Ruusu ja leijona

Wikipedia
Ohjattu sivulta The Lion and the Rose
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruusu ja leijona
Game of Thrones-jakso
Jakson nro. Kausi 4
Jakso 2
Käsikirjoittanut George R. R. Martin
Ohjannut Alex Graves
Tuotantonro. 402
Alkuperäinen
esityspäivä
Flag of the United States.svg 13. huhtikuuta 2014
Flag of Finland.svg 1. tammikuuta 2015
Kesto 53 minuuttia
Vierailevat näyttelijät
  • Diana Rigg – Olenna Tyrell
  • Pedro Pascal – Prinssi Oberyn Martell
  • Indira Varma – Ellaria Hieta
  • Michael McElhatton – Lordi Roose Bolton
  • Julian Glover – Suurmestari Pycelle
  • Noah Taylor – Locke
  • Tara Fitzgerald – Selyse Baratheon
  • Roger Ashton-Griffiths – Lordi Mace Tyrell
  • Finn Jones – Ser Loras Tyrell
  • Thomas Brodie Sangster – Jojen Reed
  • Ellie Kendrick – Meera Reed
  • Kristian Nairn – Hodor
  • Dean-Charles Chapman – Prinssi Tommen Baratheon
  • Daniel Portman – Podrick Payne
  • Ian Beattie – Meryn Trant
  • Tony Way – Dontos Hollard
  • Kerry Ingram – Shireen Baratheon
  • Charlotte Hope – Myranda
  • Paul Bentley – yliseptoni
  • Elizabeth Webster – Walda Bolton
  • Pixie Le Knot – Kayla
  • Jón Þór Birgisson – muusikko
  • Orri Páll Dýrason – muusikko
  • Georg Hólm – muusikko
Jaksot
← Edellinen Seuraava →
Kaksi miekkaa Kahleet murtuvat
4. tuotantokausi
Luettelo televisiosarjan Game of Thrones jaksoista

Ruusu ja leijona (engl. The Lion and the Rose) on HBO:n fantasiatelevisiosarjan Game of Thronesin neljännen tuotantokauden toinen jakso. Se on järjestyksessä sarjan 32. jakso. Sen on käsikirjoittanut George R. R. Martin, joka on kirjoittanut Tulen ja jään laulu -kirjasarjan, johon Game of Thrones -televisiosarja perustuu.[1] Jakson on ohjannut Alex Graves.[2] Se esitettiin Yhdysvalloissa 13. huhtikuuta 2014 ja Suomessa päivää myöhemmin C More -kanavalla ja HBO Nordic -palvelussa.

Jakson nimi viittaa Lannisterin ja Tyrellin perheiden tunnuksiin, sillä jakso keskittyy kauan odotettuihin Joffrey Baratheonin (Jack Gleeson) ja Margaery Tyrellin (Natalie Dormer) kuninkaallisiin häihin.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhialassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramsay Nietos (Iwan Rheon) metsästää sadistisesti nuoren naisen metsässä apunaan palvelijansa Löyhkä (aiemmin tunnettu nimellä Theon Greyjoy) (Alfie Allen) ja Myranda (Charlotte Hope). Kun Ramsayn isä Roose (Michael McElhatton) saapuu Kauhialaan uuden vaimonsa Waldan (Walder Freyn tyttärentytär) kanssa hän pyytää nähdä Löyhkän ja paheksuu Ramsayn tekoja ja Löyhkän kidutusta. Roosen oli tarkoitus vaihtaa Rautasaarelaisten kanssa Löyhkä Cailinvalliin, joka estää Boltonin armeijaa palaamasta pohjoiseen. Ramsay yrittää todistaa isälleen, kuinka hyvin hän on kouluttanut Löyhkän ja käskee tämän ajaa Ramsayn parran. Parranajon aikana Ramsay pakottaa Löyhkän myöntämään, että hänen Talvivaarassa polttamansa pojat eivät ole Starkin veljekset, vaan pari maalaistalon poikaa. Ramsay myös kertoo Roosen murhanneen Robb Starkin, joka oli ollut kuin veli Theonille. Kuulemastaan huolimatta Löyhkä jatkaa parranajoa satuttamatta Ramsayta, saavuttaen näin hänen luottamuksensa. Roose käskee Locken (Noah Taylor) etsiä ja tappaa Bran ja Rickon Stark ja Jon Nietos, koska he ovat uhka Roosen uudelle asemalle. Roose myös lähettää Ramsayn ja Reekin valloittamaan Cailininvallin. Ramsayn onnistuessa Roose lupaa palkkioksi nimetä hänet Boltoniksi Nietoksen sijaan.

Muurin toisella puolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bran (Isaac Hempstead-Wright) käyttää taitoaan nähdä Kesä-sutensa silmin ja tappaa hirven. Hodor (Kristian Nairn) herättää hänet ja Jojen (Thomas Brodie Sangster) ja Meera (Ellie Kendrick) varoittavat Brania käyttämästä liikaa aikaa Kesän mielessä, sillä siten voi unohtaa miten olla ihminen. He pysähtyvät puun luo ja Bran näkee näyn kolmisilmäisestä korpista, isästään, lohikäärmeistä lentämässä Kuninkaansataman yllä ja hänet halvaanuttaneesta putoamisesta Talvivaarassa. Hän kuulee viestin ”Etsi minua, puun alta... pohjoisesta”. Bran kertoo muille tietävänsä mihin heidän pitää mennä.

Lohikäärmekivellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöllä Melisandre (Carice van Houten) määrää useita Stannis Baratheonin (Stephen Dillane) tuttuja poltettavaksi mukaan lukien kuningatar Selysen (Tara Fitzgerald) veli ser Axell Florent uhrauksena Valon jumalalle. Stannis ja vaimo Selyse sekä Melisandre ovat illallisella, jossa Selyse osoittaa inhoa tytärtään Shireen Baratheonia (Kerry Ingram) kohtaan saaden Stannisin puolustamaan tätä vihaisesti. Illallisen jälkeen Melisandre juttelee Shireenin kanssa, kertoen Valon jumalasta ja siitä kuinka Seitsemän jumalaa ovat valhetta. Nuoresta iästään huolimatta Shireen vaikuttaa epäilevältä Melisandrea ja tämän puheita kohtaan.

Kuninkaansatamassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrion (Peter Dinklage) ja Jaime (Nikolaj Coster-Waldau) ovat aamiaisella, jossa Jaime kertoo häpeävänsä miekkailukätensä menettämistä. Tyrion kannustaa häntä harjoittamaan vasenta kättään ja järjestää hänelle mahdollisuuden harjoitella Bronnin (Jerome Flynn) kanssa, joka lupaa maksusta salata Jaimen salaisuuden. Matkalla hääpäivän aamiaiselle Varys (Conleth Hill) kertoo Tyrionille, että kuningatar tietää Shaesta (Sibel Kekilli), ja että tämä aikoo kertoa hänestä isälleen Tywinille (Charles Dance). Lordi Mace Tyrell (Roger Ashton-Griffiths) antaa kuningas Joffreylle (Jack Gleeson) kultaisen pikarin häälahjaksi ja Tyrion antaa harvinaisen ”Neljän kuninkaan elämä” -kirjan. Joffrey saa lahjaksi myös Valyrian teräksestä taotun miekan, jonka Tywin on tehnyt. Joffrey haluaa kokeilla miekkaa heti ja pilkkoo sillä Tyrionin antaman kirjan ja nimeää miekan Lesken itkuksi. Huoneessaan Tyrin yrittää saada Shaen lähtemään Kuninkaansatamasta tarjoten hänelle kultaa ja palvelijoita. Tyrion joutuu valehtelemaan Shaelle, ettei voisi koskaan rakastaa huoraa ja saa Shaen purskahtamaan itkuun ja lähtemään. Bronn saattaa Shaen laivalle ja vakuuttaa Tyrionille, että Shae on lähtenyt Essosiin ja on turvassa.

Häiden jälkeen Tywin ja lady Olenna (Diana Rigg) keskustelevat häiden kustannuksista, joita Tywin arvostelee liian ylellisiksi ja häitä maksanut Olenna muistuttaa Rautapankin saavan aina rahansa. Jaime pelottelee ser Loras Tyrelliä kertoen, että jos tämä menisi naimisiin Cersein (Lena Headey) kanssa, Cersei tappaisi Lorasin tämän nukahdettua. Onniteltuaan hääparia Brienne Tarth (Gwendoline Christie) joutuu keskusteluun Cersein kanssa, joka syyttää tämän olevan rakastunut Jaimeen. Margaery (Natalie Dormer) julistaa häävieraille, että kaikki häiden ruuantähteet annettaisiin kaupungin köyhimmille saaden raikuvat aplodit vierailta. Kateellinen ja valtaansa menettänyt Cersei, pakottaa mestari Pycellen (Julian Glover) antamaan kaikki ruuantähteet kuninkaallisille koirille. Tywin ja Cersei kohtaavat myöhemmin prinssi Oberynin (Pedro Pascal) ja hänen rakastajatarensa Ellaria Hietan (Indira Varma). Heillä on piikittelevä keskustelu, jossa Oberyn muistuttaa heitä, että Myrcella on parasta aikaa Dornessa.

Joffrey keskeyttää keskustelun esittelemällä näytelmän ”Viiden kuninkaan sota”, jossa näyttelijöinä ovat kääpiöt, mikä jakaa vieraiden mielipiteet. Ivallinen näytelmä vihastuttaa Lorasia, kun Renly Baratheonia näytellyt lyhytkasvuinen tapetaan näytelmässä. Myös Tyrion paheksuu epäkunnioittavaa näytelmää ja Sansan (Sophie Turner) silmät kostuvat, kun Robbia näytelmässä esittänyt hahmo tapetaan nöyryyttävästi. Joffrey yrittää saada Tyrionin mukaan näytelmään tämän koon vuoksi, mutta Tyrion kieltäytyy ja kannustaa Joffreya itse liittymään näytelmään esittämään miten oikea kuningas taistelee ja voittaa taistelunsa. Nöyryytetty Joffrey kaataa viinipikarinsa Tyrionin päähän ja käskee tämän toimia itselleen viininkaatajana, ärsyttäen Tyronia pudottelemalla ja potkimalla pikariaan.

Joffrey jatkaa setänsä nöyryyttämistä käskien hänet polvistumaan edessään ja puolestaan Tyrion jatkaa Joffreyn nöyryyttämistä vaieten suostumatta. Margaery keskeyttää tilanteen kiinnittämällä kaikkien huomion hääkakkuun. Kun Joffrey syö Margaeryn antamaa kakkua ja juo viiniä Tyrionin hänelle antamasta pikarista, Joffrey alkaa yskiä ja vaikuttaa siltä, että hän on tukehtumassa. Tilanteen saadessa vieraiden huomion, hovinarri Dontos (Tony Way) saa Sansan pakenemaan kanssaan. Kun lady Olenna käskee kaikkia auttamaan kuningasta, Joffrey kaatuu maahan ja on selvää, että hänet on myrkytetty. Viimeisillä hetkillään Joffrey osoittaa syyttävästi Tyrionia, joka tutkii pudonnutta pikaria. Surusta raivoissaan Cersei määrää Tyrionin pidätettäväksi kuningas Joffreyn murhasta.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katsojaluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa ”Ruusu ja leijona” -jakso keräsi 6,31 miljoonaa katsojaa. Siitä tuli Game of Thronesin toiseksi katsotuin jakso, edellä vain neljännen kauden ensimmäinen jakso ”Kaksi miekkaa”.[3]

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakso sai ylistäviä arvosteluja kriitikoilta. Time-lehden James Poniewozik kutsui sitä sarjan ”ehkä parhaimmaksi jaksoksi” ja kehui erityisesti hääkohtausta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Here is your season 4 writers breakdown WinterIsComing.net. 26.2.2014. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  2. Hibberd, James: 'Game of Thrones' season 4 directors chosen Entertainment Weekly. 16.7.2013. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  3. Bibel, Sara: Sunday Cable Ratings: 'Game of Thrones' Wins Night, 'Real Housewives of Atlanta', 'MTV Movie Awards', 'Silicon Valley', 'Mad Men', 'Drop Dead Diva' & More TV by the Numbers. 15.4.2014. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  4. Poniewozik, James: Game of Thrones Close-Up: Ain’t No Party Like a Westeros Party Time. 13.4.2014. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]