka Brofeldt: Helluntaikokouksia. Toivon Tähti, 15.7.1912.
  12. ↑ Leevi Launonen: Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5
  13. ↑ a b Toimitilat Kuopion Helluntaiseurakunta. Viitattu 2.9.2024.
  14. ↑ Jumalanpalvelukset Kuopion Helluntaiseurakunta. Viitattu 6.1.2023.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_helluntaiseurakunta&oldid=22610790”