Pyhäselkä (järvi)
| Pyhäselkä (järvenosa: Saimaa) |
|
|---|---|
 Pyhäselän Tikansaari Rääkkylän Vuoniemen suunnasta kesällä 2004. |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Karjala |
| Paikkakunta | Joensuu, Liperi ja Rääkkylä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Valuma-alue | Pyhäselän alue (04.32) |
| Lasku-uoma | Arvinsalmi ja Kivisalmi [1] |
| Järvinumero | 04.321.1.001 |
| Mittaustietoja (järvenosa) | |
| Pinnankorkeus | 75,9 m [1][2] |
| Rantaviiva | 548,184 km [3] |
| Pinta-ala | 361,10398 km² [3] |
| Tilavuus | 3,16239 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 8,76 m [3] |
| Suurin syvyys | 67 m [3] |
| Valuma-alue | 24 338 km2 |
| Saaria | 650 [3] |
 Pyhäselkä |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pyhäselkä [1][3] on Pohjois-Karjalassa Joensuussa, Liperissä ja Rääkkylässä sijaitseva järvenosa, joka on osa Saimaata. Sillä on yksi suurimmista järvenselistä Vuoksen vesistössä Saimaan pinnan tasolla.[3][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 36 100 hehtaaria eli 361 neliökilometriä. Se on 37,7 kilometriä pitkä ja 18,6 kilometriä leveä. Järvi voidaan jakaa kahteen suuren osaan sen keskellä olevien saarien kohdalta. Järven poikki kulkee harjujakso, jonka alku sijaitsee Liperin kirkonkylässä ja toinen pää sujahtaa Pieni- ja Suuri-Onkamon välistä Salpausselälle. Itärannan Vuoniemi saa Vuosalmen takana jatkokseen Tikansaaren, joka on joskus katkaistu Tikankaivannolla keskeltä poikki. Harjujakson pohjoista osaa kutsutaan Pyhäseläksi ja eteläpuolta Jänisseläksi. Suuremmalla Pyhäselällä aukeaa 32 kilometriä pitkä järvenselkä, joka on paikoin 14 kilometriä leveä. Saaret saartavat Tutjunniemeä vastaan Pieniselän, joka on 8 kilometriä pitkä, vaikka harjujakson huiput näkyvät selällä kapeina saarina. Järviselkä jakaantuu Tikanseläksi, joka sijaitsee Tutjunniemen ja Nenäniemen välisen linjan pohjoispuolella. Hämeenselkä sijaitsee Hyytsaaren eteläpuolella ja on 5,6 kilometriä pitkä.[3][1]
Pyhäselän yhtenäisyyttä rikkoo länsirannalla 3–4 kilometriä pitkä Kaskesniemi ja lounaisrannalla pienen saariryhmän taakse jäävä 4,5 kilometriä pitkä Hammaslahti. Jänisselällä Vuoniemen viereen jää yli 4 kilometriä pitkä Ruukinlahti, jonka toisella rannalla on yhtä pitkä, mutta kaksi kilometriä leveä niemi. Myös kaakoispäässä on syvä Jokilampi, joka on Piimälahden perä. Yhdessä nämä muodostavat 6,5 kilometriä pitkän lahden.[1]
Rajanveto Oriveden ja Pyhäselän väillä tapahtuu Oravisalon kohdalla. Oravisalon pohjoispuolella Hernevaaran ja Tutjunniemen välisessä Arvinsalmessa se tapahtuu Rasisaaren kohdalla. Myös Oravisalon eteläpuolella mantereen ja saaren välissä se tapahtuu Kivisalmessa, joka on nykyään ruopattu tukinuitolle sopivan leveäksi.[1]
Koko järven tilavuus on 3 160 miljoonaa kuutiometriä eli 3,16 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 8,8 metriä ja suurin syvyys on 67 metriä.[3]
Saaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvessä on laskettu olevan 650 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 1 743 ha, mikä on noin 4,6 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 5 on yli neliökilometrin suurisia, 85 yli hehtaarin suurisia, 514 yli aarin ja loput 46 ovat alle aarin kokoisia.[3][1]
Suurimmat saaret sijaitsevat harjujakson kohdalla. Suursaari on 3,3 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Sen länsipuolella on Pesolansaari, joka on 4,3 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Samaan saariryhmään voidaan lukea kaksi kilometriä pitkä matinsaari, 700 metriä pitkä Heposaari ja samaa kokoluokkaa olevat Palosaari, Laakkeensaari, Laitasaari ja Issakansaari. Edellä mainittu Tikansaari on ollut 6,6 kilometriä pitkä, mutta samalla hyvin kapea. Pyhäselän suurella järvenselällä näkyy kaikkialle Iso Pyhäsaari, jonka ympärilla sijaitsevat pienemmät Lammassaari, Pienet Pyhäsaaret ja Perhesaaret. Järvenpohjoispäässä marjalassa joen neljä haaraa erottavat rannan lähellä olevia saaria. Jänisselän keskellä sijaitsevat rauhoitetut Pieni Jänissaari ja Suuri Jänissaari, joka on 2,2 kilometriä pitkä. Muita Jänisselän saaria ovat rauhoitetut Ruohosaari, Iso Laitasaari ja Pienet Laitasaaret, sekä rauhoittamattomat Lapaliko, Onkisaari, pitkä Hyytisaari, Siursaari ja Louhisaari.Hämeenselällä voidaan mainita irti ruopattu Tappuniemi ja Kivisalmea vartioiva Majasaari.[1]
Rannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rantaviivan pituus on 548 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 236 kilometriä. Pyhäselän järvenselän pohjoisosissa on eniten viljeltyä maata sekä taajamien valtaamia alueita. Jänisselän puolella rannat ovat metsävoittoisia. Pyhäselän rannan asuinalueita ovat muun muassa Joensuun Hasanniemi, Vehkalahti, Vehkaniemi ja Noljakka, Marjala sekä Pyhäselän Niittylahti ja Niva ja Liperin Mattisenlahti-Puromäki ja Roukalahti. Joensuussa satamia ovat muun muassa Ukonniemen syväsatama, Joensuun matkustajasatama ja vierasvenesatamat Jokiasemalla ja matkustajasatamassa.[3][1][4]
Järven itärantaa seuraa valtatie 6, josta haarautuu monia yhdysteitä lähemmäksi järvenrantoja. Valtatie 9 kiertää järven pohjoisrantoja seuraten. Länsirantoja voi kiertää yhdysteitä 15640 ja 15639 sekä seututietä 482 seuraamalla. Rääkkylän Rasivaarassa tulee kuitenkin vaihtaa seututiehen 484, joka oikasee Hammaslahteen.[1]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Oriveden-Pyhäselän alueen (04.3) Pyhäselän alueella (04.32), jonka Pyhäselän lähialueeseen (04.321) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 75,9 metriä mpy.[1][2]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä Pielisjoesta, joka laskee järven koillispäähän Joensuussa ja on Pielisen reitin pääuoma. Pohjoisessa järven laskee Höytiäisen kanava, joka tuo siihen Höytiäisen kautta Höytiäisen valuma-alueen (04.8) vedet. Näiden lisäksi Nivanjoki, joka laskee järveen Nivassa, tuo Onkamojärven valuma-alueen (04.37) vedet, ja vielä Piimäjoki, joka laskee Piimälahteen, tuo Piimäjoen valuma-alueelta (04.38) muun muassa Kiesjärven (110 ha) ja Jouhtenuslammen (61 ha) vedet. Pienempiä valuma-alueita edustavat Joensuussa Siilaisenpuro, Haapajoki ja Mustapuro, ja Liperissä edustavat Ylämyllynpuro, Honkapuro, Ropikko-oja, Puhakanoja, sekä Rääkkylässä lopuksi Keikonjoki, jonka alueella sijaitsee Mensunlampi (26 ha). Pyhäselän vedet jatkavat matkaansa Oriveteen edellä kerrotusti Oravisalon kummaltakin puolelta. Ylämyllynpuron alueella sijaitsevat Honkalampi (48 ha) ja Nuottilampi (11 ha) ja Haapajoen alueella Haapajärvi (137 ha).[2]
Pyhäselän lähialueella on 11 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat kovin pieniä, mutta kaksi suurinta ovat Pitkälampi (11 ha) ja Jaamanlampi (8 ha).[2]
Virkistys- ja luontoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Uimarantoja Pyhäselän rannalla on Joensuussa Aavarannalla, Honkaniemessä, Linnunlahdella, Kuhasalossa, Vehkalahdessa ja Koivuniemessä. Avantouintipaikkoja saunoineen on muun muassa Joensuun Jääkarhuilla Vehkalahdessa ja Pyhäselän Avantouimareilla Reijolassa.
Pyhäselän vedenlaatu on heikosta kohtalaiseen. Veden laatua heikentävät Uimaharjun sellutehdas, asutuskeskusten jätevedet, soiden ojituksista tulevat päästöt sekä jossain määrin maatalous. Noljakan luonnonsuojelualue Joensuussa ulottuu Pyhäselän rantaan.
Pyhäselkä on joensuulaisille tärkeä virkistysvesistö, kesäisin ja talvisin. Kesällä Joensuusta pääsee nopeasti veneellä Pyhäselälle ja sen kautta etemmäksi Saimaan vesistöön. Talvella Pyhäselän jää on suosittu ulkoilualue: kevään aurinkoisina päivinä jää houkuttelee pilkkijöitä, ja satojen hiihtäjien vana johtaa Pyhäsaareen, jonne johtaa Joensuun Noljakasta, Linnunlahdelta ja Koivuniemestä hiihtoladut. Matkaa saareen on 8–12 kilometriä.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 1965 Pyhäselän jäällä, Napaluodon lähellä, kuvattiin elokuvaa Tohtori Živago, jonka pääosassa oli Omar Sharif. Pyhäselällä kuvattiin elokuvan Siperia-kohtaukset.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Pyhäselkä, Liperi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ a b c d Pyhäselkä (04.321.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ Pyhäselkä, Liperi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ Esimerkiksi Karjalainen 18.11.2006. Raimo Turunen: Napaluodon yli, kohti Kekkulia.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004