Juhani Pohjanmies

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jalmari Juhani Aleksanteri Pohjanmies, vuoteen 1905 Lindfors, (19. elokuuta 1893 Helsinki22. marraskuuta 1959 Hollola) oli suomalainen säveltäjä, urkutaiteilija ja soitinrakentaja.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanmiehen vanhemmat olivat mekaanikko Gustaf Aleksander Lindfors ja Anna Vilhelmiina Popenius.[1] Pohjanmies kävi kansakoulun jälkeen käsityöläiskoulun, josta hän valmistui kanttori-urkuriksi 1914. Leipzigin konservatoriossa Pohjanmies opiskeli 1922[1]. Hän oli 1920–1924 Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana ja työskenteli urkurina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa 1919–1928. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana, säveltäjänä ja kuoronjohtajana, samoin kuin Etelä-Suomen Sanomien ja Keskisuomalaisen musiikkikriitikkona[1]. Muutettuaan Jyväskylästä Pohjanmies toimi 1936–1942 Kangasalan urkutehtaassa suunnittelijana ja piirtäjänä sekä apulaisjohtajana. Hänen suunnittelemiaan ovat muun muassa Oulun tuomiokirkon sekä Varkauden ja Savonlinna-Säämingin kirkkojen urut, yhteensä hän suunnitteli noin 50 kirkko- ja konserttiurut[1].

Pohjanmies muutti 1942 Lahteen, jossa hän toimi opettajana kaupunkiin sijoittuneessa Viipurin musiikkiopistossa. Hän jatkoi myös säveltäjän työtä, vuodesta 1945 alkaen vapana taiteilijana. 1940-luvun lopulla Pohjanmies kirjoitti myös kolme tieteisromaania. Vuonna 1947 hän muutti perheineen Hollolan Vanha-Hannukkalaan, jossa hän vietti viimeiset vuotensa. Pohjanmiehen kotimuseo sijaitsee nykyisin Hollolan Sairakkalassa.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanmiehen sävellystuotanto koostuu kantaateista, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulusta, näytelmämusiikista, hengellisistä duetoista sekä piano- ja urkuteoksista. Hän on säveltänyt muun muassa Multian kotiseutulaulun, "Multian laulun" Einari Vuorelan tekstiin. Tunnetuin hänen sävellyksistään on kuitenkin 1920-luvulla hänen salanimellä raumalaisen kirjailijan Unto Koskelan runoon säveltämänsä "Kuubalainen serenadi", jonka pohjalta Ville Salminen on ohjannut elokuvan Rion yö (1951). "Kuubalaisen serenadin" levytti ensimmäisenä Ture Ara vuonna 1942, sittemmin mm. Kauko Käyhkö vuonna 1951, Tapio Rautavaara vuonna 1965 ja Pauli Räsänen vuonna 1969. Hänen sävellyksiään ovat muun muassa:[1]

  • Musiikkia näytelmiin Kuisma ja Helinä ja Etelämeren satu
  • Kantaatit Kevät kuoroille ja kahdelle pianolle, Aamuvartio sekakuorolle ja uruille, Väinämöisen paluu kuoroille, solistille ja orkesterille ja Työn laulu mieskuorolle ja pianolle
  • Laulu Dekvakhanista sekakuorolle ja orkesterille
  • Kerranpa kesällä naiskuorolle ja orkesterille
  • Linnunrata, balladi naiskuorolle ja orkesterille
  • Noin 50 yksinlaulua, 95 lastenlaulua, 28 hengellistä duettoa, 42 kuorolaulua
  • Uruille sonaatti fis-molli, Surumarssi ja Häämusiikki
  • Pianolle sonaatti F-duuri, 3 sarjaa Runokuvia, Kuoleman puutarha, Eleginen kappale

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koraali-koulu yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten. Gummerus 1926
  • Helikopteri, tieteisromaani. WSOY 1946
  • Laboratorio 13, tieteisromaani. WSOY 1948
  • Avaruuslaiva, tieteisromaani. WSOY 1948

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Pohjanmies, Juhani: ”J. Pohjanmies”, Suomen säveltäjiä, s. 584-587. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.