Tanskan maantiede

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanska satelliittikuvassa heinäkuussa.

Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata. Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä.[1] Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Pohjoisin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläinen osa Saksaan.[2] Tanskan saarista suurimpia ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren ja Kattegatin välissä. Saaret erottavat salmet ovat Jyllannin niemimaan ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Sjællandin välinen Iso-Belt sekä Sjællandin ja Ruotsin-puoleisen mantereen välinen Juutinrauma. Salmien yli on nykyään sillat: Vähä-Beltin silta valmistui vuonna 1935, Ison-Beltin silta vuonna 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös silta yli Femen-Beltin Saksan puolelle.[3]

Vendsyssel-Thyin saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muista isoja saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.[2]

Tanskan pääkaupunki on Sjællandin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina. Kaupungissa ja sen lähiympäristössä asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmannes tanskalaisista.[4] Juutinrauman itäpuolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin autolla tai junalla 25 minuutissa.[5]

Tanskassa ei ole ylänköjä, ja korkein kohta, Møllehøj, on vain noin 171 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko.[2]

Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsä-alueita löytyy.[2] Niillä kasvaa muun muassa koivuja, pyökkejä, valkopyökkejä, tammia, jalavia, pähkinäpensaita, leppiä, lehmuksia ja saarnia.lähde? Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei luonnostaan kasva juurikaan havupuita. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, ja maasta myydään vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille.[6]

Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia.[7]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvisin on joskus kylmiä jaksoja, ja ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa.[8]

Kööpenhaminan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 2 2 5 10 16 19 22 21 18 12 7 4 ka. 11,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −2 −3 −1 3 8 11 14 14 11 7 3 1 ka. 5,5
Sademäärä (mm) 49 39 32 38 43 47 71 66 62 59 48 49 Σ 603
Sadepäivät (d) 17 13 12 13 11 13 14 14 15 16 16 17 Σ 171
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
2
−2
2
−3
5
−1
10
3
16
8
19
11
22
14
21
14
18
11
12
7
7
3
4
1
S
a
d
a
n
t
a
49
39
32
38
43
47
71
66
62
59
48
49


Lähde: Copenhagen BBC. Viitattu 7.2.2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 41. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  2. a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 233–234. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  3. From Bridges across Great Belt and Øresund towards a Femern Belt Bridge Gimsing & Madsen. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  4. Population and language University of Copenhagen. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  5. Malmö har det! Malmö. (ruotsiksi) [vanhentunut linkki]
  6. Joulukuuset kiellettiin ilmastokokouspaikalla – vaikka olisivat ekoteko Uusi Suomi. 6.12.2009. Viitattu 31.1.2016.
  7. Mammals Wild about Denmark. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  8. Denmark BBC Weather. BBC. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]