Tampereen eläintarha
| Tampereen eläintarha | |
|---|---|
| Sijainti | Sorsapuisto, Tampere |
| Perustettu | 1964 |
| Suljettu | 26. syyskuuta 1972 |
| Eläinlajeja | 25 |
| Eläimiä | 60 |
| Organisaatio | |
| Virallinen nimi | Tampereen eläintarha |
Tampereen eläintarha oli Tampereella vuosina 1964–1972 toiminut eläintarha, jonka vetonauloihin kuuluivat muun muassa leijonat Tam ja Pere.[1] Eläintarhasta vastasi Tampereen kaupungin puisto-osasto.[2]
Alkusysäys eläintarhan perustamiselle saatiin, kun Tampereen puolalaisessa ystävyyskaupungissa Łódźissa vuonna 1960 vieraillut delegaatio sai yllättäen lahjaksi kaksi leijonanpentua. Ensihätään ne sijoitettiin Korkeasaareen, mutta samalla ryhdyttiin suunnittelemaan eläintarhan perustamista Tampereelle. Paikkavaihtoehtoina olivat muun muassa Viikinsaari ja Särkänniemi, kunnes tarha päätettiin lopulta sijoittaa Sorsapuiston nurkalta vapautuneisiin entisen kunnallisen teurastamon tiloihin.[3]
Eläintarhan rakentaminen maksoi lähes viisi miljoonaa markkaa. Muita eläimiä saatiin lahjoituksina Euroopan eläintarhoilta ja osa ostettiin.[4] Leijonien nimet Tam ja Pere valittiin kansanäänestyksellä.[5] Eläintarha avautui yleisölle 1. heinäkuuta 1964. Nähtävillä oli kaikkiaan 60 eläintä, leijonien lisäksi susia, karhuja, mäyriä, kettuja, puumia, aasi ja apinoita. Vuonna 1965 lajimäärä kasvoi 25:een. Ensimmäisenä vuonna tarhassa vieraili 90 000 ihmistä, seuraavana jo 150 000. Kävijämäärä pysyi yli 100 000:ssa eläintarhan loppuun saakka, lukuun ottamatta viimeistä vuotta.[3]
Tampereen eläintarhan tarina loppui melko lyhyeen. Teurastamon tilat olivat toimintaan sopimattomat ja eläintarhan oli tarkoituskin toimia siellä vain väliaikaisesti. Eläintarhan käytössä olleet tilat olivat 1970-luvun alkuun mennessä käyneet ahtaiksi ja huonokuntoisten rakennusten katsottiin olevan muodostumassa turvallisuusriskiksi. Tampereen kaupunginhallitus teki lokakuussa 1971 periaatepäätöksen eläintarhan sulkemisesta vuoden 1972 aikana. Uuden erikoiseläintarhan ensimmäisten rakennusten arvioitiin valmistuvan aikaisintaan vuoden 1973 aikana. Myös suuresta osasta eläimiä katsottiin olevan pakko luopua, sillä ne eivät olisi mahtuneet suunniteltuun uuteen eläintarhaan. Syksyllä 1971 Tampereen eläintarhassa oli noin 120 eläinyksilöä.[2]
Eläintarhalle ei kuitenkaan löydetty uutta paikkaa, joten se suljettiin 26. syyskuuta 1972.[3] Osasyynä oli tiukentunut eläinsuojelulaki ja lehdistössä lisääntynyt arvostelu.[4] Leijonat oli määrä siirtää Ruotsiin, Kolmårdenin eläinpuistoon.[5] Tam kuoli nukutettuna kuljetuslaatikkoonsa jo Tampereella, mutta Pere selvisi hengissä Ruotsiin.[6] Tarhan susia puolestaan lahjoitettiin Ähtärin eläinpuistoon.[4]
Nykyään eläintarhan paikalla on vuonna 1990 rakennettu Tampere-talo.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Weckman, Leo: Jäähyväiset eläintarhalle, s. 4, 11. Tampere: Tampere-seura, 2005. ISBN 951-9080-99-6.
- ↑ a b Eläintarha suljetaan – entä eläimet? Aamulehti 5. lokakuuta 1971. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti.
- ↑ a b c Siitarinen, Eila (toim.): Tampereen puistot 125 v., s. 29–31. Tampereen kaupungin puistoyksikkö, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.4.2013).
- ↑ a b c d Kuinkas kävikään: Moni Tampereen eläintarhan asukki muutti Ruotsiin Yle.fi. 27.7.2009 (päivitetty 28.5.2012). Viitattu 19.4.2013.
- ↑ a b Wacklin, Matti: Paperiton hallinto säästää tilaa. Vilkku – Tampereen kaupungin henkilöstölehti, 2005, nro 1, s. 9. ISSN 0357-1777. Lehden verkkoversio (PDF). Viitattu 9.5.2007.
- ↑ Weckman, Leo: Jäähyväiset eläintarhalle, s. 116–118. Tampere: Tampere-seura, 2005. ISBN 951-9080-99-6.
| ||||||||||||||||||