Rautakirja

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Rautatiekirjakauppa)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rautakirja Oy

Rautakirja.gif

Tunnuslause Mukavuutta, viihdettä ja mielihyvää jokaiseen päivään. [1]
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1910
Lakkautettu 1. lokakuuta 2011[2]
Toimitusjohtaja Hellevi Kekäläinen[3]
Avainhenkilöt Hannu Syrjänen, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Suomen lippu Vantaa, Suomi
Liikevaihto Nousua 866,6 milj. (2008)[4]
Liikevoitto Laskua 45,1 milj. € (2008)[4]
Henkilökuntaa 3 064 (2011)[5]
Tytäryhtiöt R-kioskit
Kauppa Hallenberg Oy
Lehti-Maja Eesti AS
Lehtipiste
Suomalainen Kirjakauppa Oy
Tukkutiimi Oy (Tiimari)
Tukkutiimi Ab (Ruotsi)
Eurostrada Oy
Finnkino Oy
Rautakirjan aiempi logo

Rautakirja Oy (vuoteen 1974 asti Rautatiekirjakauppa Oy) oli suomalainen yritys, jonka toimialat olivat kioskikauppa, lehtitukkukauppa ja monitoimiareenat. Rautakirja omisti mm. R-kioskit, Veikkausrastin, Finnkinon, Suomalaisen Kirja­kaupan, Suomalainen.com-verkkosivuston ja Lehtipisteen[6]. Rautakirja toimi Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa.

Maaliskuussa 2011 Finnkino myytiin ruotsalaiselle pääomasijoitusyhtiö Ratokselle[7] ja saman vuoden syyskuussa Rautakirja myi Suomalaisen Kirjakaupan Otavalle. Rautakirja oli myös osaomistaja Helsinki Halli Oy:ssä vuoteen 2013 asti[8]. Vuonna 2011 Sanoma ilmoitti aikovansa luopua Sanoma Trade -yksiköstään, johon Rautakirja kuului. Vuonna 2012 Sanoma Oy myi R-kioskien liiketoiminnan norjalaiselle Reitangruppenin Reitan Servicehandelille.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakirjan historia alkaa vuonna 1910 perustetusta Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiöstä, jonka suurimmat omistajat olivat Otavan, Werner Söderströmin, Uuden Suomettaren ja Hufvudstadsbladetin kustantamot. Nämä kustannusyhtiöt perustivat Rautatiekirjakaupan myydäkseen kirjallisuutta ja sanomalehtiä Suomen rautatieasemilla. Yhtiö avasi ensimmäisen toimintavuotensa aikana 36 asemakioskia ja aloitti myös sanomalehtien myynnin junissa sekä alkoi myös jälleenmyydä lehtiä ja kirjallisuutta tukuittain.[10]

Vuonna 1933 yhtiö avasi ensimmäiset kioskit asemien ulkopuolelle ja alkoi myydä luettavan lisäksi muun muassa makeisia ja tupakkaa. Vuonna 1940, veikkaustoiminnan käynnistyessä Suomessa, kioskit alkoivat palvella myös veikkaustoimistoina. Vuonna 1958 otettiin käyttöön nimi R-kioski, ja kioskit alkoivat nopeasti levitä ostoskeskuksiin. Viidessadas R-kioski avattiin 1971 ja 1980-luvulla kioskeja oli parhaimmillaan yli kahdeksansataa. Ensimmäinen Suomen ulkopuolella sijaitseva R-kioski avattiin Tallinnassa 1993.[10]

Laajentuminen kirjakauppa- ja ravintola-alalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiekirjakauppa Oy, joka 1974 vaihtoi viralliseksi nimekseen Rautakirja Oy, laajeni myös muille alueille. Yhtiö osti jo 1924 Helsingin Suomalaisen Kirjakaupan, jolle ryhdyttiin 1960-luvulla perustamaan sivuliikkeitä, ja hankki itselleen mm. Yliopistokirjakauppa Oy:n.[10] Vuosina 1990–1998 Rautakirja omisti myös Tiimari-paperitavaraketjun.[11]

1970-luvun puolivälissä Rautakirjalla oli Domi-niminen kahvila- ja grilliravintolaketju, johon kuului 38 toimipistettä.[12]

1970-luvun puolessavälissä Rautakirjan tukkuyritys Kauppa Hallenberg alkoi hoitaa Union-huoltamoiden kahvilatoimintaa tuotemerkeillä Punahilkka, Sophy’s Inn ja R-asema, mutta toiminta ei ollut kannattavaa. Kokeilusta jäivät jäljelle Hallenbergin ja Unionin valtateiden varsille perustamat taukopaikat Taukotuuli (Lahden Mukkula), Tuuliharja (Orimattila), Linnatuuli (Janakkala) ja Kaukatuuli (Tampere). 1980-luvun puolivälissä Hallenberg omisti myös Helsinki-Vantaan lentoaseman Fly Inn -ravintolat ja Helsingin Pörssitalossa sijainneen ravintola Adlonin.[13]

Eurostrada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakirjan tytäryhtiö Eurostrada operoi 1990-luvulla liikenneväylien varrella sijainneita ravintoloita. Eurostrada-nimi tuli Rautakirjan käyttöön sen ostettua Lahnajärven taukopaikan ykköstien varrelta 1989. Kauppa Hallenbergin ravintola- ja kahvilatoiminta (lentoaseman Fly Inn ja Hämeenlinnan Domi) siirrettiin uudelle tytäryhtiölle Eurostradalle. Yhtiö teki kahvilayhteistyötä Esson, Kesoilin, Teboilin ja Unionin kanssa, Kaikkiaan taukopaikkoja oli vuonna 1995 vasta kahdeksan,[14] mutta Eurostrada oli tuolloin Rautakirjan kannattavin tytäryhtiö.[15] Vuonna 1996 Eurostrada osti Sentra Oy:ltä Suomen Pizza Hut -ravintolat, joita oli tuolloin kymmenen. Ketjua yritettiin laajentaa nopeasti heikoin tuloksin, ja samalla luovuttiin myös Pizza Hutin omistajan Pepsicon tarjoamasta mahdollisuudesta lanseerata Suomeen myös Kentucky Fried Chicken ja Taco Bell.[16] 2000-luvulle tultaessa Eurostrada sopi yhä huonommin uuden omistajan SanomaWSOY:n strategiaan, ja yhtiö myytiin vuonna 2004 Neste Markkinointi Oy:lle lukuun ottamatta Pizza Huteja, jotka myytiin 2006 islantilaisille.[17][18]

Suomen suurin videovuokraaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980- ja 1990-luvuilla Rautakirja oli Suomen videovuokramarkkinoiden johtava yritys.[19] Sillä oli kattavan R-kioskiverkoston lisäksi videokasetteja Showtime-merkillä julkaiseva Europa Vision -tytäryhtiö sekä vuonna 1984 perustettu, vuonna 1988 noin 30 toimipistettä käsittänyt Kotikatsomo-videovuokraamoketju, joka ajettiin alas Suomen 1990-luvun alun lamavuosina. Rautakirja yritti 1980-luvun puolessavälissä laajentaa videoista myös kotitietokoneisiin ja tietokonepeleihin lyhytikäiseksi jääneillä Game Station- ja Computer Station -ketjuilla.[20]

Videoista elokuvateattereihin: Finnkino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Rautakirja osti Finnkino-elokuvateatteriketjun, joka oli lamavuosina joutunut Unitas-pankkikonsernin omistukseen. Finnkinon 84 salilla oli tuolloin noin 65 prosentin markkinaosuus Suomen elokuvateatteritoiminnasta. Rautakirja tehosti elokuvalippujen myyntiä R-kioskien kautta ja panosti isojen kaupunkien monisaliteattereihin, kuten Helsingin Tennispalatsiin, sekä digitaaliseen esitystekniikkaan.[21] Sanoma-konserni oli mukana neuvottelemassa eri Pohjoismaiden elokuvateatteribisnesten yhdistämisestä Nordisk Filmin, Svensk Filmindustrin ja Sandrew Metronomen kanssa, mutta neuvotteluista toteutui vain Sandrewn Suomen-elokuvateattereiden – Helsingin ja Turun Kinopalatsien ja Helsingin Maximin – siirtyminen Finnkinolle 2006.[22]

Maaliskuussa 2011 Rautakirjan uusi omistaja Sanoma myi Finnkinon ruotsalaiselle Ratos-pääomasijoitusyhtiölle.[23]

Sanoma-fuusio 2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun alussa 2003 Rautakirja Oyj sulautui SanomaWSOY:hyn, jolloin myös Rautakirjan osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä päättyi. Samalla Rautakirjan liiketoiminnat yhtiöitettiin uuteen Rautakirja Oy:hyn. [24]

Toimitusjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkonen, Isto & Tamminen, Seppo & Laakso, Mikko: Vuosisadan rakkaustarina. Rautakirja 1910-2010. Rautakirja, 2010. ISBN 978-951-9194-99-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rautakirja - Yli 180 miljoonaa kohtaamista vuosittain (Internet Archive)
  2. https://tietopalvelut.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/18045290/19988634
  3. http://rautakirja.fi/media/tiedotteet/2011/2/15/Hellevi-Kekalainen-Rautakirjan-%28Sanoma-Traden%29-toimitusjohtajaksi
  4. a b Rautakirjan avainluvut 2007 7. helmikuuta 2008. Rautakirja Oy.
  5. Rautakirja Oy | Osakeyhtiö | Kauppalehti.fi
  6. Lehtipiste Sponsor Capital. Viitattu 12.11.2014.
  7. Sanoma myy elokuvatoimintonsa Rautakirja. Viitattu 3.12.2011.
  8. Sanoma myy omistuksensa Helsinki Hallista
  9. http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2012/05/07/suomen-r-kioskit-saivat-uuden-toimitusjohtajan/201228832/12
  10. a b c Rautakirja - yhtymän tärkeitä vuosia Rautakirja. Viitattu 3.12.2011.
  11. Mikkonen ym. 2010, s. 109.
  12. Calonius, Henrik: Kedjebildningarna i finländsk distribution, s. 63. Helsinki: Nordic Marketing & Consulting Grönroos Co., 1976. ISBN 951-9340-12-2.
  13. Mikkonen ym. 2010, s. 90, 111.
  14. Mikkonen ym. 2010, s. 111.
  15. Mikkonen ym. 2010, s. 128.
  16. Mikkonen ym. 2010, s. 128.
  17. Eurostrada-liikenneasemat Nesteelle Arvopaperi. 22.12.2004. Viitattu 18.9.2017.
  18. Mikkonen ym. 2010, s. 157.
  19. Karttunen, Kirsti: Karkki kannattelee videovuokraamoja – Makuuni yhteistyöhön Lippupalvelun kanssa. Elokuvavuokraamojen kuolemaa on ennustettu pitkään. Helsingin Sanomat 19.9.2015. Viitattu 25.11.2016.
  20. Mikkonen ym. 2010, s. 89, 90, 106.
  21. Mikkonen ym. 2010, s. 127–128.
  22. Mikkonen ym. 2010, s. 150.
  23. Sanoma myy Finnkinon Nelonen. 21.3.2011. Viitattu 18.9.2017.
  24. Rautakirja sulautuu SanomaWSOY:hyn
  25. a b c d e f g h i Mikkonen ym. 2010, s. 179.
  26. Saunalahti.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa (yhtiön 75-vuotishistoriikki). Porvoo: Rautakirja, 1985. ISBN 951-9194-49-5.
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.