Suomalainen jouluateria

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomalainen jouluateria Helsingissä. Perinteisen kinkun asemasta tarjolla on soijakinkku.
Jouluateria.

Jouluateria on perinteisesti joulun aikaan syötävä runsas, monta ruokalajia sisältävä ateria.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään hyvää, koko vuoden parasta syömistä. Lapset saivat siirapista tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.

Jouluruokiin liittyy sanonta ”kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan hyvät ruoat on syöty loppuun ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.

Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jouluateria on tärkeä osa joulua. ”Oispa joulu ja sais yölläki syy’ä.” Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin se perinteen mukaan on sallittua.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita – mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista, ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. Hedelmistä jouluun ovat kuuluneet erityisesti omenat, mutta nykyisin monet eksoottisetkin hedelmät.

Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten maksa-, porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko, ja yleensä aina joulukinkku, ostettu tai itse valmistettu. Nykyisin kinkun vaihtoehtona voidaan tarjota kalkkunaa tai kasvissyöjillekin sopivaa seitankinkkua. Myös rosolli, karjalanpaisti, luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten lipeäkala, kylmäsavustettu lohi sekä graavilohi ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on riisistä valmistettu joulupuuro manteleineen. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä. Kautta aikojen erilaiset alkoholijuomat, kuten glögi ja joulu- tai talvioluet kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon. Tilastojen mukaan Alkon myynti kasvaa huomattavasti joulua edeltävien kahden viikon aikana ja litramääräisesti eniten kasvaa punaviinien myynti.[1] Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana, joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästetty että alkoholiton glögijuoma. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.[2]

Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhtenä päivänä jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alkon myynti kasvaa 90 prosenttia joulun alla Länsiväylä, 10.12.2012. Viitattu 21.12.2012.
  2. Natalia Brotherus & Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa, s. 9–21. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mannerström, Leif: Perinteistä joulupöytään. (Mannerströms julkokbok, 2010.) Suom. Sikka Hirvonen. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38132-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]