Tulen ja jään laulu -kirjasarjan aikajana

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo George R. R. Martinin luoman Tulen ja jään laulu -kirjasarjan tapahtumista. Kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Westerosin maanosaan. Westeros koostuu Seitsemästä kuningaskunnasta (Pohjoinen, Rautasaaret, Laakso, Kallio, Myrskynmaat, Lakeus, Dorne) ja karttaamattomasta alueesta pohjoisessa. Valtaisa jäinen Muuri erottaa tämän alueen muusta kuningaskunnasta.

Toinen tunnettu mantere, Essos, sijaitsee Westerosista itään Kapean meren takana. Essoksen länsipuolella sijaitsee joukko itsenäisiä kaupunkivaltioita, joita kutsutaan Vapaakaupungeiksi. Eteläpuolella sijaitsee Orjakauppiaanlahti ja Targaryenin suvun esi-isien kotipaikka Valyria, joka on nykyisin raunioina.

Ajanlasku alkaa Aegon Targaryenin aloittaessa Westerosin valloituksen.

Ennen Aegonin valloitusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarastuksen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta -12 000

  • Metsän lapset asuvat Westerosissa. Westerosissa ei ole kuninkaita eikä kaupunkeja. Metsän lapset olivat pieniä ja he käyttivät aseinaan obsidianista eli lohikäärmelasista tehtyjä teräaseita. He palvoivat metsän, joen ja kiven jumalia. Metsän lapset osasivat käyttää taikoja.

Noin vuonna -12 000

  • Ensimmäiset ihmiset saapuvat Westerosiin Dornen maasillan kautta. Ihmisillä oli pronssisia aseita, hevosia sekä nahkakilpiä. He rakensivat linnoituksia ja tuhosivat Metsän lasten palvomia puita polttopuuksi.
  • Metsän lapset lähtevät sotaan Ensimmäisiä ihmisiä vastaan. He käyttävät taikaa tuhotakseen Dornen maasillan, josta ihmiset tulivat mantereelle.
  • Vuosisatojen sotimisen jälkeen kansojen viisaat solmivat Liiton Jumalansilmä-järven saaressa. Ihmiset omaksuvat Metsän lasten Vanhat jumalat jumalikseen. Liitto toi 4 000 vuoden rauhan jakson Westerosiin.

Sankareiden aika (Pitkä yö)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna -8 000

  • Pitkän talven aikana demoninen rotu, joita sanotaan Muukalaisiksi, aloittaa valloituksen pohjoisesta.
  • Ensimmäisten ihmisten viimeinen sankari, Azor Ahai, johtaa ihmiset ja Metsän lapset Sarastuksen sotaan Muukalaisia vastaan.
  • Muukalaiset ajetaan kauas pohjoiseen ja Muuri rakennetaan. Yövartio alkaa vartioida Muuria.
  • Brandon Rakentaja eli Brandon Stark rakentaa Talvivaaran ja hänestä tulee ensimmäinen Pohjoisen kuningas.
  • Myrskykuningas Durran rakennuttaa Myrskypään linnakkeen.
  • Lann Nokkela, joka on Lannisterin suvun esi-isä, elää Sankareiden aikaan.

Jälkeen vuoden -8 000

  • Yövartion 13. johtaja julistaa itsensä Yökuninkaaksi ja ottaa kuningattarekseen villinaisen.
  • Talvivaaran Starkit ja villien kuningas Joramun sotivat häntä vastaan.
  • Yövartion 13. johtajan nimi julistetaan pannaan hänen uhrattuaan ihmisiä Muukalaisille.

Andalien aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna -6 000

  • Ihmisrotu Andalit saapuvat Westerosiin idästä Essoksen mantereelta ja valloittavat Westerosin.
  • Metsän lapset ja Ensimmäiset ihmiset sotivat Andaleita vastaan.
  • Metsän lapset pakenevat Muurin pohjoispuolelle.
  • Andalit valloittavat Seitsemästä kuningaskunnasta kuusi ja jättävät Pohjoisen Ensimmäisten ihmisten haltuun.
  • Andalit tuovat Seitsemän jumalan uskonnon mukanaan.

Noin vuonna -4 000

  • Andalit valloittavat Rautasaaret. Rautasaarelaiset pitävät Hukkuneen jumalan uskontonsa.

Rhoynelaisten saapuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna -1 000

  • Valyrian vapaavaltio laajentaa valtakuntaansa Rhoynelaisten maille.
  • Rhonyelaisten kuningatar Nymeria evakuoi väkensä Kapean meren yli Westerosiin päätyen Dorneen.
  • Nymeria liittoutuu Mors Martellin kanssa ja yhdistää Dornen yhden hallitsijan alaiseksi. Martellin suku aloittaa hallitsijakautensa ja Aurinkokeihäästä tehdään pääkaupunki.

Valyrian tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna -200

  • Aenar Targaryen saa näyn Valyrian tuhosta ja Targaryenit asuttavat Lohikäärmekiven mukanaan kolme lohikäärmettä.

Noin vuonna -100

  • Valyria tuhoutuu ja sen asukkaat sekä kaikki lohikäärmeet (paitsi Targaryenin kolme) tuhoutuvat. Valyrian hallitsemista kaupungeista tulee itsenäisiä vapaakaupunkeja.

Targaryenin hallitsijavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1 – Valloitussota

  • Aegon Targaryen aloittaa Westerosin valloituksen toiveenaan yhdistää Seitsemän kuningaskuntaa yhden kuninkaan haltuun. Aegon oli naimisissa kahden siskonsa kanssa ja he omistivat kolme lohikäärmettä.
  • Aegon valloittaa Rautasaaret ja asettaa lordi Vickon Greyjoyn Rautasaarten lääninherraksi. Jokimaat antautuvat ja Edmyn Tullysta tehdään Jokimaiden lääninherra.
  • Myrskykuningas Agrillac Röyhkeä kuolee taistelussa Aegonin äpäräveljeä Orys Baratheonia vastaan ja Oryksesta tulee Myrskypään lordi.
  • Kallion kuningas Lorren Lannister ja Lakeuden kuningas Mern Gardener yhdistävät voimansa Aegonia vastaan. He ovat voitolla kunnes Aegon ja hänen sisarvaimonsa hyökkäävät armeijan kimppuun kolmella lohikäärmeellään taistelussa, joka nimetään Tulikentäksi. Kuningas Mern kuolee taistelussa ja kuningas Lorren antautuu. Lorrenista tehdään Casterlynkallion lordi ja Mernin tilanhoitajasta Harlen Tyrellistä tulee Suurtarhan lordi.
  • Pohjoisen kuningas Torrhen Stark matkaa sotaan Aegonia vastaan, mutta nähdessään hänen valtavan armeijansa sekä lohikäärmeensä, hän vannoo uskollisuuttaan Aegonille.
  • Laakson hallitsijasuku Arryn on viimeinen, joka vannoo uskollisuutta Aegonille.
  • Aegon ei lähde sotaan Dornea vastaan, sillä hän kokee sen tulevan liian kalliiksi. Hän antaa Dornelle itsehallinto-oikeuden.
  • Aegonin Valloittajan valloitus päättyy ja hänestä tulee Westerosin ensimmäinen kuningas.
  • Aegon takoo Rautavaltaistuimen vastustajiensa miekoista käyttäen lohikäärmeensä tulta.

37–42 Aenys I

  • Aegon I Targaryen kuolee ja hänen poikansa Aenys I kruunataan kuninkaaksi.
  • Seitsemän jumalan uskonsoturit nousevat kapinaan Aenystä vastaan, koska heidän mielestään Aenysin vaatimus oli kyseenalainen, sillä hän oli insestin tuote.
  • Aenys nimittää velipuolensa Maegorin Kourakseen tukahduttamaan kapinan. Maegor on säälimätön ja tappaa tuhansia lohikäärmeensä avulla.

42–48 Maegor I Julma

  • Maegor I nousee kuninkaaksi velipuolensa kuoleman jälkeen.
  • Maegor Julma rakennuttaa Punalinnan ja murhaa sen rakentajat jotta he eivät paljasta sen salakäytäviä.

48–103 Jaehaerys I Rauhanrakentaja

  • Vuonna 48 kuningas Maegor Julma murhataan Rautavaltaistuimelle ja Aenys I:n poika Jaehaerys I kruunataan kuninkaaksi.
  • Uskonsoturien kapina tukahdutetaan viimein ja Jaehaerys saa lisänimen Rauhanrakentaja. Jaeheryksen vallan ajan Westerosissa vallitsi rauha.

103–129 Viserys I

  • Jaehaerys I:n kuoltua hänen lapsenlapsensa Viserys I kruunataan.
  • Viserys I oli kahdesti naimisissa, ensin Arrynin suvun tyttären ja sitten Alicent Hightowerin kanssa.
  • Viserys I:n ja tuntemattoman Arrynin liitosta syntyy tytär Rhaenyra.
  • Kuninkaan ja Alicent Hightowerin poika Aegon II syntyy.

129–131 Aegon II / Rhaenyra

  • Westerosin ensimmäinen sisällissota, Lohikäärmetanssi, syttyy kun Viserys I kuolee. Hänen poikansa Aegon II ja hänen tyttärensä Rhaenyra taistelevat valtaistuimesta.
  • Kaksivuotisen sodan jälkeen Aegon II syöttää sisarpuolensa lohikäärmeelleen. Aegon II kuolee pian sen jälkeen ja Rhaenyran poika Aegon III nousee valtaistuimelle.

131–157 Aegon III Lohikäärmeenmyrkky

  • Sisällissodan jälkeen lohikäärmeet ovat sukupuuton partaalla eikä Aegon III saa kasvatettua terveitä lohikäärmeitä. Kun viimeinen lohikäärme kuolee, Aegon III saa lisänimen Lohikäärmeenmyrkky.
  • Lohikäärmeiden munat katoavat ja lohikäärmeiden katsotaan hävinneen maailmasta.

157–161 Daeron I Nuori Lohikäärme

  • Dornen valloitus: 14-vuotias Daeron I kruunataan kuninkaaksi ja hän aloittaa Dornen valloituksen. Daeron I voittaa ja jättää Tyrellit hallitsemaan Dornea.
  • Dornelaiset kapinoivat Tyrellin hallintoa vastaan ja Daeron joutuu palaamaan Dorneen. Hän saa surmansa kapinassa 18-vuotiaana.

161–172 Baelor I Siunattu ja Viserys II

  • Baelor I onnistuu tekemään rauhan Dornen kanssa.
  • Hän rakentaa Kuninkaansatamaan suurseptin, joka myöhemmin nimetään hänen mukaansa.
  • Baelor I sulkee kolme sisartaan Neidontorniin suojellakseen itseään synniltä.
  • Vuonna 171 kuningas paastoaa itsensä hengiltä. Myöhemmin on huhuttu, että hänen setänsä Viserys II olisi myrkyttänyt hänet.
  • Kuninkaan Koura Viserys II nousee kuninkaaksi, mutta kuolee vuotta myöhemmin 172.

172–184 Aegon IV Arvoton

  • Aegon IV saa lisänimen Arvoton ja häntä pidetään Westerosin surkeimpana kuninkaana.
  • Aegon IV laillistaa kuolinvuoteellaan lukuisat äpäränsä, joista tunnetuimmat ovat Daemon Mustalieska, Aegor Joki, Brynden Joki ja Shiera Meritähti.

184–209 Daeron II

  • Vuonna 184 Villien kuningas Raymun Redbeard valloittaa Pohjoisen. Lordi Willam Stark päättää villien valloituksen ja ajaa heidät takaisin maillensa.
  • Mustalieska-kapina (195–196): Daemon Mustalieska nousee kapinaan Daeron II vastaan. Hän marssii Kuninkaansatamaan, mutta saa surmansa Redgrassin taistelussa.
  • Daeron II liittää Dornen osaksi kuningaskuntaa naitettuaan nuoremman siskonsa Daeneryksen Maron Martellille.
  • Vuonna 209 kruununperillinen Baelor kuolee turnajaisissa. Kuukausia myöhemmin Daeron II ja hänen kaksi poikaansa kuolevat Suuren Kevättaudin seurauksena. Daeron II:n toinen poika Aerys I jatkaa kuninkaana.

209–221 Aerys I

  • Toinen Mustalieska-kapina (212): Mustalieskojen kannattajat yrittävät aloittaa uuden kapinan, mutta se tukahdutetaan ennen kuin yksikään taistelu alkaa.

221–233 Maekar I

  • Daeron II:n nuorin poika Maekar I nousee valtaistuimelle.
  • Maekar I saa neljä poikaa, joista vanhin (Daeron) kuolee rokkoon ja toiseksi vanhin (Aerion) kuolee juotuaan elovalkeaa. Hänen kolmas poikansa Aemon opiskelee mestariksi ja Maekar I:n kuoltua hän liittyy Yövartioon vapaaehtoisesti.

233–259 Aegon V Arvaamaton

  • Maekar I:n neljännen pojan neljäs poika Aegon V nousee kuninkaaksi ja saa lisänimen Arvaamaton.
  • Suvisalin tragedia (259): Aegon V ja hänen poikansa Duncan kuolevat Suvisalin palossa. Palo syttyi, kun kuningas yritti saada kolmea viimeistä lohikäärmeen munaa kuoriutumaan.

259–262 Jaehaerys II

  • Aegon V:n nuorin poika.

262–283 Aerys II Hullu kuningas

  • Jaehaerys II:n ainoa poika Aerys II nousee valtaan 19-vuotiaana. Hän nimittää nuoren Tywin Lannisterin Kourakseen.
  • Hän saa pakkomielteen tulta kohtaan ja valmistuttaa suuret määrät elovalkeaa ja varastoi ne ruukkuihin.
  • Noin vuonna 270 Darklynin suku Duskendalesta kieltäytyy maksamasta veroja kuninkaalle. Aerys II matkaa itse Duskendaleen selvittämään tilannetta, mutta jää vangiksi. Kuuden kuukauden piirityksen jälkeen Ser Barristan Selmy onnistuu pelastamaan kuninkaan. Darklynin suku tuhotaan.
  • Aerys II vajoaa hulluuteen Duskendalen tapahtumien jälkeen.
  • Vuonna 276 Aerys kieltäytyy naittamasta vanhinta poikaansa Rhaegaria Tywin Lannisterin tyttärelle Cerseille. Rhaegar menee naimisiin Elia Martellin kanssa.
  • Vuonna 281 Aerys nimittää Tywinin vanhimman pojan Jaime Lannisterin Kuninkaankaartiin ja tekee hänet näin perinnöttömäksi. Tywin eroaa Kuninkaan Kouran tehtävistä ja palaa Casterlynkalliolle.

Robertin kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Robertin kapina (282–283): Rhaegar Targaryen sieppaa Lyanna Starkin. Lyannan isä Rickard Stark ja hänen vanhin veljensä Brandon vaativat kuningasta kurittamaan poikaansa, mutta Aerys II tappaa heidät molemmat. Aerys vaatii myös Lyannan nuoremman veljen Eddardin ja Lyannan kihlatun Robert Baratheonin päitä. Eddard ja Robert ovat Jon Arrynin suojatteina Laaksossa ja he julistavat sodan Aerys II:ta vastaan. Myös Hoster Tully liittyy sotaan, kun Eddard nai hänen vanhimman tyttärensä Catelynin. Tyrellit liittyvät kuninkaan puolelle ja piirittävät Robertin linnaketta Myrskypäätä, jota pitää hallussaan hänen veljensä Stannis. Kuninkaan Koura, Jon Connington, häviää Kellojen taistelun ja Aerys karkottaa hänet Westerosista. Robertin kapinalliset ovat voitokkaita Kolmikärjen taistelussa, jossa Rhaegar saa surmansa. Tywin Lannister marssii Kuninkaansatamaan ilmeisesti auttamaan kuningasta, mutta kääntyykin häntä vastaan. Jaime Lannister hylkää valansa ja tappaa kuninkaansa lyömällä häntä miekalla selkään. Robertista tulee Westerosin kuningas ja hän nai Cersei Lannisterin. Eddard palaa Talvivaaraan äpäräpoikansa Jon Nietoksen kanssa. Targaryenin kannattajat vievät Aerys II:n nuorimmat lapset Viseryksen ja Daeneryksen turvaan Essoksen maanosaan.

Kuningas Robertin valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

289[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Greyjoyn kapina: Balon Greyjoy julistaa itsensä Rautasaarten kuninkaaksi. Hänet kukistetaan ja hänen kaksi poikaansa kuolevat. Balon antautuu ja antaa nuorimman poikansa Theonin Eddardin suojatiksi.

297[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentosissa Illyrio Mopatis tarjoaa apuaan Viserys ja Daenerys Targaryenille, jotta he saisivat valtaistuimensa takaisin.
  • Kuninkaan Koura Jon Arryn saa selville, että kruununperilliset ovat äpäriä ja hänet myrkytetään.

Tulen ja jään laulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

298[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirjasarjan tapahtumat alkavat. Ensimmäiset viisi romaania kattavat kolme vuotta päättyen vuoteen 300.
  • Pohjoisessa Muukalaiset tulevat uudestaan esiin tuhansien vuosien jälkeen.
  • Westeros joutuu uuteen sisällissotaan, Viiden kuninkaan sotaan, kun Robert Baratheon kuolee.
  • Idässä Daenerys Targaryenin kolme lohikäärmeen munaa kuoriutuvat.

299[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yövartion miehet lähtevät Muurin taa partioimaan
  • Idässä Daenerys valloittaa Orjakauppiaanlahden kaupunkeja ja vapauttaa niiden orjat.

300[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pitkän kesän jälkeen talvi saapuu Westerosiin.