Toivon Tähti
| Toivon Tähti | |
|---|---|
| Lehtityyppi | uskonnollinen lehti |
| Aihealue | helluntailaisuus |
| Kustantaja | Pekka Brofeldt |
| Julkaisija | Pekka Brofeldt |
| Perustettu | 1910 |
| Lakkautettu | 1943 |
| Päätoimittaja | Pekka Brofeldt |
| Kotikunta | Kuopio |
| Ilmestymistiheys | kerran kuussa |
| Kieli | suomi |
Toivon Tähti: Raamatullisen uskon todistaja oli Pekka Brofeldtin julkaisema ja kustantama uskonnollinen lehti.[1] Se ilmestyi 1910–1943[2] kerran kuukaudessa[3].
Brofeldt perusti lehden itse 1910,[3][4] jolloin ilmestyivät näytenumerot,[1] erottuaan Kotimaa-lehden palveluksesta linjaerimielisyyksien vuoksi,[5][6] kun Kotimaata alettiin suunnata enemmän yhteiskunnalliseksi ja kirkolliseksi julkaisuksi[7]. Toivon Tähti oli kirkoista ja uskontokunnista riippumaton,[6] ja aluksi se ei ollut minkään erityisen suunnan kannattaja,[8] kuten Brofeldt ensimmäisessä näytenumerossa vielä korosti, mutta Brofeldtin liityttyä helluntailiikkeeseen myös lehden linja muuttui 1912 ja se oli linjaltaan lähinnä helluntailainen,[8] joskin jo lokakuun 1911 numero oli helluntaihenkinen.[1][9]
Helluntailiikkeen jakauduttua 1920 lehti toimi helluntaiystävien äänenkannattajana[3]. Lehti yhdistyi myöhemmin helluntailiikkeen yhteiseksi lehdeksi valitun Ristin Voitto -lehden kanssa.[8].
Kun uskonnonvapauslaki säädettiin, lehdessä otettiin asiaan voimakkaasti kantaa ja arvosteltiin evankelis-luterilaista kirkkoa.[3] Brofeldt vältti ottamasta lehdessä poliittista kantaa ja varoitti lukijoitakin sekaantumasta ”tämän maailman kapina- ja valtaliittoihin tai muihin semmoisiin suojeluskuntiin”,[10] vaikka hänellä yksityisesti oli voimakas kanta esimerkiksi sisällissotaan: eräässä kirjeessään hän kirjoitti, että syttyneen kapinan kautta sosialismi oli paljastanut pahuutensa.[11]
Brofeldt kustansi lehden nimissä myös kirjallisuutta, vuonna 1912 Kalle Korhosen kirjan Isän lupaus ja metodistipastori Thomas Ball Barrattin teoksen Jeesus: ensimmäinen ja viimeinen.[7] sekä oman teoksensa Helluntai-herätys Suomessa: muistelmia 20 v. ajalta[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Liisa Penttinen, Vaivaishoidosta yhdistysmuotoiseen seurakuntadiakoniaan, s. 127 väitöskirja University of Eastern Finland, Joensuu 2018
- ↑ Toivon tähti: Raamatullisen uskon todistaja Finna.fi. Viitattu 12.11.2022
- ↑ a b c d Antti Jörgensen, ”Hartaasti toivottu vapauden laki” s. 7, 44, 84, 85, 91 Pro gradu Helsingin yliopisto 2016
- ↑ Teemu T. Mantsinen, Helluntailaiset luokkakuvassa, s. 239 Väitöskirja. Turun yliopisto 2014
- ↑ Historiaa, Keitä me olemme. Eelim.net. Viitattu 12.11.2022
- ↑ a b Leo Meller, Minä muistan johtajaa nimeltä William Uotinen, Patmos.fi 8.12.2020. Viitattu 12.11.2022
- ↑ a b Tapio Sopanen, Yhteys kantaa, Aikamedia. Viitattu 12.11.2022
- ↑ a b c Teuvo Tikkanen, Pyhän Hengen tuli laskeutui Lapinlahdelle Rauli Lehtosen yksityinen blogi. Viitattu 12.11.2022
- ↑ Ritva Salmi, Dopet inom pingströrelsen i Finlands. 2, 3. pro gradu Helsingfors 1973
- ↑ Jouko Ruohomäki, Helluntailaisten pitkä tie poliittiseen osallistumiseen Teologia.fi 13.1.2017, viitattu 12.11.2022
- ↑ Heikki Salmela, ”Minun rakkaani on punainen ja valkoinen”, Seurakuntalainen 5.6.2018. Viitattu 12.11.2022
- ↑ Harri Veijonen, Daily Christian News (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 12.11.2022
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Toivon Tähti. Vuoteen 1939 asti digitoidut numerot vapaasti verkossa.