Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
Populärmusik från Vittula
Populaarimusiikkia-suomi-dvd.PNG
Ohjaaja Reza Bagher
Käsikirjoittaja Mikael Niemi
Reza Bagher
Erik Norberg
Tuottaja Joachim Stridsberg
Markus Selin
Säveltäjä Halfdan E
Kuvaaja Robert Nordström
Pääosat Niklas Ulfvarsson
Max Endefors
Andreas af Enehielm
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Ruotsi,  Suomi
Tuotantoyhtiö Happy End Filmproductions
Svensk Filmindustri
Solar Films
Ensi-ilta Suomi 8. lokakuuta 2004
Kesto 105 min
Alkuperäiskieli ruotsi, suomi, meänkieli, saksa, esperanton kieli
Katsojat 98 693 (Suomessa)[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (Populärmusik från Vittula) on vuonna 2004 valmistunut ruotsalais-suomalainen elokuva, joka perustuu Mikael Niemen samannimiseen kirjaan.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi poikaa varttuu Ruotsin puoleisessa Tornionjokilaaksossa, Pajalan kunnassa 1960-luvulla. Matin koti on rauhallinen, mutta Niila kärsii lestadiolaisen isänsä ahdasmielisyydestä ja jatkuvasta ruumiillisesta kurituksesta. The Beatlesin ”Rock and Roll Musicin” innoittamana pojat perustavat yhtyeen, mutta keikkoja ei juuri ole ja tytötkin alkavat kiinnostaa musiikkia enemmän.[2]

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Niklas Ulfvarsson  Matti 7-vuotiaana  
 Max Endefors  Matti 15-vuotiaana  
 Tommy Vallikari  Niila 7-vuotiaana  
 Andreas af Enehielm  Niila 15-vuotiaana  
 Lasse Beischer  Matti 40-vuotiaana  
 Björn Kjellman  Greger  
 Sten Ljunggren  isoisä  
 Göran Forsmark  Birger  
 Lennart Jähkel  Einari  
 Jarmo Mäkinen  Isak, Niilan isä  
 Kati Outinen  Päivi, Niilan äiti  
 Tarja-Tuulikki Tarsala  Niilan isoäiti  
 Eero Milonoff  Niilan veli Johan  
 Ville Kivelä  Erkki  
 Gustav Wiklund  Ryssi-Jussi  
 Kirsti Valve  Lilith  
 Jussi Lampi  vahtimestari  
 Ona Kamu  morsian  
 Tuula Nyman  morsiamen äiti  
 Maria Möller  Finskan  
 Panu Vauhkonen  Ismo  
 Jari Hietanen  Kauko  
 Peter Franzén  kertojan ääni  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Sanomien Tapani Maskulan mielestä iranilaissyntyisen Bagherin ohjaustyö tekee hyvää ajankuvaa sortumatta nostalgiaan, vähän Rauni Mollbergin tyyliä muistuttavasti. Tarinankuljettajana Bagher ei hänestä onnistu yhtä hyvin, mitä osoittaa huonosti harkittu kertojaäänen käyttö ja elokuvan episodimainen rakenne. Matin ja Niilan persoonallisuuksien vertailun Maskula sanoi käyvän merkillisen pinnalliseksi kun pojat varttuvat teineiksi, ja monet herkullisesti tulkitut sivuroolit varastavat huomiota vaisuilta päähenkilöiltä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. SES 50v. Osa 6: Katsotuimmat ruotsalaiset elokuvat 6.11.2019. Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 12.1.2020.
  2. a b Maskula, Tapani: Pajalan poikien raitti Turun Sanomat. 9.10.2004. Viitattu 16.4.2019.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.