Teatteri Kultsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Teatteri Kultsan sisäänkäynti.

Teatteri Kultsa on pienteatteri Sörnäisten kaupunginosassa Helsingissä. Kultsassa on pääosin pitkänlinjan teatterintekijöitä, ei vakituista palkattua henkilöstöä. Teatteri toimii Käenkujan väestönsuojassa Katri Valan puistossa Vilhonvuoren osa-alueella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri Kultsa ry tunnettiin nimillä Kulttuuritalon teatterikerho ja Kulttuuritalon teatteriyhdistys ry vuodesta 1981 alkaen. Helsinkiin rakennettiin 1950-luvun loppupuolella toimitalo, jonka nimeksi tuli Kulttuuritalo. Tiloja hallinnoiva Kulttuurityö-yhdistys kutsui lehti-ilmoituksilla syksyllä 1959 teatterista kiinnostuneita ihmisiä perustettavaan teatterikerhoon. Se järjesti halukkaille sisäänpääsykokeet, ja valitut muodostivat tuon teatterikerhon.

Esitysten valmistelun kerho aloitti heti. Kerholaiset muodostuivat sekä kokeneista että kokemattomista teatterinharrastajista. Aluksi sopivien ohjaajien puute kuitenkin vaikeutti toimintaa. Ensimmäiseksi näytelmäksi kirjatun ”Revontulten haltian hopeahuilun” tuotti teatterikerho aiemmin perustetun lastenteatterikerhon esiintyjillä ja aikuisten kerhon ohjaajalla. Kulttuurityö antoi tukea ohjaajan palkkaamiseen, ja ensimmäinen suurempi näytelmä oli Keijo Kompan ohjaama. Teatterikerho esitti näytelmiä myös kiertämällä kaupungin laitoksissa. Vanhainkodeissa kiertämällä teatterikerho osoitti Helsingin kulttuuripäättäjille halun päästä sen tuen piiriin. Teatterikerho rekisteröityi omaksi yhdistyksekseen ja alkoi saada tukea toimintaansa kaupungin kulttuurilautakunnalta.

Teatterikerho oli vuonna 1970 mukana Helsingin Ylioppilasteatterin tuottamassa ”Lakko”-näytelmässä. Yhteistä näytelmää arvioitiin merkittävänä opiskelijoiden, ja työväen lähestymisenä, jonka myös silloinen Tasavallan Presidentti huomioi epävirallisessa puheessaan.

Vierailuesitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterikerho esitti Tukholmassa ”Van Gogh ja postinkantaja” näytelmää RSKL:n teatteripäivien kutsusta vuonna 1981. Ed Graczykin kirjoittama ja Tarja Koskelan ohjaama näytelmä "Ethän lähde Jimmy Dean” matkasi Suomen edustajaksi Jūrmalan kolmansille kansainvälisille teatterifestivaaleille vuonna 1999.

Marguerite Durasin kirjoittama ja Jorma Hellströmin ohjaama esitys "Kuolemantauti" vieraili AITA/IATA:n kansainvälisillä harrastaja-teatterifestivaaleilla Unkarissa, Kazincbarcikassa vuonna 1998.

Jorma Hellströmin kirjoittama ja ohjaama näytelmä "Suomi-Sardiineja" valittiin AITA/IATA:n Suomen edustajaksi historiallisten näytelmien festivaaleille Ödeshögiin Ruotsiin vuonna 1997.

Pablo Picasson kirjoittamalla ja Jorma Hellströmin ohjaamalla näytelmällä "Ota himoa hännästä" vierailtiin Tønderissä Tanskassa IATAN kansainvälisillä harrastajateatterifestivaaleilla heinäkuussa 1994.

Teatteri on osallistunut useana vuonna kutsuttuna Työväen näyttämöpäivillä, Harrastajateatterikesässä ja Tampereen Teatterikesän off-sarjassa. Teatteri on Työväen näyttämöiden liitton ja Suomen Harrastajateatteriliitto jäsen.

Esiintymistilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri toimi aiemmin Kulttuuritalossa, josta se joutui poistumaan vuonna 1992. Samalla nimi muuttui nykymuotoonsa. Seuraavat esitykset järjestettiin Harjun nuorisotalossa ja VR:n makasiineissa, minkä jälkeen toiminta jatkui Topeliuksenkadun kellarihuoneistossa. ”Aika”-näytelmä esitettiin raitiovaunulinjalla 2, joka kulki Toiselta linjalta Kruununhakaan ja takaisin. Harold Pinterin ”Herääminen” esitettiin lopettaneen maitokaupan tiloissa osoitteessa Tarkk’ampujankatu 11. Villa Kiven pihalla Eläintarhassa oli tsehovilainen miljöö. Yksi esiintymistiloista sijaitsi Kulosaaressa entisessä nuorisotilassa, mutta vuonna 2009 rakennus purettiin. Käenkujan väestönsuojan peruskorjauksen aikana teatteri vuokrasi harjoitustilaa myös viereiseltä Suvilahden alueelta. Remontoituun väestönsuojaan teatteri muutti elokuussa 2012.

Kulttuuritalon Teatteri logo
Taiteilija parrasvaloissa.

Esityspoimintoja vuosien varrelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2023 Yhesti yhes paikas / Ville Pirinen / Jalmari Jalonen
  • 2023 Maaria Blomma / Jussi Kylätasku / Timo Tirri
  • 2023 Vuoriston kaunotar / Martin McDonagh / Kari Rissanen
  • 2022 Lauluja harmaan meren laidalta / Pipsa Lonka / Jorma Hellström
  • 2022 Yhesti yhes paikas / Ville Pirinen / Jalmari Jalonen
  • 2022 Viimeinen suuri rakastaja / Neil Simon / Marko Wilskman
  • 2022 Kuusi pointtia / useita kirjoittajia / useita ohjaajia
  • 2022 Kultsa-klubi / Vesa Salmi - Katja Luhtala - Kari Rissanen


Vuosien 2020–2021 esityksiä teatteri joutui peruuttamaan pandemian takia. Esityksiä valmistettiin tuona aikana muun muassa:

Edellisiltä vuosilta:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teatteri_Kultsa&oldid=22194577”