Joulupuuro

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riisipuuro on yleinen joulupuuro Suomessa.

Joulupuurolla tarkoitetaan yleensä riisipuuroa, joka Länsi-Suomessa on perinteisesti tehty keittämällä ja Itä-Suomessa uunissa hauduttamalla. Perinteisesti puuroon lisätään manteli, jonka lautaselleen saaminen tietää hyvää onnea. Puuro nautitaan kanelin, sokerin ja maidon tai voisilmän kanssa. Monesti joulupuuron kanssa tarjotaan myös luumu- tai sekahedelmäkiisseliä. Riisipuuro on tullut Suomen juhlaruokavalikoimaan 1800-luvulla.

Joulupuuro syödään useissa perheissä jouluaattopäivän aikana. Joskus puuro nautitaan myös jouluaterian yhteydessä. Ennen joulua joulupuuroa syödään kouluissa, laitoksissa ja työpaikoilla. Joulupuuro kuuluu sekä talonpoikaiseen että kaupunkilaiseen jouluperinteeseen. Se on keitetty kokomaitoon, johon on voitu vielä lisätä kermaa. Keskiaikaisessa piilotusleikissä ruokaan kätkettiin esimerkiksi lantti tai papu, ja sen löytäjä sai päättää, kuka sai tehdä hassuja temppuja muun seurueen viihdyttämiseksi. Ruotsissa alettiin 1800-luvusta lähtien kätkeä pavun sijaan mantelia, joka tuotti löytäjälleen onnea. Kerrotaan, että presidentti Svinhufvud pyysi nakkaamaan puurokattilaan kourallisen manteleita, jotta kaikille puuronsyöjille varmasti riittäisi onnea.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Grönholm, Kirsti: Kinkkua, aladobia ja jouluglögiä. Teoksessa Aartomaa, Ulla & Grönholm, Kirsti & Tamminen, Marketta (toim.): Kulttuurihistoriallinen keittokirja, s. 29. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 839. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001. ISBN 951-746-254-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.