Rion yö
Rion yö | |
---|---|
Ohjaaja | Ville Salminen |
Käsikirjoittaja |
Inkeri Marjanen Toivo Kauppinen (Topias) |
Perustuu | Unto Koskelan runoon ”Kuubalainen serenadi” (1930) |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Harry Bergström |
Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Ville Salminen |
Koreografi | Kaarlo Hiltunen |
Pääosat |
Assi Nortia Leif Wager Tapio Rautavaara Lasse Pöysti |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
Ensi-ilta | 1951 |
Kesto | 75 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Rion yö on Ville Salmisen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1951. Inkeri Marjasen käsikirjoitus perustuu Unto Koskelan runoon ”Kuubalainen serenadi” (1930), jonka on säveltänyt suosituksi yhteislauluksi Juhani Pohjanmies.[1] Elokuvassa tapahtumat on siirretty Kuubasta Brasiliaan Rio de Janeiroon. Tarinassa kolme merimiestä pelastavat valkoisen orjakaupan kynsiin joutuneen Carmenin ja onnistuvat myös tuhoamaan huumekoplan.[2] Harry Bergströmin musiikki palkittiin Jussilla.[2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Assi Nortia | … | Carmen Conchita |
Leif Wager | … | Leka |
Tapio Rautavaara | … | Tapsa |
Lasse Pöysti | … | Lasse |
Ville Salminen | … | Don José, ”Valkoinen Kuolema” |
Rauni Luoma | … | Donna Lola |
Reino Valkama | … | Joonas |
Yrjö Ikonen | … | Miguel |
Rakel Laakso | … | neekerinainen |
Kaarlo Wilska | … | poliisi |
Kauko Vuorensola | … | Don Josén apuri |
Veikko Linna | … | kokki |
Oke Tuuri | … | Pedro |
Matti Lehtelä | … | neekeri |
Otto Noro | … | vanginvartija |
Birger Kortman | … | yökerhon piccolo |
Kalle Peronkoski | … | poliisiupseeri |
Leo Lähteenmäki | … | Riolainen mies |
Mauri Jaakkola | … | vahtimestari |
Pentti Siimes | … | poliisi |
Pentti Valkeala | … | poliisi |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheen elokuvausoikeudet olivat Suomi-Filmillä, joten esimerkiksi tapahtumat on siirretty Kuubasta Brasiliaan Rio de Janeiroon. Kehyskertomusta muokattiin, mutta koska laulun saattoi esittää oikeuksia loukkaamatta, tarinaan upotettiin revyykohtaus, jossa laulu esitettiin.[1]
Elokuvassa on vain kaksi lyhyttä ulkokuvaa, minkä vuoksi lavastuksiin kiinnitettiin paljon huomiota.[2]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioissa elokuva sai kiitosta melkeinpä pelkästään tansseista, mutta myös Assi Nortia ulkonäöstään. Kielteisesti tansseja arvioi ainoastaan Hans Kutter (Hufvudstadsbladet), joka piti niitä laadultaan hyvin epätasaisina.[3]