Targaryen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Targaryenin suvun lippu. Suvun tunnus on kolmipäinen lohikäärme.

Targaryen on kuvitteellinen suku, joka esiintyy yhdysvaltalaiskirjailija George R. R. Martinin luomassa Tulen ja jään laulu -fantasiakirjasarjassa ja siihen liittyvissä teoksissa, kuten Game of Thrones -televisiosarjassa. Yksi suvun merkittävimmistä jäsenistä on Daenerys Targaryen, joka kuuluu kirja- ja televisiosarjan päähenkilöihin. Suku on pääosassa myös Martinin samaan maailmaan sijoittuvassa toisessa kirjasarjassa A Targaryen History, jonka ensimmäinen osa Fire & Blood julkaistiin vuonna 2018. Sarja kertoo Targaryenin suvun historiasta ja se alkaa noin 300 vuotta ennen Tulen ja jään laulun tapahtumia. HBO työstää kirjasarjaan pohjautuvaa televisiosarjaa House of the Dragon, jonka julkaisuajankohdaksi on arvioitu vuosi 2022.

Targaryenit ovat vanhaa valyrialaista alkuperää ja heillä on harvinainen kyky hallita lohikäärmeitä. Valyrian tuhon jälkeen Targaryenit valloittavat Westerosin ja hallitsevat Seitsemää kuningaskuntaa noin kolmensadan vuoden ajan, kunnes Robert Baratheon syöksee kuningas Aerys II:n vallasta ja ajaa tämän lapset maanpakoon.

Suvun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valyria ja sen tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Targaryenien kerrotaan asuttaneen Valyrian kuningaskuntaa ennen sen salaperäistä tuhoutumista. Muiden valyrialaisten tavoin suvun arvellaan polveutuvan Valyrian niemimaalla eläneistä paimentolaisista. Heidän sanotaan olevan ”lohikäärmeiden sukua”, sillä he oppivat muiden valyrialaisten sukujen tavoin kesyttämään lohikäärmeitä ja käyttivät niiden voimaa hyödyksi esimerkiksi sodissa.[1]

Aenar Targaryenin tytär ennustaa Valyrian tuhon 12 vuotta ennen sen tapahtumista, minkä seurauksena perhe muuttaa viiden lohikäärmeen kanssa Lohikäärmekivelle. Aenaria syytetään pelkuriksi pakonsa takia. Valyrian tuhon ja sitä seuranneiden levottomuuksien myötä muut lohikäärmelordit ja lohikäärmeet katoavat, mutta Westerosiin asettuneet Targaryenit selviävät. Balerion Mustakauhu sekä kaksi Lohikäärmekivellä ollutta munaa ovat ainoat tuhosta selviävät lohikäärmeet tehden suvun jäsenistä ainoat jäljelle jäävät lohikäärmelordit.[2]

Westerosin valloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valyrian tuhon jälkeen, suvun pysyteltyä Lohikäärmekivellä noin sata vuotta, Aegon Targaryen menee naimisiin molempien sisartensa, Visenyan ja Rhaenysin, kanssa ja purjehtii lohikäärmeineen Westerosiin. Myöhemmin lisänimellä Valloittaja tunnettu Aegon ratsastaa Balerion Mustakauhulla, Visenya Vhagharilla ja Rhaenys Meraxesilla, kun he valtaavat Westerosia kuningaskunta kerrallaan. He saavat hallintaansa seitsemästä kuningaskunnasta kuusi ja ainoaksi valloittamattomaksi alueeksi jäävä Dorne alistuu Targaryenin suvun vallan alle noin sataa vuotta myöhemmin. Targaryenit hallitsevat Seitsemää kuningaskuntaa Robertin kapinaan asti.[1]

Lohikäärmetanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohikäärmetanssi on Targaryenin suvun sisällissota, joka alkaa kuningas Viserys I Targaryenin kuoltua. Hänen poikansa Aegon II kaappaa vallan sisareltaan Rhaenyralta, joka julistaa veljensä maanpetturiksi. Sota kestää kaksi vuotta ja on lohikäärmeiden takia tuhoisa. Rhaneys saa surmansa, kun Aegon II syöttää tämän lohikäärmeelleen. Hän kuolee itse hieman myöhemmin, jolloin Rhaenysin poika, Aegon III, nousee valtaistuimelle. Sisällissodan jälkeen lohikäärmeet ovat kuolemassa sukupuuttoon.[3] Viimeinen niistä kuolee Aegon III:n valtakaudella ja tämä saa lisänimen ”Lohikäärmeenturma”. Kuninkaan kuvaillaan pelänneen lohikäärmeitä äitinsä kohtalon takia, minkä vuoksi hänen epäillään myrkyttäneen viimeisen yksilön.[4]

Suvilinnan tragedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvilinnan tragediaksi kutsutaan tulipaloa, jossa Targaryenien Suvilinna tuhoutuu. Palo syttyy, kun kuningas Aegon Arvaamaton yrittää taikuudella saada sukupuuttoon kuolleiden lohikäärmeiden munia kuoriutumaan. Aegon menettää tulipalossa henkensä, samoin kuin hänen vanhin poikansa Duncan ja kuninkaankaartin komentaja Duncan Pitkä. Aegonin lapsenlapsen, Hulluna kuninkaana tunnetun Aerys II:n poika Rhaegar Targaryen syntyy Suvilinnassa samana päivänä ja selviää tulipalosta.[5]

Robertin kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robertin kapina on vuosien 282–283 AC välillä käyty sota,[6] joka saa alkunsa Hulluksi kuninkaaksi kutsutun Aerys II:n pojan Rhaegar Targaryenin siepatessa Robert Baratheonin kihlatun Lyanna Starkin. Baratheonien puolella kapinassa Hullua kuningasta vastaan ovat Starkit, Tullyt ja Arrynit sekä lopulta myös Lannisterit.[7] Kapina päättyy, kun Robert tappaa Rhaegarin taistelussa ja Jaime Lannister surmaa kuninkaansa Aerys II:n. Kapinan jälkeen Robert nousee valtaistuimelle, jolloin Targaryenin suvulle uskolliset miehet vievät entisen kuninkaan elossa selvinneet lapset Daenerysin ja Viserysin turvaan Essoksen Vapaakaupunkeihin. Tulen ja jään laulu -kirjasarjan alussa ainoat tunnetut elävät Targaeryenit ovat maanpakoon ajetut Daenerys ja Viserys.[1] George R. R. Martinin mukaan sisarusten maanpakolaisuus sai innoitusta Englannin kruunua tavoitelleesta Stuartin suvusta, etenkin Charles Edward Stuartista.[8]

Tavat ja tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Targaryenien vaakunatunnus on kolmipäinen lohikäärme ja heidän tunnuslauseenaan on ”Tuli ja veri”.[1] Martinin mukaan hän ei sarjaa aloittaessaan osannut päättää, ottaako tarinaan lainkaan mukaan oikeita lohikäärmeitä. Hän kuitenkin tiesi aina, että Targaryenien tunnuksessa olisi niitä.[9] Tunnuslauseen tuli viittaa lohikäärmeisiin ja veri kuvaa heidän verenperintöään eli kykyään kesyttää lohikäärmeitä.[10]

Suvun jäsenille tunnusomaisia piirteitä ovat hopeiset hiukset ja violetit silmät.[11] Myös kalpea iho on Targaryeneille tyypillistä. Osalla heistä on lohikäärmemäisiä kykyjä, eli he eivät syty palamaan liekeissä tai kärsi kuumuudesta. Kaikilla suvun jäsenillä näitä kykyjä tai huomiota herättäviä ominaisuuksia ei kuitenkaan ole. Valyrialaisten tapojen mukaan Targaryenit pyrkivät avioitumaan sisarustensa kanssa, jotta heidän sukulinjansa pysyisi puhtaana[1]. Sisäsiittoisuuden takia suuri osa suvun jäsenistä on mielisairaita.[10] Kun suvun jäsen kuolee, ruumista ei haudata, vaan se poltetaan.[4]

Ennen Robert Baratheonin kapinaa suku pitää Westerosissa tukikohtinaan sekä sen pääkaupunkia Kuninkaansatamaa että Lohikäärmekiveä.[1] Myös Suvilinna kuuluu Targaryenin suvulle ennen sen tuhoutumista.[4]

Targaryenit sarjan teoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daenerys Targaryen on yksi Tulen ja jään laulu -kirjasarjan päähenkilöistä.
Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Targaryenit ovat näkyvästi esillä George R. R. Martinin luomaan maailmaan sijoittuvissa teoksissa ja sen historiassa. Hänen romaaneissaan kerrotaan yhteensä yli sadasta sukuun kuuluvasta henkilöstä ainakin 16 sukupolven ajalta.[11]

A Targaryen History[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A Targaryen History on Martinin tekeillä oleva kirjasarja, joka kertoo Targaryenin suvun historiasta. Sen ensimmäinen osa Fire & Blood julkaistiin vuonna 2018. Sarja alkaa noin kolmesataa vuotta ennen Tulen ja jään laulua Aegon Valloittajan valloittaessa Westerosin Vanhan Valyrian tuhon jälkeen. Sarjan toisen osan odotetaan käsittelevän lohikäärmetanssi-sotaa.[3] HBO on ilmoittanut tekevänsä kirjan pohjalta televisiosarjaa House of the Dragon, joka ensiesitetään arvioiden mukaan vuonna 2022.[12]

Sarjassa esiintyviä merkittäviä Targaryenin suvun jäseniä ovat:

  • Aegon Targaryen eli Aegon Valloittaja, Westerosin ensimmäinen Targaryen-kuningas, joka valmisti rautavaltaistuimen

Seitsemän kuningaskunnan ritari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemän kuningaskunnan ritari on Martinin kokoelmateos, joka sisältää kolme pienoisromaania: ”Puskaritari” (The Hedge Knight, 1998), ”Valan vannonut miekkamies” (The Sworn Sword, 2003) ja ”Mysteeriritari” (The Mystery Knight, 2010). Se kertoo ser Duncan Pitkästä ja tämän aseenkantajasta Eggistä, joka on oikealta nimeltään Aegon Targaryen. Eggistä tulee myöhemmin kuningas Aegon V eli Aegon Arvaamaton. Kirja kertoo ajasta noin sata vuotta ennen Tulen ja jään laulun alkua.[13]

Kirjassa esiintyviä merkittäviä Targaryenin suvun jäseniä ovat:

  • Daeron II Targaryen eli Daeron Hyvä, kuningas Aegon IV:n poika ja Seitsemän kuningaskunnan hallitsija kirjan alussa
  • Brynden Joki eli Verivaris tai Kolmisilmäinen korppi, Aegon IV:n äpäräpoika ja Daeron II:n puoliveli
  • Baelor Targaryen eli Baelor Pirstakeihäs, kuningas Daeron II:n vanhin poika
  • Maekar Targaryen, Daeron II:n neljäs poika
  • Aerion Targaryen eli Aerion Kirkasliekki, Maekarin toinen poika
  • Aegon V Targaryen eli Egg, kuningas Maekarin neljäs poika ja kirjan toinen päähenkilö

Tulen ja jään laulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulen ja jään laulu on Martinin tekeillä oleva kirjasarja, jonka on tarkoitus koostua yhteensä seitsemästä osasta. Sarja on menestynyt kaupallisesti erittäin hyvin ja HBO on tehnyt sen pohjalta televisiosarjan Game of Thrones.[14] Sarjan alussa Aegon Valloittajan kruunaamisesta on kulunut hieman vajaa 300 vuotta ja Robertin kapinasta noin 15 vuotta.[6]

Sarjassa esiintyviä merkittäviä Targaryenin suvun jäseniä ovat:

Sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuuhun on merkitty vain suvun historian tai Martinin teosten kannalta merkittäviä hahmoja ja sukuhaaroja. Seitsemän kuningaskunnan hallitsijat on lihavoitu.

Aegon IV Arvoton
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Daeron II Hyvä
 
Daemon Mustalieska[a]
 
Brynden Joki[a]
”Verivaris”
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Baelor Pirstakeihäs
 
Aerys
 
Rhaegal
 
Maekar
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Valarr
 
Daerion
 
Aerion Kirkasliekki
 
Aemon
 
Aegon V Arvaamaton
 
Betha Blackwood
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Duncan
 
Vanhakiven JennyJaehaerys II
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Aerys II[b]
”Hullu kuningas”
 
Rhaella
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Rhaegar[c]
 
Elia MartellViserys III
”Kerjäläiskuningas”
Daenerys Myrskysyntyinen
 
Drogo
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
RhaenysAegon
  1. a b Hahmo on äpärä.
  2. Game of Thrones -televisiosarjassa Aerys II on Aegon Arvaamattoman poika.
  3. Televisiosarjassa Rhaegar avioituu myös Lyanna Starkin kanssa ja heille syntyy poika, Aegon.

[1][5][15][16]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cogman, Bryan: Valtaistuinpelin kulisseissa – Game of Thrones. (Inside HBO’s Game of Thrones, 2012). Suomentanut Satu Hlinovsky. Vantaa: Pen & Paper, 2012. ISBN 978-952-5871-14-2.
  • Martin, George R. R.: Seitsemän kuningaskunnan ritari. (A Knight of the Seven Kingdoms, 2015). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2019. ISBN 978-952-58021-9-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Cogman, ”Targaryenin suku: Lyhyt historia”, s. 152–153
  2. Gregg, Hannah: Game Of Thrones: 10 Things You Didn’t Know About The Ruined City Of Valyria Screen Rant. 18.6.2019. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
  3. a b Wittmer, Carrie: What Is the Dance of the Dragons in the Game of Thrones World? Harper’s Bazaar. 15.1.2020. Hearst Magazine Media. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
  4. a b c Martin, 2019: Seitsemän kuningaskunnan ritari, ”Puskaritari”, s. 7–85
  5. a b Grubbs, Jefferson: Who Is Aegon V Targaryen? His Jon Snow Connection May Be Greater Than A Name In ’Game of Throne’ Bustle. 28.8.2017. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
  6. a b Miller, Staci: The History Of Westeros: The Essential Game Of Thrones Timeline Screen Rant. 23.2.2019. Viitattu 24.5.2020.
  7. Cogman, ”Baratheonin suku: Lyhyt historia”, s. 90
  8. Cogman, ”Viserys Targaryen”, s. 161
  9. Cogman, ”Lohikäärmeiden synty”, s. 176
  10. a b Miller, Staci: 10 Facts You Need To Know About House Targaryen Screen Rant. 21.1.2019. Viitattu 23.5.2020. (englanniksi)
  11. a b Romano, Aja: This Targaryen family tree helps explain Game of Thrones’ confusing Aegon/Jon Snow reveal Vox. 28.8.2017. Vox Media. Viitattu 23.5.2020. (englanniksi)
  12. Gonzales, Erica & Roberts, Kayleigh: Game of Thrones Announces Prequel Show House of the Dragon Harper’s Bazaar. 15.1.2020. Hearst Magazine Media. Viitattu 23.5.2020. (englanniksi)
  13. Seitsemän kuningaskunnan ritari (Tulen ja jään laulu) Risingshadow. Viitattu 24.5.2020.
  14. Tulen ja jään laulu Risingshadow. Viitattu 24.5.2020.
  15. Robinson, Joanna: Game of Thrones: The Hidden Meaning Behind Podrick’s Song Vanity Fair. 22.4.2019. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
  16. Martin, 2019: Seitsemän kuningaskunnan ritari

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulen ja jään laulu
  • George R. R. Martin: Valtaistuinpeli. (A Game of Thrones, 1996). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2003. ISBN 9789529926800.
  • George R. R. Martin: Kuninkaiden koitos. (A Clash of Kings, 1998). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2004. ISBN 9789529926817.
  • George R. R. Martin: Miekkamyrsky. (A Storm of Swords, 2000). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2014. ISBN 9789525802085.
  • George R. R. Martin: Korppien kestit. (A Feast for Crows, 2005). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2007. ISBN 9789529926886.
  • George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi 1. (A Dance with Dragons, 2011). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2014. ISBN 9789525802092.
  • George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi 2. (A Dance with Dragons, 2011). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2014. ISBN 9789525802108.
Tulen ja jään laulu -sarjaan liittyvät kirjat
  • George R. R. Martin: Seitsemän kuningaskunnan ritari. (A Knight of the Seven Kingdoms, 2015). Suomentanut Satu Hlinovsky. Kirjava, 2019. ISBN 9789525802191.
  • George R. R. Martin: Fire & Blood. Bantam Books, 2018. ISBN 9781524796280.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]